Mä en taida nyt ymmärtää, että mikä tässä on sinänsä se ongelma?
Ihastuminen on tunne, joka tulee, jos on tullakseen. Jos pidät jostakusta ihmisestä, saatat häneen ihastua. Eikä sille mitään oikein voi. Ihastuminen on mun nähdäkseni melko harmitonta ja varsinkin tuollaisessa tilanteessa (kun kyse siis on ihastumisesta ystävän puolisoon) varmasti ohimenevää. Varsinkin, jos se ihastuminen siis on täysin yksipuolista.
Ei mua haittaisi, jos joku ystävistäni ihastuisi mieheeni. Enkä mä itseasiassa edes sinänsä yllättyisi, jos näin kävisi. Mieheni on komea, hyväkroppainen, hyvä ja rakastava isä ja vaimoaan hän kohtelee kyllä aivan viimeiseen saakka hyvin. Mä ymmärrän ihan hyvin, jos joku ihastuu tuollaiseen mieheen...kun tuo taitaa kuitenkin melko pitkälle olla "jokaisen unelmamies" hyvin monen ominaisuutensa osalta.
Ongelmaksi asia muodostuisi vasta silloin, jos miehellänikin olisi tunteita ystävääni kohtaan. Mutta niin pitkään, kun ne tunteet olisivat vain ystävällä, en hirmuisesti huolestuisi. Yksipuolisilla tunteilla kun ei kovinkaan pitkälle päästä ja omasta parisuhteestani olen tässä kohtaa senvertaa varma, etten molemminpuolisia tunteita kovinkaan todennäköisinä pitäisi.