'Anoppi' ongelmaa

  • Viestiketjun aloittaja "Lilja"
  • Ensimmäinen viesti
Keittiönoita
[QUOTE="Lilja";28785481]Äiti ongelman näin heti alussa ja olen antanut olla omassa arvossaan. Mies on tämän yhteisen lapsen syntymän jälkeen tehnyt nämä toilailunsa(pettämiset,kännikämmit) ja muut ongelmat. Tuliko yllätyksenä pienen vaativan lapsen hoito vai mikä,en osaa kertoa.[/QUOTE]
Saako kysyä, montako vuotta asuitte yhdessä ennenkuin yhteinen lapsi ilmoitti tulostaan?
 
Keittiönoita
[QUOTE="Lilja";28785521]Ei pitkään-lapsi oli toivottu ja 'tekemällä tehty'.[/QUOTE]
Tuota vähän epäilinkin :( Et siis ehtinyt oppia tuntemaan miestä ennenkuin lapsi oli jo saanut alkunsa ja nyt joudut ihmettelemään, miten tässä näin kävi. Mutta eit uossa mitään, ihan inhimillistä ja tavallistahan tuo on, mutta kuten jo aiemmissa sanoin, niin odota nyt ainakin vuosi, mieluummin kolme, että mies muuttuisi ja mieti avioliittoa vasta sen jälkeen. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että mies ei ole kovin kypsä edes oman lapsensa isäksi saatika sitten parisuhteeseen ja isäpuoleksi kahdelle vieraalle lapselle. Ystäväsi ja muut läheisesi näkevät sen, mitä sinä liian läheltä katsoessasi ja omien toiveidesi vallassa et kykene näkemään. Anna siis ajan kulua ja katso, että mies tosiaan muuttuu (onko muuten koskaan edes luvannut muuttua ja jos, niin millä tavalla ja millä aikataululla?) On tosi tylsää olla pahanilmanlintuna tuntemattomallekin, mutta vaikuttaa siltä, että olet ajamassa itseäsi elämään, jossa et tule olemaan kovinkaan onnellinen. Jos mies sinua aidosti rakastaa ja haluaa muuttua, niin anna hänelle aikaa osoittaa se. Esim se kolme vuotta.
 
"Vieras"
Mä en näe mitään pahaa siinä, jos mies menee mummolaan vain pienimmän kanssa. Kyllä meilläkin niin toimitaan, että välillä mies ottaa vain nuo pienimmät lapset mukaansa ja välillä kaikki. Eikä sillä kyllä ole mitään tekemistä sen suhteen, että kuka on kenenkin biologinen lapsi ja kuka ei. En mä itsekään aina koko kööriä mukaan ota, kun lähden liikenteeseen.

Jos et ole anopille mieluisa miniä, niin et ole. Onhan se aika tökeröä olla onnittelematta, mutta en jaksaisi siitä mitään möykkyä sisälläni kantaa.

Mieheltäsi melko teinimäinen veto poistaa sormus sormesta riidan päätteeksi :D

Ja kyllähän sen miehen tulisi jonkinnäköinen pesäero äitiinsä jo tehdä. Mutta ei häntä siihen pakottaa voi, jos hän ei itse sitä halua.
Komppi ja peesi.
 
"Lissu"
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;28785553:
Tuota vähän epäilinkin :( Et siis ehtinyt oppia tuntemaan miestä ennenkuin lapsi oli jo saanut alkunsa ja nyt joudut ihmettelemään, miten tässä näin kävi. Mutta eit uossa mitään, ihan inhimillistä ja tavallistahan tuo on, mutta kuten jo aiemmissa sanoin, niin odota nyt ainakin vuosi, mieluummin kolme, että mies muuttuisi ja mieti avioliittoa vasta sen jälkeen. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että mies ei ole kovin kypsä edes oman lapsensa isäksi saatika sitten parisuhteeseen ja isäpuoleksi kahdelle vieraalle lapselle. Ystäväsi ja muut läheisesi näkevät sen, mitä sinä liian läheltä katsoessasi ja omien toiveidesi vallassa et kykene näkemään. Anna siis ajan kulua ja katso, että mies tosiaan muuttuu (onko muuten koskaan edes luvannut muuttua ja jos, niin millä tavalla ja millä aikataululla?) On tosi tylsää olla pahanilmanlintuna tuntemattomallekin, mutta vaikuttaa siltä, että olet ajamassa itseäsi elämään, jossa et tule olemaan kovinkaan onnellinen. Jos mies sinua aidosti rakastaa ja haluaa muuttua, niin anna hänelle aikaa osoittaa se. Esim se kolme vuotta.
Tässä on kyllä tosi paljon järkeä. :)
 
ok
Molemmat naiset tunnutte suhtautuvan mieheen kuin teinipoikaan, ja nyt taistelette kumpi saa miehen puolelleen. Tarinassa ei MIKÄÄN valota sitä ihmettä, että minkä takia yhteen palasitte eron jälkeen, paitsi se pieni asia, että erossa ollessa olit totaali-yh, ja nyt saat miehestä lastenhoitoapua. Sanoit että miehen "toilailuista" tuli tietoa vasta kun palasitte yhteen, mutta olihan nyt joku syy miksi alunperin erositte. Ymmärrän kyllä sen, että on hieman vaikea kihloista onnitella.

Anteeksi, mutta kuulostaa että ei tuosta mitään tule. Mies on äitinsä ystävä ja heillä kahdella menee mielestään hyvin, niin onhan se heistä ikävää ja omituista, että joku miniä tulee siihen kieltoja ja komentoja esittämään.

En usko että voit kuin hävitä. Lastenhoitoavun takia voit toki kokeilla ja odottaa, mutta kannattaako?
 
Te miehen kanssa taidatte pitää eriasioita mielyttävän elämän mittarina? Pidätte hiukan eriasioita kaiketi tärkeinä, koska selvästi mies haluaa toimia ja elää eri periaatteiden mukaan kuin sinä. Eikä se välttämättä ole mikään napanuora anoppiin tai muuten kasvun paikka miehelle, haluatte vain eriasioita. Et voi väkisin muuttaa miestä, jos mies tietää haluavansa toimia toisin. Mikä/kumman tapa toimia ja katsella elämää on oikeanpi? Tuskin kummankaan ja molemmat, mutta ne ovat vain erilaiset..
 
"vIERas"
[QUOTE="Lilja";28783775]Olen kaksi kertaa antanut lapseni miehen mukaan mummolaan(oltiin silloin erossa) ja hänellä oli lapset 2krt/kk ja molemmilla kerroilla hän jätti lapset mummon hoiviin itse viettäen aikaa baareissa ja reissasi kavereidensa kanssa yöt muualla- pienin lapsista oli silloin alle vuoden ja itse en ole vienyt häntä hoitoon muille ollenkaan(tarhaan töiden ajaksi kylläkin). Asia sovittiin erikseen mummonkin kanssa jotta mieheni kuuluu hoitaa lapset hoitovuorollaan itse eikä lähtä rellestämään ja että näin pientä ei vaan voi isi nukuttaa ja lapsi herää sitten yöllä 'vieraan' ihmisen hoiviin-näin kävi ykkös kerralla ja sen jälkeen meidän tyttö ei ole nukkunut läpi yön.Kakkoskerralla mummo ymmärsi mun ehdot kun perustelin syyt ja sanoi ettei Janne jätä lapsia hälle hoitoon mutta heti ekana iltana mies paineli baariin ja mummo hoiti lapsia yön sekä seuraavan päivän mieheni nukuttua rapuloissaan.[/QUOTE]

Isä ei voi nukuttaa pientä, miksei muka voi? Miten hoitajat sitten voi nukuttaa?
Varsinaisesta tilanteesta sen verran että kuulostaa inhottavalta että mies on äitinsä puolella eikä vaimonsa, kun kerran on vaimonsa valinnut.
 
zxc
[QUOTE="vIERas";28785824]Isä ei voi nukuttaa pientä, miksei muka voi? Miten hoitajat sitten voi nukuttaa?
Varsinaisesta tilanteesta sen verran että kuulostaa inhottavalta että mies on äitinsä puolella eikä vaimonsa, kun kerran on vaimonsa valinnut.[/QUOTE]


Sivusta sanoen, uskoisin, että ap:n poitti oli se, että isä ei voi jättää lasta nukkumaan mummolle kun oli hänet nukuttanut. Pieni vauva voi pelästyä, jos nukuttaja ei olekaan läsnä. Näin minä tulkitsin ap:n jutut.
 
"vieras"
Sivusta sanoen, uskoisin, että ap:n poitti oli se, että isä ei voi jättää lasta nukkumaan mummolle kun oli hänet nukuttanut. Pieni vauva voi pelästyä, jos nukuttaja ei olekaan läsnä. Näin minä tulkitsin ap:n jutut.
Näin se taisi olla, mutta se "pieni vauva" on 1v 4kk vanha, ja jonka mummo voisi alunperinkin laittaa nukkumaan illalla, JOS tuo olisi se oikea ongelma, mutta kun ei taida olla.
 
"nih"
[QUOTE="vieras";28786059]Näin se taisi olla, mutta se "pieni vauva" on 1v 4kk vanha, ja jonka mummo voisi alunperinkin laittaa nukkumaan illalla, JOS tuo olisi se oikea ongelma, mutta kun ei taida olla.[/QUOTE]

Hirvee kiire sulla rynnätä kommentoimaan vaikket edes tajua mitä luet. Toinen kirjoittaja jo korjasi sulle yhden kohdan jonka ymmärsit väärin ja lapsi on nyt 1v 4kk vanha mutta nuo kerrat kun mies on jättänyt lapsen äitinsä hoidettavaksi ovat tapahtuneet aiemmin joten lapsi on voinut olla paljonkin nuorempi silloin.

Ap, sä vaikutat ihan fiksulta ihmiseltä, et yhtään sellaiselta jotka yleensä hyysäävät tuollaisia luuseri-petturimiehiä. Miten sä oot ittes tuohon suohon saanut? Ehket edes tiedä millaisia 'normaalit' ihmiset ovat jos lapsuudenperheesikin on lievästi sanottuna omituisia? (Tämä vain olettamus, en tunne perhettäsi tietenkään)
 
"Lilja"
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;28785553:
Tuota vähän epäilinkin :( Et siis ehtinyt oppia tuntemaan miestä ennenkuin lapsi oli jo saanut alkunsa ja nyt joudut ihmettelemään, miten tässä näin kävi. Mutta eit uossa mitään, ihan inhimillistä ja tavallistahan tuo on, mutta kuten jo aiemmissa sanoin, niin odota nyt ainakin vuosi, mieluummin kolme, että mies muuttuisi ja mieti avioliittoa vasta sen jälkeen. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että mies ei ole kovin kypsä edes oman lapsensa isäksi saatika sitten parisuhteeseen ja isäpuoleksi kahdelle vieraalle lapselle. Ystäväsi ja muut läheisesi näkevät sen, mitä sinä liian läheltä katsoessasi ja omien toiveidesi vallassa et kykene näkemään. Anna siis ajan kulua ja katso, että mies tosiaan muuttuu (onko muuten koskaan edes luvannut muuttua ja jos, niin millä tavalla ja millä aikataululla?) On tosi tylsää olla pahanilmanlintuna tuntemattomallekin, mutta vaikuttaa siltä, että olet ajamassa itseäsi elämään, jossa et tule olemaan kovinkaan onnellinen. Jos mies sinua aidosti rakastaa ja haluaa muuttua, niin anna hänelle aikaa osoittaa se. Esim se kolme vuotta.

Mies on luvannut muuttua kun kotiin palasi ja ne syyt mitkä johtivat alunperin eroon ovatkin kadonneet melkein kokonaan-ei me onneksi heti tänä vuonna olla edes menossa naimisiin,pitkän kaavan mukaan on suunnitelmia tehty.
 
"Lilja"
Molemmat naiset tunnutte suhtautuvan mieheen kuin teinipoikaan, ja nyt taistelette kumpi saa miehen puolelleen. Tarinassa ei MIKÄÄN valota sitä ihmettä, että minkä takia yhteen palasitte eron jälkeen, paitsi se pieni asia, että erossa ollessa olit totaali-yh, ja nyt saat miehestä lastenhoitoapua. Sanoit että miehen "toilailuista" tuli tietoa vasta kun palasitte yhteen, mutta olihan nyt joku syy miksi alunperin erositte. Ymmärrän kyllä sen, että on hieman vaikea kihloista onnitella.

Anteeksi, mutta kuulostaa että ei tuosta mitään tule. Mies on äitinsä ystävä ja heillä kahdella menee mielestään hyvin, niin onhan se heistä ikävää ja omituista, että joku miniä tulee siihen kieltoja ja komentoja esittämään.

En usko että voit kuin hävitä. Lastenhoitoavun takia voit toki kokeilla ja odottaa, mutta kannattaako?

Monesti on minulle sanottu että helpommalla minä pääsen 3:a lasta hoitaen kuin neljää ja se kertokoon aika paljon meidän ongelmista jotka silloin aiheuttivat turhia riitoja ja lopulta eron. Missään en koskaan ole sanonut että mieheni on palannut kotiin lastenhoito-avuksi vaan siksi että halusi yrittää uudestaan koska ei alunperinkään ollut eron kannalla.Minä halusin ja haluan yrittää siksi että rakastan miestäni ja toivon ongelmien selviän jotenkin.
 
"Lilja"
Te miehen kanssa taidatte pitää eriasioita mielyttävän elämän mittarina? Pidätte hiukan eriasioita kaiketi tärkeinä, koska selvästi mies haluaa toimia ja elää eri periaatteiden mukaan kuin sinä. Eikä se välttämättä ole mikään napanuora anoppiin tai muuten kasvun paikka miehelle, haluatte vain eriasioita. Et voi väkisin muuttaa miestä, jos mies tietää haluavansa toimia toisin. Mikä/kumman tapa toimia ja katsella elämää on oikeanpi? Tuskin kummankaan ja molemmat, mutta ne ovat vain erilaiset..
Luultavasti totta tämäkin :/
 
"Lilja"
Aloitusviestin "sitten kun tulette seuraavan kerran vierailulle" muuttunut yllättäen kauan suunnitelluksi kesälomareissuksi (anopin vuokrakämppään).. Drama Queen...
Luitko koko keskustelen vai osan sieltä ja toisen täältä.Ketjussa on kerrottu että tämä seuraava kerta on loppuviikosta jolloin loma alkaa ja tästä on sovittu muutama viikko sitten anopin ollessa vierailulla meillä. Ja ketjussa on myöskin kerrottu anopin asuvan omassa asunnossa jota ei tosin ole kokonaan maksettu,onko se mielestäsi vuokra-asunto? Draamaa,todellakin.
 
"huhhei"
Miehellä ei tunnu olevan halua selvittää ongelmia. Ei se sinun toivomisesi tilannetta auta. Älä nyt vain tuollaisen kanssa naimisiin mene. Lapsesikin siitä vain joutuvat kärsimään.

En voi ymmärtää tällaisia naisia, jotka näitä renttuja katselevat ja jättävät jopa lapsensa kakkoseksi elämässä.
 
"Lilja"
[QUOTE="vIERas";28785824]Isä ei voi nukuttaa pientä, miksei muka voi? Miten hoitajat sitten voi nukuttaa?
Varsinaisesta tilanteesta sen verran että kuulostaa inhottavalta että mies on äitinsä puolella eikä vaimonsa, kun kerran on vaimonsa valinnut.[/QUOTE]

Isä kyllä osaa nukuttaa lapsen,tietenkin.Miltä tuntuu alle vuoden ikäisestä lapsesta joka on vieraassa paikassa ja herää keskellä yötä aika vieraan ihmisen hyssyteltäväksi? Lapsi oli tämän tapahtuessa 10kk ja toisella kertaa 11kk ja sen jälkeen heräili monta viikkoa pitkin yötä ja tyyntyi vain minun syliin. En koe tarvetta viedä hoitajan nukutettavaksi tuon ikäistä lasta joka häntä hoitaisi yöllä. Joskus kun ajan kohtainen on yöhoitoon lapsi laittaa uskon että hän jo silloin nukkuu läpi yön.
 
"Lilja"
[QUOTE="nih";28786093]Hirvee kiire sulla rynnätä kommentoimaan vaikket edes tajua mitä luet. Toinen kirjoittaja jo korjasi sulle yhden kohdan jonka ymmärsit väärin ja lapsi on nyt 1v 4kk vanha mutta nuo kerrat kun mies on jättänyt lapsen äitinsä hoidettavaksi ovat tapahtuneet aiemmin joten lapsi on voinut olla paljonkin nuorempi silloin.

Ap, sä vaikutat ihan fiksulta ihmiseltä, et yhtään sellaiselta jotka yleensä hyysäävät tuollaisia luuseri-petturimiehiä. Miten sä oot ittes tuohon suohon saanut? Ehket edes tiedä millaisia 'normaalit' ihmiset ovat jos lapsuudenperheesikin on lievästi sanottuna omituisia? (Tämä vain olettamus, en tunne perhettäsi tietenkään)[/QUOTE]

Uudet puolet joita en aiemmin huomannut ovat kieltämättä yllättäneet minut.
 
Tää on niitä ketjuja, joissa tosissaan toivoo, että tarina ei olisi totta...

Miksi, oi miksi, tyydyt tuollaiseen kohteluun miehesi osalta? Hyvät välit vanhempiinsa saa olla, mutta tuossa ei kyllä todellakaan ole enää kyse siitä. Miehesi asettaa kaikessa äitinsä sinun edellesi, äitinsä tietää sen ja käyttää sitä häikäilemättä hyväkseen ja kun puutut asiaan sinusta saadaan sopiva syntipukki.

Ja se ei ole edes pienen ongelma koko tuossa vyyhdessä, vaan se, että miestäsi ei yksinkertaisesti kiinnosta elää perhe-elämää kanssasi. Jos miehesi rakastaisi sinua, haluaisi saada suhteenne toimimaan ja sitoutua perheeseenne, toimisi hän täysin erilailla. Kai sitä rakkaudesta vaan tulee noin täydellisen sokeaksi toisen käytökselle, että mikä vaan menee läpi.

Ystäväsi ja tuttavasi ovat yrittäneet puhua sinulle järkeä, koska näkevät tilanteen kauempaa. Mutta sinä et suostu kuuntelemaan. Täällä moni on yrittänyt sanoa samaa, mutta puolustelet miestäsi ja suhdettanne sen sijaan että edes yrittäisit nähdä asiat niin kuin ne todella ovat. Kuten moni on sanonut, väännän sen vielä rautalangasta: Ongelma ei ole anoppisi. Ongelma on miehesi ja se, että hän antaa anopin käyttäytyä niin kuin käyttäytyy. Joten sinun on turha etsiä ratkaisua anopista. Ratkaisu löytyy tai on löytymättä miehestäsi. Ja olet jo itse sanonut, että mies asettaa anopin tunteet sinun tunteidesi edelle. Se ei tule muuttumaan, jos ei täsä ajassa ole muuttunut.
 
"Lilja"
[QUOTE="huhhei";28786333]Miehellä ei tunnu olevan halua selvittää ongelmia. Ei se sinun toivomisesi tilannetta auta. Älä nyt vain tuollaisen kanssa naimisiin mene. Lapsesikin siitä vain joutuvat kärsimään.

En voi ymmärtää tällaisia naisia, jotka näitä renttuja katselevat ja jättävät jopa lapsensa kakkoseksi elämässä.[/QUOTE]

Lapseni ovat minulle ykkössijalla,aina. Ehkä olet oikeassa ja olen yksin ongelmieni kanssa tai mieheni ei vaan halua ymmärtää minun puolta asiasta. Kokonainen perhe olisi varmaan lapsillenikin unelma.
 

Yhteistyössä