Lapsen levottomat puheet

["Aloittaja"]

Miten paljon muiden lapset puhuvat outoja ja ehkä huolestuttaviakin asioita? Miten olette suhtautuneet niihin?

5-vuotias poika nukkumaan mennessä sanoi, että hän ei saa unta, kun hänelle tulee pahoja asioita mieleen. Kysyin sitten, että minkälaisia. Vastaukseksi hän sanoi, että hän kuvittelee polttavansa meidän talon ja rikkovansa kaikki lamput. Hän ei kuitenkaan halunnut tehdä niin.

Sanoin lopulta hänelle, että ihmisille välillä tulee outoja ajatuksia mieleen, joita ei ole tarkoitus kuitenkaan toteuttaa. Että tärkeintä on, että ei tee pahoja asioita, vaikka joskus sellainen tulisi mieleen. Ja sanoin, että yrittää miettiä jotain muita iloisia asioita sen sijaan.

Vähän sellainen olo, että olisiko pitänyt vielä enemmän avata aihetta, että miksiköhän tällaisia ajatuksia pojan mieleen on tullut. Vai mitä olisi pitänyt tehdä?

 

["vieras"]

koita siinä sitte saada unen päästä kiinni..

 

["pumpkin"]

Pystyisitkö miettimällä muistaa onko esim. telkkarista tullut viime aikoina jotakin, mikä voisi aiheuttaa tuollaisia ajatuksia tai onko perheessä puhuttu jostain tulipalosta väkivaltaisista lapsista tms.? Pakkoajatuksiksi kutsutaan sellaista, että mieleen tulee pahoja asioita joita voisi tehdä, vaikka ei missään tapauksessa haluaisi tehdä. Minulla oli lapsena sellaista, mutta meidän kotiolot olivat todella ahdistavat, mitä teillä ei varmaan ole.

 

[vinnie]

[QUOTE="Aloittaja";28613720]Miten paljon muiden lapset puhuvat outoja ja ehkä huolestuttaviakin asioita? Miten olette suhtautuneet niihin?

5-vuotias poika nukkumaan mennessä sanoi, että hän ei saa unta, kun hänelle tulee pahoja asioita mieleen. Kysyin sitten, että minkälaisia. Vastaukseksi hän sanoi, että hän kuvittelee polttavansa meidän talon ja rikkovansa kaikki lamput. Hän ei kuitenkaan halunnut tehdä niin.

Sanoin lopulta hänelle, että ihmisille välillä tulee outoja ajatuksia mieleen, joita ei ole tarkoitus kuitenkaan toteuttaa. Että tärkeintä on, että ei tee pahoja asioita, vaikka joskus sellainen tulisi mieleen. Ja sanoin, että yrittää miettiä jotain muita iloisia asioita sen sijaan.

Vähän sellainen olo, että olisiko pitänyt vielä enemmän avata aihetta, että miksiköhän tällaisia ajatuksia pojan mieleen on tullut. Vai mitä olisi pitänyt tehdä?[/QUOTE]

en halua pelotella mutta lapsillakin voi olla harhoja.. esim just sellaista että luulee itte ajattelevansa jotain,vaik ei ajattelekkaan. toi kuulostaa vähän sellaiselta.

ei aikuinenkaan tajua sitä harhaksi.

 

["näin on"]

Nuo harhat ovat elettyä elämää, pienet ne muistavat, mutta katoavat muistista ajan kanssa. Putkahtavat myöhemmin ja ihminen masentuu, saa raskausmasennuksen jostain mielikuvista, jotka elämän myötä tulevat pintaan.

 

["mamatsu"]

Mein 3 vee kertoi miten hän tappoi mielikuvitusystävänsä työntämällä sen sillalta jokeen. Yksityiskohtaisesti kuvaili ja näytti miten tämän teki ja miten se sitten kuoli... Sitten hetken keskusteltiin niin hän alkoikin kertomaan et ei se loukkaskin vaan ja sen äiti vei sen sairaalaan ja laitettiin laastaria.

 

["pumpkin"]

en halua pelotella mutta lapsillakin voi olla harhoja.. esim just sellaista että luulee itte ajattelevansa jotain,vaik ei ajattelekkaan. toi kuulostaa vähän sellaiselta.

ei aikuinenkaan tajua sitä harhaksi.

Siis mitä ihmeen harhoja, jos lapsi kertoo selkeästi että on tullut pahoja ajatuksia, mutta ei halua toteutta niitä:O Minusta erittäin selväjärkisesti ajateltu! Sitä paitsi tuo oli vasta yksittäinen kerta. Vanhempana kannattaa olla näyttämättä omaa kauhistusta, niin lapsi uskaltaa jatkossakin kertoa mitä mielessä liikkuu.

 

[vinnie]

[QUOTE="pumpkin";28614016]Siis mitä ihmeen harhoja, jos lapsi kertoo selkeästi että on tullut pahoja ajatuksia, mutta ei halua toteutta niitä:O Minusta erittäin selväjärkisesti ajateltu! Sitä paitsi tuo oli vasta yksittäinen kerta. Vanhempana kannattaa olla näyttämättä omaa kauhistusta, niin lapsi uskaltaa jatkossakin kertoa mitä mielessä liikkuu.[/QUOTE]

no usko pois mulla on kokemusta.

ensinnäkin nyt jo aikuinen ihminen,häellä ol ilapsena mielikuvitus ystäviä joiden kanssa jutteli yms. niitä pidettiin normaaleina juttuina.. yllätys yllätys kun tuo ihminen aikuisena muista syistä pääsi psyk. polin asiakkaaksi selvisi että hän on ihan oikeasti nähnyt ne ja pitänyt heitä olemassa olevina henkilöinä, ne oli harhoja,joita nöki viel aikuisenakin,

sit tiedän lapsen joka puhu just tollasia juttui.. lopulta puhu että ihan ku joku käskis hänen tehä näit juttui... sai lopulta pitkän tutkimusosastojakson päätteeksi lääkityksen rispeldal ja kas ei enään ollutkaan noita juttuja.

kato kun on eriasia jos lapsi sanoo että kun olin vihainen mun teki mieli xxxxxx.

utta ap:n lapsi ei ole vihainene ikä viitannu mitenkään siihen että nuo ajatukset johtuisi suuttumuksesta. silloin on otettava huomioon sekin vaihtoetho että hän kuulee äänen jota luulee omaksi ajatukseksi.

oon myös nähnyt aikuisen naisen joka on etsinyt vauvaa kun se itkee, no kukaan mu uei sitä itkua kuullu,eikä tuo ihminen tajunnu että se oli harhaa..

tuudittaudu sä siihe uskoon että kaikki on normaalia.


voi olla,tai sitte ei... mut jos noita alkaa tulla lisää ilman mitään loogista hteyttä ni kyl mä puhuisin asiasta jossain

 

["mölököllimalli"]

Lasten mielikuvitus on valtava! Aikuinen ei voi kuin aavistella mitä kaikkea pienen ihmisen päässä liikkuu. Lapsi yrittää hahmottaa elämää...hyvä ja pahaa. Minusta tuo ei kuulosta huolestuttavalt jos nämä ajatukset eivät ole joka iltaisia ja häiritse lasta toistuvasti. Itse painottaisin lapselle että ajatukset ja teot ovat kokonaan kaksi eri asiaa.

 

["Aloittaja"]

Tuossa vielä mietiskelin pojan sanomisia. Harhoja en nyt vielä lähtisi epäilemään. Mielikuvitusystäviä hänellä ei ole eikä muitakaan kuvitusjuttuja. Kävi mielessä, onko voinut nähdä tv:stä jotain, mikä nyt on tällaisen ajatuksen pistänyt päähän. Paha sanoa. Päivällä oli kiukutteluakin, ja mietin, oliko tuo jälkikaikua suuttumuksesta, mitä ei vain silloin sanonut ääneen. Vaikkei nyt iltasella enää mitenkään suuttuneen oloinen ollut.

Täytyy kai vain yrittää kuunnella, jos pojalla on jotain kerrottavaa tai mieltä painavaa. Ettei ainakaan ala tuollaisia ajatuksia hautomaan päässään eikä kerro kenellekään. Kyllä sitä omassa lapsuudessakin monenlaisia ajatuksia joskus päässä liikkui, mitä näin aikuisena pitää hassuna.
Tuo varmaan on tärkeää, että ajatukset ja teot ovat kaksi eri asiaa.