Rikkoisitko lapsiltasi perheen, jos kumppanisi harrastaisi seksiä jonkun muun, kuin sinun kanssa?

Jos rikkoisit, niin miten selittäisit eron lapsille, jos he joskus haluaisivat tietää syyn?
Ja ennen kaikkea; miksi tekisit sen?

Kysymys siis lähinnä niille, jotka ovat parisuhteessa lastensa toisen vanhemman kanssa.
Muutkin voi toki hypoteettisesti miettiä tilannetta ja vastata.
 
Viimeksi muokattu:
Minä en rikkoisi, vaan mies, jos sellaisen valinnan tekisi. Hän on tietoinen, etten jatkaisi suhdetta ihmisen kanssa, johon en voi luottaa. Luottamus on mulle yksi suhteen ehdoton edellytys. Lapsille voisin kertoa juuri sen, että suhde päättyi siihen, etten voinut enää luottaa mieheen, enkä kunnioittaa häntä. Ja käskisin sitten kysyä isältään miksi näin on. Ehkä. En osaa sanoa tarkkaan mitä vastaisin, riippuen lapsen iästä. Pienelle lapselle ehkä kertoisin vaan, että tuli iso riita, jota ei saatu sovittua tms.
 
"mamma"
En jatkaisi. Luottamusta ei sais millään enää takas ja sen jälkeen itsestäkin tulis vainoharhainen. Kyllä lapsi ansaitsee vanhemmat, jotka on hyviä toisilleen ja jotka näyttää hyvää esimerkkiä onnistuneesta parisuhteesta.
 
Ero tulisi, riippuen lasten iästä kertoisin totuuden. Jos olisivat pieniä, sanoisin että on erimielisyyksiä joita ei voida sopia.

En voisi edes katsoa miestä kohti, joten suhdettamme ei voisi millään tavalla jatkaa eikä koskaan sopia. Koko ihminen olisi muuttunut täysin päinvastaiseksi kuin mitä on nyt.
 
uskollinen
Minä en rikkoisi vaan mies rikkoisi siinä vaiheessa kun menisi munaansa väärään paikkaan tunkemaan. Voisin _ehkä_ antaa anteeksi yhdenillan panon, mutta pidempää suhdetta en. Yhdenillanjuttukin on vähän siinä ja tässä. Olen niin mustasukkainen että tuskin onnistuisi suhde tuollaisen jälkeen kun luottamusta ei olisi yhtään.
 
  • Tykkää
Reactions: hallittu kaaos
Mun mielestä tosi kaksipiippuinen asia. Pettämistä voi etenkin pitkään ja toistuvasti jatkuvana verrata henkiseen väkivaltaan. Kenenkään ei tarvitse sietää väkivaltaa, henkistä tai fyysistä. Mielestäni siis se pettäjä on se suurempi syy perheen hajoamiseen, kun on siihen tietoisen riskin päättänyt ottaa. Toki ihmiset tekevät virheitä ja jokainen varmaan punnitsee huolellisesti, miten paljon voi antaa anteeksi ja mitä on valmis tekemään suhteensa ja perheensä ehjänä pysymisen eteen. Tämä on jotenkin niin henkilökohtainen asia, että missä se raja menee kenenkin kohdalla. Mä ymmärrän molempia. Niitä, jotka pystyy antamaan pettämisen anteeksi ja niitä, jotka ei. Lapsille tietysti ero on iso asia ja mullistaa monesti elämän. Aika rankka vaatimus kuitenkin, että lasten takia pitäisi toisen sietää täyttä kunnioituksen puutetta ja olla kynnysmattona. Sekin toki merkitsee, onko kyseessä yksittäinen vai jatkuva petos.

Yleisesti pohdin asiaa vaihteeksi. ;)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: hallittu kaaos
Rikkoisin sen vasta siinä vaiheessa kun se olisi lapsille parempi niin, eli ekana tulee mieleen väkivaltaisuus ja päihdeongelmat. Noissa tapauksissa se olisi oikeasti lapsille parempi sen lapsuutta tuhoavan lähteä pois. (mielellään hoitoon)

Se, että mun luottamus olisi kerran petetty on minusta tosi typerä syy hajottaa lapsilta jotain niin tärkeää.

Eli en, vaikka hyvin pahalta se tuntuisikin.
 
Mä olen vähän yllättynyt vastauksista.

Keskustelin toisaalla aiheesta ja siellä keskustelukumppanillani oli hyvin jyrkkä mielipide asiaan ja aloin sitten miettimään toden teolla.
Täällä näyttäisi nämä (tässä vaiheessa tosin vähäiset) vastaukset olevan vähintään yhtä jyrkkiä. :D

Itse ajattelen niin, ettei suhteen pitäisi perustua seksille ja omistushalulle, vaan jollekin syvemmälle ystävyydelle ja kumppanuudelle, jota ei heitettäisi hukkaan "vain" seksin vuoksi.
Lisäksi jos yhteisestä sopimuksesta on päätetty perustaa perhe, en ymmärrä sen rikkomista pelkän seksin vuoksi, sillä eihän seksi toisen kanssa ole yhtäkuin "tahdon erota".

Tuntuu aika itsekkäältä, että seksin vuoksi oltaisiin valmiita rikkomaan kaikki.
Lapsiltahan tuossa tosin eniten menee.
 
Mä olen vähän yllättynyt vastauksista.

Keskustelin toisaalla aiheesta ja siellä keskustelukumppanillani oli hyvin jyrkkä mielipide asiaan ja aloin sitten miettimään toden teolla.
Täällä näyttäisi nämä (tässä vaiheessa tosin vähäiset) vastaukset olevan vähintään yhtä jyrkkiä. :D

Itse ajattelen niin, ettei suhteen pitäisi perustua seksille ja omistushalulle, vaan jollekin syvemmälle ystävyydelle ja kumppanuudelle, jota ei heitettäisi hukkaan "vain" seksin vuoksi.
Lisäksi jos yhteisestä sopimuksesta on päätetty perustaa perhe, en ymmärrä sen rikkomista pelkän seksin vuoksi, sillä eihän seksi toisen kanssa ole yhtäkuin "tahdon erota".

Tuntuu aika itsekkäältä, että seksin vuoksi oltaisiin valmiita rikkomaan kaikki.
Lapsiltahan tuossa tosin eniten menee.
Mua jokseenkin ärsyttää sekin, että pettäjän toimintaa sälytetään petetyn niskoille. Pettäjä on kuitenkin se, joka on pettänyt pahasti luottamuksen ja mahdollisesti jopa tiennyt, että se johtaisi perheen hajoamiseen. Suoraan sanoen asiasta tekee omalla tavallaan älöttävämmän jos jollekin oma sukuelin on niin tärkeä, että seksin takia tuhoaa liittonsa ja on valmis riskeeraamaan lastensa kodin. :| Se vasta on itsekästä, jos oma hetken nautinto menee koko perheen edelle. Mun mielestä se on petos omia lapsiakin kohtaan jossain mielessä. Toiseen sitoutuminenhan ei ole omistamista, jos suhteeseen ryhtyy vapaaehtoisesti vaikka esim. polyamoriset monesti sen niin kokevatkin.

Mun mielestä ihastuminen toiseen osapuoleen tekee asiasta jotenkin inhimillisemmän vaikka se onkin monille pahempi paikka kuin vaan fyysinen pettäminen. Jos joku pelkän seksin takia pettää niin jotenkin vaikea uskoa, että jäisi välttämättä yhteen kertaan. Mä ymmärrän kyllä tonkin näkökannan, että on luvattu rakastaa myötä- ja vastamäessä ja, että pitkä suhde vaatii työtä. Lisäksi on paljon pelissä, jos kyseessä on vuosien liitto ja yhteiset lapset eikä sitä kaikkea varmaan yksi (iso) virhe pyyhi pois.
 
  • Tykkää
Reactions: Tatja
Huhheijakkaa
Mä olen vähän yllättynyt vastauksista.

Keskustelin toisaalla aiheesta ja siellä keskustelukumppanillani oli hyvin jyrkkä mielipide asiaan ja aloin sitten miettimään toden teolla.
Täällä näyttäisi nämä (tässä vaiheessa tosin vähäiset) vastaukset olevan vähintään yhtä jyrkkiä. :D

Itse ajattelen niin, ettei suhteen pitäisi perustua seksille ja omistushalulle, vaan jollekin syvemmälle ystävyydelle ja kumppanuudelle, jota ei heitettäisi hukkaan "vain" seksin vuoksi.
Lisäksi jos yhteisestä sopimuksesta on päätetty perustaa perhe, en ymmärrä sen rikkomista pelkän seksin vuoksi, sillä eihän seksi toisen kanssa ole yhtäkuin "tahdon erota".

Tuntuu aika itsekkäältä, että seksin vuoksi oltaisiin valmiita rikkomaan kaikki.
Lapsiltahan tuossa tosin eniten menee.
Eikö susta se seksi toisen kanssa tunnu ollenkaan itsekkäältä? Ensin perustetaan perhe ja sitten pannaan naapurin Peraa, koska suhde perustuu jollekin syvemmälle kuin seksi. Joopa joo. Tajuatko miten väärinpäin koko asia on päässäsi?
 
Eikö susta se seksi toisen kanssa tunnu ollenkaan itsekkäältä? Ensin perustetaan perhe ja sitten pannaan naapurin Peraa, koska suhde perustuu jollekin syvemmälle kuin seksi. Joopa joo. Tajuatko miten väärinpäin koko asia on päässäsi?
Onhan se itsekästä, siinähän ajatellaan vain sitä omaa hetken nautintoa, mutta mielestäni perhe ja lapset painaa vaakakupissa paljon enemmän, kuin yksi pettämiskerta.
Aika paljon heitetään hukkaan yhden virheen takia, jos pettäminen katkaisee liiton.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Huhhuijakkaa
Onhan se itsekästä, siinähän ajatellaan vain sitä omaa hetken nautintoa, mutta mielestäni perhe ja lapset painaa vaakakupissa paljon enemmän, kuin yksi pettämiskerta.
Aika paljon heitetään hukkaan yhden virheen takia, jos pettäminen katkaisee liiton.
Jos ne perhe ja lapset on niin tärkeitä, ei silloin petä, varsinkin niin pitäisi olla, jos jauhaa tota paskaa mitä sä nyt jauhat. Todellisuudessa pettäjälle se seksi jonkun vieraan kanssa ja oma napa merkitsee eniten. Miksi siis toisen puolison täytyy raahata tälläistä ihmistä perheessä mukana, joka ei perheestä välitä?
 
Onhan se itsekästä, siinähän ajatellaan vain sitä omaa hetken nautintoa, mutta mielestäni perhe ja lapset painaa vaakakupissa paljon enemmän, kuin yksi pettämiskerta.
Aika paljon heitetään hukkaan yhden virheen takia, jos pettäminen katkaisee liiton.
Eikö pettäjän pitäisi sitä perhettä miettiä ennenkuin käy toisia panemassa? Hänhän se on joka tuhoaa perheen ja luottamuksen, kaiken.
 
  • Tykkää
Reactions: Tatja ja erinys
Onhan se itsekästä, siinähän ajatellaan vain sitä omaa hetken nautintoa, mutta mielestäni perhe ja lapset painaa vaakakupissa paljon enemmän, kuin yksi pettämiskerta.
Aika paljon heitetään hukkaan yhden virheen takia, jos pettäminen katkaisee liiton.
Yleensä kannattaa varmasti melkein ongelman kuin ongelman edessä yrittää vielä korjata suhde ja käydä vaikka parisuhdeterapiassa. Toisaalta joillekin ihmisille se luottamuksen pettäminen tässä asiassa on niin suuri juttu, ettei sitä petettyä väkisin saa muutettua ja pakotettua anteeksiantoon. Usein pettäjäkin kuitenkin tuntee puolisonsa sen verran hyvin, että tietää, mitä riskeeraa. Itsekästä se perheen rikkominen jossain mielessä varmaan on, mutta musta se pettäminen ja oman hetken nautinnon hakeminen perheen kustannuksella on vielä itsekkäämpää.
 
Mä olen vähän yllättynyt vastauksista.

Keskustelin toisaalla aiheesta ja siellä keskustelukumppanillani oli hyvin jyrkkä mielipide asiaan ja aloin sitten miettimään toden teolla.
Täällä näyttäisi nämä (tässä vaiheessa tosin vähäiset) vastaukset olevan vähintään yhtä jyrkkiä. :D

Itse ajattelen niin, ettei suhteen pitäisi perustua seksille ja omistushalulle, vaan jollekin syvemmälle ystävyydelle ja kumppanuudelle, jota ei heitettäisi hukkaan "vain" seksin vuoksi.
Lisäksi jos yhteisestä sopimuksesta on päätetty perustaa perhe, en ymmärrä sen rikkomista pelkän seksin vuoksi, sillä eihän seksi toisen kanssa ole yhtäkuin "tahdon erota".

Tuntuu aika itsekkäältä, että seksin vuoksi oltaisiin valmiita rikkomaan kaikki.
Lapsiltahan tuossa tosin eniten menee.
I hear you....

oikeassa olet.

Jos lasteni isä, rakastamani avomies pettäisi minun luottamukseni, ihan sama millä tavalla, varmasti siitä käytäisiin keskustelua.

Toki pidemmässä suhteessa tajuaa että seksi parisuhteen ulk.puol. ei tarkoita sitä, että ei enään rakasta, vaan tähän on todennäk. ihan toiset syyt olemassa; "pettäjän" itsetunnon pönkittäminen/itselleen todistelu/mitä lie. Ei ihan ole sen väärti että aletaan rikkomaan todella kauan kestänyttä muuten toimivaa liittoa, missä on lapsia.
 
uskollinen
Miusta siun näkemys on hassu :) Avioliitto on yhden miehen ja naisen välinen,siihen ei kolmansia sotketa. Miksi miehen pitäs käydä naapurin sussua sutasemassa? Meillä ainakin parisuhteessa seksi toimii,en näe syytä miksi mies pettäs.
 
Jos ne perhe ja lapset on niin tärkeitä, ei silloin petä, varsinkin niin pitäisi olla, jos jauhaa tota paskaa mitä sä nyt jauhat. Todellisuudessa pettäjälle se seksi jonkun vieraan kanssa ja oma napa merkitsee eniten. Miksi siis toisen puolison täytyy raahata tälläistä ihmistä perheessä mukana, joka ei perheestä välitä?
En allekirjoita tuota, että pettäjille seksi ja oma napa merkitsisi eniten.
Inhimillisiä virheitä voi sattua, vaikka välittäisikin lapsistaan eniten maailmassa ja rakastaisi puolisoaan.

Miksikö? No siksi, kun on sen ihmisen kanssa päättänyt perheen perustaa ja jos se ihminen virheensä jälkeen haluaa korjata asiat, pitäisi mielestäni toisen tulla vastaan, eikä kääntää selkäänsä ja lähteä mielivaltaisesti lätkimään rikkomalla samalla lapsiltakin perheen.
Tässä nyt siis oletan, että pettäjä katuu ja haluaa korjata asiat, eikä ole sellaisella "jaa, mitä sitten"-asenteella.

Ei liittoa kannata rikkoa seksin takia, mielestäni.
 
I hear you....

oikeassa olet.

Jos lasteni isä, rakastamani avomies pettäisi minun luottamukseni, ihan sama millä tavalla, varmasti siitä käytäisiin keskustelua.

Toki pidemmässä suhteessa tajuaa että seksi parisuhteen ulk.puol. ei tarkoita sitä, että ei enään rakasta, vaan tähän on todennäk. ihan toiset syyt olemassa; "pettäjän" itsetunnon pönkittäminen/itselleen todistelu/mitä lie. Ei ihan ole sen väärti että aletaan rikkomaan todella kauan kestänyttä muuten toimivaa liittoa, missä on lapsia.
Tässäkin on pointtinsa. Musta sen pettäjän on oltava aika nöyränä ton jälkeen ja aktiivinen siinä suhteen korjaamisessa. Parisuhdeterapiaa ja puhumista, puhumista ja puhumista. Sen anteeksiannon ja luottamuksen palautumisen ei pitäisi olla itsestäänselvyys. Mä tosin henk.koht uskon jossain mielessä siihen, että se usein rakastaa (tai ainakin kunnioittaa) enemmän, joka ei koskaan petä kumppaniaan. Omaa heikouttahan se pettäminen on, mutta mitä terveempi itsetunto, sitä terveemmin osaa muitakin rakastaa itsensä lisäksi.
 
Viimeksi muokattu:
I hear you....

oikeassa olet.

Jos lasteni isä, rakastamani avomies pettäisi minun luottamukseni, ihan sama millä tavalla, varmasti siitä käytäisiin keskustelua.

Toki pidemmässä suhteessa tajuaa että seksi parisuhteen ulk.puol. ei tarkoita sitä, että ei enään rakasta, vaan tähän on todennäk. ihan toiset syyt olemassa; "pettäjän" itsetunnon pönkittäminen/itselleen todistelu/mitä lie. Ei ihan ole sen väärti että aletaan rikkomaan todella kauan kestänyttä muuten toimivaa liittoa, missä on lapsia.
Tuota en muuten myöskään ymmärrä, että miksi juuri seksuaalinen pettäminen on se , mikä voi automaattisesti johtaa eroon, mutta muunlainen luottamuksen pettäminen ei ole monenkaan mielestä niin anteeksiantamatonta?
 

Yhteistyössä