M
Musta lammas
Vieras
Kyse on siis omasta äidistäni. Tilanne oli jo omassa lapsuudessani sellainen, että äiti paapoi pikkuveljeäni. Muutkin huomasivat asian (sukulaiset, lähipiiri). Veljeni sai hienoja vaatteita ja kaikkea tavaraa kokoajan. Mulla oli hirveät vaatteet, joista koulussa kiusattiin. Veljeni sai melkein joka vuosi uuden polkupyörän, mulla oli perhetutun vanha ruosteinen pyörä jne. Veli pääsi matkoille mukaan, mut kiikutettiin mummolaan tai johonki tutuille.
Nyt aikuisena veljelläni on lapsi, samoin mulla. Veljen lapsi saa jatkuvasti uusia vaatteita, tavaraa, rahaa. Mun lapseni saa joskus jotain pientä (muutaman euron tai karkkia), mutta huomattavasti vähemmän kuin veljen lapsi.
Veljen lapsi on joka viikonloppu äidilläni ja äitini pitää lasta kuin omanaan. Toki hän yhä paapoo veljeäni myös avustamalla heidän talouttaan monella tapaa. Oma lapseni ei tahdo edes mennä yökylään mummulaan, enkä kyllä pitäisikään ajatuksesta, koska tiedän, että hän jäisi siellä "syrjään" samalla tapaa kuin minä jäin lapsena.
Aina, kun olen äidin kanssa juttusilla, asiat pyörii veljen perheen asioissa.
Tuntuu tosi pahalta ja olen muutaman kerran sanonut asiasta äidilleni. Äiti kuitenkin saa raivarit ja kääntää asian nurinpäin eli tilanne menee siihen, että äiti loukkaantuu mulle ja syyttää, että olen kiittämätön jne.
Mun isä ei ota asiaan mitään kantaa. Joskus hän on todennut, että "sä olet paljon vahvempi henkisesti kuin veljesi". Eipä paljon lohduta
Nyt aikuisena veljelläni on lapsi, samoin mulla. Veljen lapsi saa jatkuvasti uusia vaatteita, tavaraa, rahaa. Mun lapseni saa joskus jotain pientä (muutaman euron tai karkkia), mutta huomattavasti vähemmän kuin veljen lapsi.
Veljen lapsi on joka viikonloppu äidilläni ja äitini pitää lasta kuin omanaan. Toki hän yhä paapoo veljeäni myös avustamalla heidän talouttaan monella tapaa. Oma lapseni ei tahdo edes mennä yökylään mummulaan, enkä kyllä pitäisikään ajatuksesta, koska tiedän, että hän jäisi siellä "syrjään" samalla tapaa kuin minä jäin lapsena.
Aina, kun olen äidin kanssa juttusilla, asiat pyörii veljen perheen asioissa.
Tuntuu tosi pahalta ja olen muutaman kerran sanonut asiasta äidilleni. Äiti kuitenkin saa raivarit ja kääntää asian nurinpäin eli tilanne menee siihen, että äiti loukkaantuu mulle ja syyttää, että olen kiittämätön jne.
Mun isä ei ota asiaan mitään kantaa. Joskus hän on todennut, että "sä olet paljon vahvempi henkisesti kuin veljesi". Eipä paljon lohduta