sanni.
Niin siis tuo löylynautinto kommentti suoraan miehen suusta. Ja ei usko, kun sanon, etten jaksa enää fyysisesti. Olen siis voinut tämän raskauden todella hyvin ja nyt lopussa kun vauva on laskeutunut ja haittaa liikkumista, kun kipuilen, niin mies ei usko. Se saattaa sanoa vaikka, että ota ihan rennosti, jos nyt käytät sitten sen koiran aina kun pyytää. Ei vissiin tajua, että joka kerta kun "koira pyytää", tumpataan esikoiselle ja itselle vaatteet päälle, otetaan rattaat ja kävellään se reilut 500m tunnin välein. Lisäksi koira on isokokoinen ja maha kun on kipeä, niin vetää hulluna. Siis kun on tottunut paskomaan tiettyihin paikkoihin lenkkireitillä, niin kiireellä sinne juoksee. En jaksa kunnolla pitää kiinni, joten kipuilen sitäkin, kun koira vetää niin. Ja entäs sitten, kun lapsi on päikkäreillä?? Oi voi, se se vasta onkin episodi.