Meilläpä sattaa vettä oikein ropisemalla
- ihanaa, kun sadepisarat rummuttavat kattoon...
Meitsi sitten paskarteli sisukkaana sissinä puolpäivää...ja sain kuin sainkin valmista ja mieleistä aikaiseksi, jee
! Niin vain valmistui elämäni ensimmäinen itse applikoitu pusero eskarilaiselle, tilaajakin on ylen tyytyväinen. Sujuvaahan hommaa se ei ollut, vaan piti ottaa ratkojankin kanssa tuntumaa
mutta pikku hiljaa, pikku hiljaa...
Loppu päivä menikin tuolla ulkona loikkiessa. Piti käydä ällistelemässä tuota meijen mansikkamaatakin, kun se on sitten menny tästä lämpimästä syksystä näemmä ihan sekaisin - sieltä pukkaa nääs syksymansikkaa :O
, pari punoittaa jo ja raakileita on muutamassa puskassa lissää. Ihan hassua kyllä, en ole ennen kuullut saatika nähnyt moista.
Ja nuita ihania varpustirpusia on pitäny ihastella. Meijen pensaat kun on mitä ilmeisimmin nyt parhaita kokoontumispaikkoja nuille pienille tämän kesän tirpusille - mahdoton sirkutus käy kun pällistelevät siinä. Semmosessa parinkymmenen palleroisen parvissa lentelevät tässä...hauskan näköisiä ovat kun tuossa lähikuusen oksillakin nököttävät kuin kanat orrella
Ja huomenna on jo perjantai, jeee
!