Psyykkisesti sairas äitini on karannut sairaalasta!

Ollaan mietittykin holhousta, etenkin nyt kun äiti kertoi että on jättänyt entisen elämän, eli eroaa miehestään, joka on tähän saakka pitänyt huolta äidistä.

 

Äiti on löytynyt ja häneen on saatu yhteys!!! On kuulema aloittanut uuden elämän jossain. Ei suostunut kertomaan missä on. Eikä suostunut palaamaan osastolle eikä kotiin. Miten tässä nyt edetään? Onko "omasta tahdostaan kadonnut" vaikka onkin psyykkisesti sairas?

Ei ole rikos olla mielenterveyspotilas ja aloittaa uutta elämää jossain.Tuossa tilanteessa ei ole paljon tehtävissä,kerta pakkohoito kriteeritkään eibvät näytä täyttyvän.

 

Holhoukseen, jos diagnosoitu psyykkinen sairaus johon tarvitsee lääkitystä. Mt-potilaana olo ei ole rikos, mutta jos potilas jättää lääkkeet ottamatta, siitä tulee hyvin pian pakkohoitotapaus. Omista kokemuksistani johtuen tiedän myös, että mt-potilaille tulee näitä "aloitan alusta muualla"-kohtauksia. Tilanne EI PARANE eikä potilaskaan vaikka muuttaisivat ja ottaisivat eron tuhat kertaa.

Omalle äidilleni kävi niin. Otti eron isästäni ykskaks (olin jo muuttanut pois kotoa), ja yksin omillaan asuessaan ei sitten enää syönytkään lääkkeitä (on syönyt Peratsinia niin kauan kuin muistan) koska hänellä ei ole sairaudentuntua - koko muu maailma on häntä vastaan, kiusaa ja kaasuttaa yms. harhoja.
Tilanne eskaloitui lopulta siihen, että äiti alkoi kiskoa lattialistoja irti asunnostaan etsiessään "kaasusumuttimia" joilla koko kaupunki ja poliisi yrittävät häntä myrkyttää. Seurauksena puoleksi vuodeksi Jorviin suljetulle osastolle ja lähes koko omaisuuden menetys sinä aikana roskalavalle koska totta kai vuokraisäntä pisti heti häädön hänelle.
Pääsi sieltä lopulta yhteen hoitokotiin, jossa asuu muitakin mt-potilaita jotka eivät pysty itsenäiseen asumiseen ja lopulta toiseen, jossa jokaisella asukkaalla on jopa oma kylpyhuonekin ja pikkuinen keittiö eikä vain huonetta.
Tätä isoa romahdusta edelsi muutama pienempi, mutta äitiä pidettiin sairaalassa vain yö tai kaksi, koska häntä ei pidetty tarpeeksi vaarallisena muille tai itselleen. Ei edes silloin, kun hän yritti leikata ranteensa auki kuvitellessaan että tshetsheeniterroristit ovat tappaneet minut...
Ap:n ei kannata päästää omaa tilannettaan näin pahaksi, nyt kun vielä on mahdollista hoitaa homma (ja ap:llä voimia sen hoitamiseen), minulta tämä nimittäin vei jaksamisen todella pitkäksi aikaa.

 

Miten sun äiti saatiin hoitoon? Mun äiti kuvittelee että hänet yritetään myrkyttää ja tappaa lääkkeillä ja että sairaalassa ja kotona hän oli vankilassa ja että kaikki yrittivät rajoittaa ja hallita hänen elämää.

 

[QUOTE="vieras";29011880]Psykoosissa ja itsetuhoinen, ja karannut? Eiköhän nuo täytä virka-avun ehdot.[/QUOTE]

Näin. Täyttää ehdottomasti, ja virka-apupyynnön tekemättä jättäminen on sairaalalta virkavirhe. Poliiseille menee heti tieto, ja sitä levitetään useissa kaupungeissa mm. taksien datanäyttöihin sekä linja-autoihin, joiden kuljettajat osaavat pitää silmänsä auki liikkuessaan ympäriinsä. Jos itsetuhoisuutta on ollut ja se oli karkaamishetkellä tiedossa, voidaan märrätä äitisi pakkohoitolähetteellä jäämään sairaalaan joksikin aikaa, että läääkitys saadaan kuntoon ja akuutti uhka poistuu. Tämä tietysti edellyttää sitä, että hänet ensin löydetään.

 

Näin. Täyttää ehdottomasti, ja virka-apupyynnön tekemättä jättäminen on sairaalalta virkavirhe. Poliiseille menee heti tieto, ja sitä levitetään useissa kaupungeissa mm. taksien datanäyttöihin sekä linja-autoihin, joiden kuljettajat osaavat pitää silmänsä auki liikkuessaan ympäriinsä. Jos itsetuhoisuutta on ollut ja se oli karkaamishetkellä tiedossa, voidaan märrätä äitisi pakkohoitolähetteellä jäämään sairaalaan joksikin aikaa, että läääkitys saadaan kuntoon ja akuutti uhka poistuu. Tämä tietysti edellyttää sitä, että hänet ensin löydetään.

Peesi. Uskomatonta ettei ap tuon vertaa tiennyt ja soittanut yksinkertaisesti poliisille välittömästi. Vaikuttaa provolta.

 

No soitanko mä nyt sitten hätäkeskukseen? Odastolta vaan hoitaja sanoi että ei voi pyytää virka-apua kun ei ollut pakkohoidossa.

 

Mikä tilanne nyt?
Voimia ja suojelusenkeleitä sinne.

 

Soitin hätäkeskukseen ja sieltä sanoivat että lääkäri voi tehdä pakkohoitopäätöksen ja että tällä hetkellä ainoa keino saada äiti pakkohoitoon, on jos hän on niin itsetuhoinen että tekee itselleen jotain ja poliisi tai ambulanssi toimittaa sairaalaan.

 

No mutta sun äiti on kuitenkin jossain ja on hengissä, että ilmeisesti hän sen verran pystyy itsestään huolta pitämään.

 

eläpä jaksa enää provoilla kiitos.

 

"Piilottelee itsetuhoisuuttaan lääkäreiltä ja hoitajilta" ja hoitajat ei näe ongelmaa.

Onko hän siis psykoosissa/psykoottinen jonkun muunkin mielestä kuin sinun?

 

On se niin helppoa teillä joille ei ikinä mitään tällästä tapahdu!! Voi kuulkaa monta kertaa olen toivonut että olisin saanut terveen äidin ja olen jopa toivonut että äiti olis kuollut! Olis helpotus!

Mua ihmetyttää sekin että tämmönen tilanne on Suomessa mahdollinen! Miten ei sairasta ihmistä voi toimittaa hoitoon! Ja jos voi, niin miten ei voi pitää siellä! Mua kuulkaa suututtaa joidenkin teidän vastaukset ja toivon todella että joudutte kokemaan omalle kohdalle jotain vastaavaa!

Ei se riitä että lapsena joutui huolehtimaan sauraasta äidistä. Se vastuu vaan kasvaa ja vaikeutuu!

 

On psykoosissa. Psykoosi ja hypomania on todettu. Ja lääkitys hillitsi psykoosia mutta nythän äiti on ilman lääkitystä ja psykoosi syvenee.

 

No soitanko mä nyt sitten hätäkeskukseen? Odastolta vaan hoitaja sanoi että ei voi pyytää virka-apua kun ei ollut pakkohoidossa.

Tässä tapauksessa minä ainakin soittaisin. Ehkei ollut pakkohoidossa, mutta nyt ainakin täyttää pakkohoidon kriteerit. Psykoottinen ja itsetuhoinen, siinä ihan riittävät kriteerit. Olen todella ihmeissäni, jos et saa mitään apua hätäkeskuksen kautta.

 

Minä soitin jo sinne hätäkeskukseen. Tossa yllä jo mainitsin.

 

Ei sinun äitisi ole kuitenkaan sinun vastuullasi.

Ota tiukka ote hoitaviin ihmisiin. Kerro että et ole äitisi hoitaja, huoltaja etkä vastuuhenkilö. Kerro että ovat vastuussa heitteillejätöstä, jos eivät huolehdi, ja että sen verran välität, että tulet seuraamaan tilannetta.

Leikkaa nyörit poikki.

 

Miten sun äiti saatiin hoitoon? Mun äiti kuvittelee että hänet yritetään myrkyttää ja tappaa lääkkeillä ja että sairaalassa ja kotona hän oli vankilassa ja että kaikki yrittivät rajoittaa ja hallita hänen elämää.

Seinänaapurit soittivat poliisit paikalle kun äiti alkoi repiä niitä listoja keskellä yötä ja käsittääkseni myös huutaa/mölytä. Poliisit sitten soittivat ambulanssin. Sairaalasta ilmoitettiin seuraavana päivänä isälle ja minulle.
Tutulta kuulostaa tuo myrkyttäminen, tappaminen, vainoaminen... Diagnoosi on tietääkseni harhainen psykoosi.
Joka ikinen kerta kun me muutimme lapsuudessani, naapurit olivat äidistä aluksi OK, mutta sitten yhtäkkiä heistä tuli ihan samanlaisia poliisin kanssa yhteistyössä olevia hirviöitä kuin edellisessäkin paikassa. (Ja yleensä vielä meidän vanhatkin naapurimme seurasivat perässä, kaikki muuttivat samaan paikkaan kuin me tai ainakin viettivät kaiket päivät siellä...) Kun olin pikkumuksu, äidin muuttuminen tavallisesta äidistä joksikin aivan toiseksi oli pelottavaa, kouluikäisenä ahdistavaa kun ei ikinä tiennyt millainen äidin henkinen tila oli kotiin palatessa.
En tiedä, miten isä jaksoi. Tai miten hän sai äidin syömään lääkkeitä edes joskus, varsinkin kun välillä isäkin oli "salaliitossa naapureitten ja poliisin ja venäläisten kanssa ja yrittää kaasuttaa hengiltä".

Monta, monta kertaa minäkin rukoilin ja toivoin että äiti kuolisi. Voi vaikuttaa karulta, mutta lapsuuteni ja nuoruuteni olisi ollut paljon helpompaa (ja normaalimpaa) ihan vain isän kanssa.
Nyt olen vain helpottunut että minun ei tarvitse enää ottaa mitään vastuuta, vaan koulutetut sairaan- ja vanhustenhoitajat tekevät sen puolestani. Sitä vastuuta tuli kannettua kymmenvuotiaana ihan tarpeeksi (minulla ei ole edes sisaruksia).

 

mä kai lähtisin etsimään enkä roikkuis täällä :O

 

Mistähän sinä lähtisit etsimään? Lähdenkö lapsen kanssa? Ja millä menen? Bussilla ajelen ympäri kaupunkia ja katselen ympärilleni vai?

 

Ap mä en voi millään ymmärtää enkä samaistua suhun. Miten ihmeessä TYTTÄRENÄ voit tehdä noin omalle äidillesi ja viivytellä avun pyytämisessä?! Jumalauta mä oisin jo ajat sitten soittanut hätäkeskukseen ja vaatinut heitä ottamaan tosissaan asian! Lähimmäisenä luulis jokaisen niin toimivan. Sairasta porukkaa.

 

Mä olen jo soittanut sinne hätäkeskukseen ja tänään ja eilen monta kertaa sinne osastolle! Mitä mä voin tehdä?! Osastolla vaan hoitajat hokee että laki on laki!

 

Kertokaa nyt te jotka toimisitte paremmin, että mitä mun täytyy tehdä?! Hätäkeskuksesta ja osastolta olen kuullut ettei mitään keinoja ole. Mutta te kun tiedätte paremmin, niin kertokaa! Puhuttiin äidin miehen kanssa että kohta otetaan yhteyttä mediaan.

 

Missäpäin suomea asutte? ei tarvitse tarkkaa sijaintia siis sanoa.

On jännä kuunnella miten surullisen eri käytäntöjä täällä suomessa on. Jossain pääsee todella, siis liiankin helpolla suljetulle pakkohoitoon (kokemusta on) ja jotkut ei pääse millään.

Mitä hätäkeskuksesta sanottiin, laittavatko poliiseja perään?

 

En tiedä miten tarkkaan uskallan kertoa. No Etelä-Suomessa. Mä olen yrittänyt myös mun psykoottista tätiä toimittaa hoitoon, tuloksetta. No nyt täti asuu palvelutalossa ja tilanne hänellä on parempi. Aina ennen täti on ollut se jolla menee huonommin. Tädillä on skitsofrenia.