T
teinin mude
Vieras
Pakko nyt kirjoittaa vähän kun ahdistus päällä...
Kaipaan siis kommentteja siitä olenko jotenkin hoitanut lapseni kasvatuksen päin honkia kun:
- Olen kääntänyt kanavaa uutisten aikaan jos lapsi oli läsnä(ehkä ylä-asteelle siirtymiseen asti).
- En antanut katsoa esim.pokemoneja alle 7 vuotiaana (nyttemmin niihin tullut ikärajakin)
- En antanut katsoa salkkareita ala-aste iässä
- Meillä katsottiin muutenkin aika vähän telkkaria ja tietokonetta tyttö ei oikeastaan edes ala-aste iässä käyttänyt
- Jos tyttö järkyttyi iltapäivälehtien otsikoista kaupassa selitin, että otsikot on monesti liioiteltuja ja ihan höpöhöpöä (suututti kun otsikot siinä kassalla tyrkyllä)
- En päästänyt vielä ala-asteella kaupungille ulos hillumaan (keskustaan). Kauppakeskuksiin kyllä kyyditsin tyttöjen kanssa shoppaamaan jne.
- Meillä on ollut aina tiukat kotiin tuloajat, karkkipäivät jne. Kotona ei saa kiroilla jne.
- Olen ollut aina aika tarkka syömisist ja ehkä jopa terveysintoilija. Esim. teetä, kahvia en ole antanut tytön juoda ennen 16v. ja energia juomista räjähdän tänä päivänäkin.
-Tyttö on mutenkin viettänyt lapsuuden ylä-asteelle siirtymiseen asti pitkälti vaan leikkien. Muut jo meikkaili ja heilasti, mutta meidän tyttö juoksenteli keppihevosten kanssa. Minusta se oli aika ihana homma..
Tässä siis joitain mitä nyt tulee mieleen..
Tänä aamuna sain kuulla 17v tytöltäni kuinka olen suunnilleen pilannut hänen nuoruutensa kun olen pitänyt häntä lapsuuden liian silkkihansikkain. Hänelle tuli kuulemma hirveä järkytys yläasteella kuinka hirveä paikka tämä maailma oikeasti onkaan. Koitin onkia tarkempia perusteluja, mutta tyttö vain sanoi, että oli kuvitellut Suomen olevan lintukoto ja järkyttyi esim.että täälläkin nähdään nälkää jne..
Ongelma on nyt siinä, että minusta tuntuu, että tyttö yrittää välillä "karaista" pikkuveljeään (varmaan hyvää tarkoittaen) ja tästä syntyy meillä riitoja. Lisäksi tietenkin tyhmänä nyt pyörittelen tätä kaikkea päässäni. Olenko suojellut lastani liikaa...
Kaipaan siis kommentteja siitä olenko jotenkin hoitanut lapseni kasvatuksen päin honkia kun:
- Olen kääntänyt kanavaa uutisten aikaan jos lapsi oli läsnä(ehkä ylä-asteelle siirtymiseen asti).
- En antanut katsoa esim.pokemoneja alle 7 vuotiaana (nyttemmin niihin tullut ikärajakin)
- En antanut katsoa salkkareita ala-aste iässä
- Meillä katsottiin muutenkin aika vähän telkkaria ja tietokonetta tyttö ei oikeastaan edes ala-aste iässä käyttänyt
- Jos tyttö järkyttyi iltapäivälehtien otsikoista kaupassa selitin, että otsikot on monesti liioiteltuja ja ihan höpöhöpöä (suututti kun otsikot siinä kassalla tyrkyllä)
- En päästänyt vielä ala-asteella kaupungille ulos hillumaan (keskustaan). Kauppakeskuksiin kyllä kyyditsin tyttöjen kanssa shoppaamaan jne.
- Meillä on ollut aina tiukat kotiin tuloajat, karkkipäivät jne. Kotona ei saa kiroilla jne.
- Olen ollut aina aika tarkka syömisist ja ehkä jopa terveysintoilija. Esim. teetä, kahvia en ole antanut tytön juoda ennen 16v. ja energia juomista räjähdän tänä päivänäkin.
-Tyttö on mutenkin viettänyt lapsuuden ylä-asteelle siirtymiseen asti pitkälti vaan leikkien. Muut jo meikkaili ja heilasti, mutta meidän tyttö juoksenteli keppihevosten kanssa. Minusta se oli aika ihana homma..
Tässä siis joitain mitä nyt tulee mieleen..
Tänä aamuna sain kuulla 17v tytöltäni kuinka olen suunnilleen pilannut hänen nuoruutensa kun olen pitänyt häntä lapsuuden liian silkkihansikkain. Hänelle tuli kuulemma hirveä järkytys yläasteella kuinka hirveä paikka tämä maailma oikeasti onkaan. Koitin onkia tarkempia perusteluja, mutta tyttö vain sanoi, että oli kuvitellut Suomen olevan lintukoto ja järkyttyi esim.että täälläkin nähdään nälkää jne..
Ongelma on nyt siinä, että minusta tuntuu, että tyttö yrittää välillä "karaista" pikkuveljeään (varmaan hyvää tarkoittaen) ja tästä syntyy meillä riitoja. Lisäksi tietenkin tyhmänä nyt pyörittelen tätä kaikkea päässäni. Olenko suojellut lastani liikaa...