Synnytyksestä 2kk, miehen mielestä olen pilalla

Mies ei lasta kadu kuulema hetkeäkään, mutta koki tarpeelliseksi ilmaista ettei olisi arvannut että raskaus ja synnytyksen lopputuloksena on näin pahasti "levinnyt" nainen. Pahoitteli että ei halua loukata mutta että tuossa hänen rehelliset ajatuksensa.

Minua vain itkettää. Kiloja tuli runsaasti, raskausarpia on reidet, maha ja peppu täynnä ja ennen timmin vatsan tilalla kengurupussi joka ei ainakaan äidilläni tai hänen äidillään ole palautunut synnytyksen jälkeen joten luultavasti minullakin se jää tuollaiseksi. Enkä edes halua puhua alapäästä tai siitä mitä rinnoille todennäköisesti tapahtuu tässä kun imetystä pidemmälle viedään.

JA tästä puhuttiin miehen kanssa ENNEN raskautta. Sanoin että minun geeneilläni pyykkilautavatsaa ei todennäköisesti enää saa raskauden jälkeen kun äidinpuolelta naisilla ei ole nahka palautunut niin tuskin minullakaan. SANOIN jo kun lapsesta puhuttiin että kroppani muuttuu, kiloja tulee ja jopa varoitin että alapäästä on ihan oikeasti sitten puserrettu ihminen eli se ei ole samannäköinen enää. Ja mies silloin ymmärsi ja vakuutti että häntä ei haittaa.

Ja nyt muka tulee niin yllätyksenä etten synnytyssalista poistunutkaan samannäköisenä kuin olin ennen raskautta... Voi että korpeaa...

Onneksi mies on sen verran hullaantunut lapsesta ettei ole hirveänä ehtinyt voivotella muuttunutta ulkomuotoani. Kilot karisee kyllä, arvet haalenee ja niin poispäin mutta itse olin jo kauan ennen raskautta valmistanut itseni siihen että kroppa muuttuu, se on tämän hinta. Jotkut muutokset ovat pysyviä, minä olin siihen valmis ja harmittaa että kaikesta ennakkovalmistelusta huolimatta mies ei ollutkaan.

Miten muilla on miehet hyväksyneet muuttuneen kroppanne? Vai oletteko niitä onnekkaita jotka palautuvat synnytyksestä täysin ja joista ei osaisi edes sanoa onko synnyttänyt vaiko ei? Kaipaan rohkaisevia kokemuksia!

 

Mulkero ukko.

 

Vaikka mun ex on todella kyrpä niin ei se ikinä noin sanonu. Lasten äiti oli ihanin asia vaikka levinnyt ja "piloilla". Vittu ei sen ukkos ois tollasesta tarvinnu avautua vaika kuin haluis olla "rehellinen". Rehellisesti terkkuja ukolles että on idiootti.

 

mun kroppa ei kyllä muuttunut miksikään, hoikistuin vain. maha oli litteä kuin pannukakku kun lähdin synnäriltä.

 

Mulkero ukko.

Onneksi ainoastaan tässä asiassa, mutta ei tämä silti kivaa ole. Toivoisin että ajan myötä hän tottuisi uuteen ulkomuotooni + luonto korjaisi minua hiljalleen vähän paremman näköiseksi :/

 

Joo, on kroppa muuttunut raskauksien myötä. Mies on kuitenkin viisaasti pitänyt suunsa supussa. Varmaan tietää, että alkamalla ruotia minun kroppani muutoksia antaisi luvan myös minulle tehdä viiltäviä huomioita hänen ulkonäöstään.

 

Anteeksi mutta saanko kysyä että oletteko te nuoria eli pitkälti alle 30v, tuo miehesi jutustelu kuulostaisi siltä.
Sekä onko miehesi rakastunut sinussa ensi sijaisesti ulkonäköösi ja luonteesi on tois sijainen juttu.

Ei kukaan normaali mies puhu noin, paitsi jos se ulkonäkö on ollut se ykkönen miehelle.
Jos näin on ollut, niin aika suurella todennäköisyydellä sinusta on tulossa yksinhuoltaja, ei taida mies jaksaa ulkonäköäsi ellet saa sitä muutettua.

On kokemusta lähipiirissä tuollaisesta miehestä, mutta tällä jätetyllä naisella on nyt mies, joka pitää hänestä enemmän kuin timmistä kropasta

 

Oli kyllä ajattelematon kommentti ukolta! Mutta varmasti sun kroppa tuosta vielä kiinteytyy ja alapää myöskin. Synnytyksestä kuitenkin niin vähän aikaa. Vaikka ei ehkä entiselleen tulekaan.

 

Onneksi ainoastaan tässä asiassa, mutta ei tämä silti kivaa ole. Toivoisin että ajan myötä hän tottuisi uuteen ulkomuotooni + luonto korjaisi minua hiljalleen vähän paremman näköiseksi :/

Sanoitko miehelle että puheensa loukkasivat?

 

ööh minkä ikänen "poika" sulla on lapsen isänä :O oikeasti??
aa

 

Sano miehelles että ihme että ylipäänsä saatiin lapsi aikaiseksi, kun ottaa huomioon kuinka pieni muna sulla on.

 

Voi hitto vie... Onpa kyllä melkoisen sammakon laskenut suustaan tuo sun ukkosi. Sano sille, että kuivaa korvantaustansa.

 

Olipa todella tökeröä

Muista jutella tämä asia miehen kanssa läpi ja kertoa miten kommentti jäi vaivaamaan.Saatat tulla katkeraksi (enkä ihmettele) jos et nyt selvitä asiaa.

 

Anteeksi mutta saanko kysyä että oletteko te nuoria eli pitkälti alle 30v, tuo miehesi jutustelu kuulostaisi siltä.
Sekä onko miehesi rakastunut sinussa ensi sijaisesti ulkonäköösi ja luonteesi on tois sijainen juttu.

Ei kukaan normaali mies puhu noin, paitsi jos se ulkonäkö on ollut se ykkönen miehelle.
Jos näin on ollut, niin aika suurella todennäköisyydellä sinusta on tulossa yksinhuoltaja, ei taida mies jaksaa ulkonäköäsi ellet saa sitä muutettua.

On kokemusta lähipiirissä tuollaisesta miehestä, mutta tällä jätetyllä naisella on nyt mies, joka pitää hänestä enemmän kuin timmistä kropasta

Olemme molemmat 27-vuotiaita. Voi johtua siitä että muutos oli tosiaan aika suuri, olin ennen raskautta tosi timmissä kunnossa ja paljolti todella kauniiksi kehuttu. Olin aina huolitellun näköinen jne. Raskauden aikana jätin meikkaamiset ja hiustenvärjäykset kokonaan pois, kiloja kertyi roimasti ja niitä arpia tosiaan tuli paljon. Olin aina pitänyt itseäni todella hyvännäköisenä ja olin täysin valmis luopumaan siitä bikinikunnosta lapsen vuoksi ja luulin että mieskin oli.

En usko että aiempi ulkonäköni oli miehelleni se ykkösjuttu minussa, mutta ilmeisesti se oli suuremmassa roolissa kuin luulin. Voi olla että reagoin näin vahvasti jo senkin takia että tämä on varmaan ensimmäinen kerta ikinä kun ulkonäöstäni tulee negatiivista palautetta.

Kyllä mies on tehnyt selväksi sen että edelleen minua rakastaa ja lapsi varsinkin on miehelle näkyvästi ollut se mahtavin juttu ikinä ja kyllä se meistä ylpeänä puhuu perheenä ja niin poispäin. Mutta tuo möläytys sattui silti.

 

Näin miehenä voisin todeta tohon, että käsittämätöntä. Mutta toisaalta tiedän, että kyllä meissä miehissä noita idiottejakin piisaa.

Eikä tässä oo ees kyse siitä, että tulee sammakko suusta. Kun mun vaimo aikoinaan synnytti ekan lapsen, niin ei siinä onnen huumassa (ja toisaalta rankassa valvomisessa ja kaikessa muussa) tommosia tullut mietittyä. Tuli vaan enemmän kuin koskaan rakastettua vaimoaan ja lastaan.

Ei sitä ollut muutenkaan seksi mielessä moneen kuukauteen. Mulla se meni ainakin niin, että seksuaaliset himot hetkellisesti laskivat. Eikä se ollut sen takia että vaimoni olisi levinnyt piloille vaan siksi, että oli niin väsynyt sun muuta. Sitten kun seksipuuhiin taas pikkuhiljaa ryhdyttiin, niin en kyllä huomannut eroa. Se suorastaan yllätti mut että asia oli niin.

Mut tietty jos mies on teinipoikatasoa ja kattelee päivät pitkät photoshopattuja lyylejä netistä ja vertailee, niin sitten homma voi olla eri. Tosin ei tuokaan aina ole iästä kiinni.

 

Anteeksi mutta saanko kysyä että oletteko te nuoria eli pitkälti alle 30v, tuo miehesi jutustelu kuulostaisi siltä.

Mun mies oli 21-vuotias kun esikoisemme syntyi, eikä silti päästellyt suustaan tuommoisia loukkauksia. Että ei se ikää katso jos joku puhelee ääliömäisyyksiä.

Kyllähän ne raskaudet ja synnytykset aina muokkaa kroppaa. Itselleni ei tullut raskausarpia, äidillä eikä siskollakaan ei niitä ole, mutta kyllähän mulle ylimääräisiä kiloja tuli ja selluliittia. Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 17 vuotta, muttei se ole koskaan arvostellut mun ulkonäköä muuta kuin kehuakseen.

Sano miehelle, että voi pitää moiset kommentit omana tietonaan ja että sä loukkaannuit. Äläkä huoli, kyllä se kroppakin voi palautua melko entiselleen. Siskollani on 3 alle 5-vuotiasta, nuorin on 6 kk ikäinen, eikä siskosta uskoisi että on ikinä raskaana ollutkaan. Ihan on palautunut entiselleen. Että näin paljon voi siskoksillakin vaihdella, ei kannata verrata itseään muihin (äitiin tai isoäitiin).

 

Sanoitko miehelle että puheensa loukkasivat?

Jäin aika sanattomaksi ja purskahdin itkuun, että epäselväksi ei kyllä jäänyt XD Ja kyllä mies lohdutteli siinä ja tajusi sanoneensa pahasti mutta puolusteli sitä vähän ankeasti juuri tuolla että "anteeksi mutta tämä on rehellinen mielipiteeni." Olisi voinut mielestäni jättää sanomatta.

Kyllä asia päällisin puolin sovittiin ja "annoin anteeksi" tuon möläytyksen mutta nyt kun mies on anoppilassa käymässä ja olen yksin vauvan kanssa kotona niin piti päästä palstalle päästelemään harmaana höyryjä

 

[QUOTE="vieras";28298062] Siskollani on 3 alle 5-vuotiasta, nuorin on 6 kk ikäinen, eikä siskosta uskoisi että on ikinä raskaana ollutkaan. Ihan on palautunut entiselleen. Että näin paljon voi siskoksillakin vaihdella, ei kannata verrata itseään muihin (äitiin tai isoäitiin).[/QUOTE]

Moni kaverini on myös palautunut täysin entiselleen, mutta kun tosiaan oma äiti ja hänen äitinsä eivät ole palautuneet niin olen alusta lähtien ollut valmis siihen että näillä geeneillä on todennäköistä että minunkaan vatsanahka ei paljoa kutistu. Toki jos palaudun niin sehän on mahtavaa, mutta olen asennoitunut niin että meidän suvun naisilla se vaan on näin. Ruumiinrakenteeni, pituuteni ja menkkojen alkamisikäkin on olut tismalleen sama kuin äidinpuolen naisilla joten en halua väittää itselleni että kyllä tämä maha vielä pyykkilaudaksi kutistuu kun se ei ole äidillänikään niin tehnyt vaikka on aina ollut himoliikkuja ja sai esikoisensa nuorempana kuin minä.

 

Mies ei yleensä ottaen ole kiinnostunut ulkonäöstä yhtään, mutta kerran, kun puhuttiin mun rinnoista, niin se sivuhuomiona mainitsi, että ne ei sen mielestä ole kyllä muuttunut kahden imetyksen seurauksena miksikään. Se ei pidä paikkaansa, mutta en valita, jos mies on sitä mieltä.

Mulla ei ole ollut ikinä sellaista vakavampaa ihmissuhdetta, jossa kummankaan ulkonäkö olisi ollut kovin olennainen, enkä oikein ymmärrä tuollaista kommentoimista. Laihduttamisesta oon kyllä puhunut useammankin mieheni kanssa, mutta se on aina ollut enemmänkin liikuntaan ja terveyteen liittyvää.

 

A) miehesi on umpi paskapää
B) voit kyllä itsekin tehdä omalle ulkonäölle ajansaatossa tosi paljon! kilot veks pikkuhiljaa ja liikkumaan vaan! kyllä se kroppa petraantuu AIKANAAN. eihän se tietenkää voi entinen olla, mutta ehkäpä jopa parempi! Ainakin meillä on parantunut seksi elämä lasten saamisen myötä....

 

Oikeesti aika tökerö mies sulla. Tietyt mielipiteet voi jättää sanomatta, etenkin kun sulla on vasta noin vähän aikaa synnytyksestä. Mulla on 3 lasta, ikää 5 vuotta enemmän kuin sulla ja kyllä se kroppa ottaa aikansa palautuakseen. Mulla kilot pysyi tiukassa imetysajan ja laihduin vasta sen jälkeen. Kovalla treenillä ja tarkalla ruokavaliolla oon saanut joka kerta itseni ihan käsittämättömän hyvään kuosiin. Paljon parempaan kuin ennen raskauksia. Näkyy vatsapalat ja ylimääräistä ei ole. Ulkonäöllisesti alapää ei taida olla ihan teinitytön tasolla, mutta eipä se paljon huonompikaan ole. Sekin palautuu aikanaan. Mun mies pitää sitä pornona, vaikka sieltä onkin 3 lasta pusattu ulos.
Sinuna tekisin niin, että kertoisin vielä miehelle miten idioottimaisia kommentteja päästi suustaan ja sitä suuremmalla syyllä ja motivaatiolla treenaisin itseni ihan supertimmiin kuntoon. Miehen voit laittaa lapsenvahdiksi sillä sikaa, koska sehän haluaa sut timminä Älä masennu, vaan näytä sille urpolle.

 

Mun mies ei ole koskaan valittanut, ei ennen eikä jälkeen raskauden. Olen huomannut, on sellaisia tietynlaisia miehiä, joille vaimon ulkonäkö on kaikki kaikessa. Sinun mies on sellainen. Ne on juuri niitä miehiä, jotka kiljahtaa inhosta, kun joku mainitsee sanan läski tai selluliitti - ne on sellaisia pikkutarkkoja moderneja neitimiehiä.

Olin muuten kuin auton alle jäänyt raato lapsen saamisen jälkeen, mutta nyt on vajaassa kolmessa vuodessa aika parantanut haavat ja näytän suht samalta kuin ennen. Mutta sinun miehesi on mulkku nyt ja tulevaisuudessa. Muistat kyllä aina, sitten kun näytät taas omalta itseltäsi, miten hän hylkäsi sinut, kun tarvitsit eniten tukea.

 

Mistä noin pinnallisia ihmisiä sikiää :headwall: Oletteko kumpikaan ajatelleet, että vuodet kertyy ja hehkeys hiipuu ennen pitkää. Se todellinen kauneus löytyy muualta kuin pyykkilautavatsasta tai raskausarpien puutteesta. Oletko ap ajatellut, että menee muutama vuosi ja sinä et olekaan enää se porukan kaunein nainen. Kohta nuoremmat ovat niitä, joita kauniiksi kehutaan. Se täytyy vaan oppia nielemään. Nuoruus ja (pinnallinen) kauneus ei kestä ikuisesti, silloin elämään täytyy löytää muutakin sisältöä. Ja juu, pinnallisen miehen olet itsellesi löytänyt kumppaniksi, herranjumala mitä kommentteja :O

 

Mulle tuli aloituksesi luettuani vastustamaton himo läimiä miestäsi litsareilla poskeen niin että niitä alkaa punoittaa. Sori, ei muuta.

 

Kyllä useimmat palautuvat oikein hyvin raskaudesta/synnytyksestä, nuori ikä lisää sitä todennäköisyyttä. Mutta ei se tapahdu kaikilla samantein synnytyksen jälkeen, vaan vaatii useamman kuukauden. Oma lapsi nyt vajaa 8kk, ja vasta nyt alkaa vatsa olla siinä kunnossa mitä se oli ennen raskautta.
Tuon perinnöllisyyden kanssa on myös vähän niin ja näin... Kyllä oma äitinikin selittelee aina, että "tälläinen löllö tähän teidän lasten jäljiltä jäi", mutta kyllä ne todelliset syyt siihen vatsaan on jossain ihan muussa kuin raskausajassa...
Itse pystyy siihen palautumiseen vaikuttamaan paljon (ruokavalio ja liikunta). Ei ne geenit sitä täysin määrää.