Yhteinen vai omat tilit avioliitossa - pohdintaa...

[aviovaimo]

Olemme miehen kanssa olleet naimisissa 11 vuotta. Lapsia on kaksi, 9- ja 6-v. Meillä on naimisiinmenon jälkeen ollut yhteinen tili, johon kummankin palkat tulevat ja josta sitten maksetaan kaikki. Lisäksi on säästötili, johon mies siirtää aina osan rahoista yhteiseltä tililtä.

Nyt mies alkoi eilen puhumaan, että haluaisi kummallekin omat tilit. Kummankin palkat siis tulisivat omille tileilleen, josta siirrettäisiin yhteiselle tilille sovittu summa lainan lyhennystä varten ja kuukausittaisia ruoka-, bensa- jne menoja varten. Loput rahat jäisivät "omaan käyttöön".

Minua aluksi jopa loukkasi moinen ajatus, en vaan tiedä miksi. Jotenkin tuntuu tosi kankealta systeemiltä. Lisäksi pohdin, jäisikö säästöön välttämättä juurikaan rahaa, ehkä jäisi? Huomasin itsestäni, että iso kaihertava asia on myös kateus miehen palkkaa kohtaan. Olemme samalla alalla, mutta mies on kouluttautunut pitemmälle ja lisäksi hän tekee lisätyötä n 3 iltana kuukaudessa. Siksipä hän saa n 1000 euroa enemmän palkkaa kuukaudessa kuin minä. Hänelle jäisi enemmän rahaa omaan käyttöönsä. Lisäksi itse alan tekemään lyhennettyä työaikaa syksystä alkaen, kun kuopus menee ekalle luokalle, palkkanikin siis pienenee samassa suhteessa.

Jotenkin tavallaan koen sen epäreiluna...vaikka en tiedä, miksi. Mies tekee lisätyötä ja sillä ajalla minä hoidan lapset ja kodin. Ja mies saa siitä itselleen mukavasti lisärahaa. Äh...en tiedä, johtaisiko omat tilit vaan kyräilyyn ja rahariitoihin omalta osaltani.

Antakaapa omia kokemuksianne ja ajatuksianne omista/yhteisistä tileistä avioliitossa.

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Ylensä olen omien tilien kannalla, mutta te olette olleet noin pitkään yhdessä ja yhteinen tili käytössä niin miksi mies haluaa nyt ne erilliset tilit? Millä perusteli tuota? Kuulostaa vähän erikoiselle..

 

["vieras"]

tilille siirrot prosentteina tuloista, ei euroina. jolloin molemmille jaa suhteessa tuloihin omaa rahaa, plus sitten mies joko korvaa menettämäsi tulot tai jää itse lyhennetylle.

 

[Eedla]

Mun mielestäni avioliittoon kuuluu se että kaikki on yhteistä, myös rahat.
Tutkimusten mukaan avioparit, joilla on erilliset tilit, eroavat enemmän kuin parit joilla on yhteinen tili.

 

["Tiivi"]

Kun on yhteinen tili ja toinen sattuu kuolemaan, mitäs sitten? Ei se toinenkaan saa käyttää tililtä rahojaan ennen kun perunkirjoitukset on tehty...

 

[meillä]

on aina ollut omat tilit ja yhteinen säästötili. Eli palkkapäivänä toinen istuu koneella ja maksaa kaikki laskut tileiltä niin, että molemmille jää rahaa. Mies tankkaa yleensä autot, minä käyn pääsääntöisesti ruokakaupassa. Se maksaa jolla rahaa. Jos ennen uutta tilipäivää tuntee olevansa varoissaan, niin siirtää säästötilille hyväksi katsomansa summan. Omia rahojaan saa toki käyttää, mutta useamman satasen ostoksista jutellaan kyllä aina yhdessä. Meillä tämä ollut hyvinkin toimiva. Yhteistä tiliä en haluais missään nimessä. Kun on oma palkka, niin en ole jokaisesta ostoksesta toiselle tilivelvollinen.

 

[Helekkarin Heittomerkki]

Meillä on omat käyttö- ja säästötilit ja toimii loistavasti. Lisäksi meillä on yhteinen "taloustili", jonne minä siirrän rahaa asumiskuluja yms. säännöllisiä laskuja varten. Ruoat, bensat, harrastuksen ja muut henkilökohtaiset menot maksetaan omilta käyttötileiltä. Meillä todennäköisesti syntyisi kyräilyä ja ongelmia, jos molemmat käyttäisi rahaa samalta tililtä.

Niin ja meillä ei ole edes käyttöoikeuksia toisen tiliin, eikä tiedetä toistemme tunnuksia. Ei olla koskaan nähty tähän mitään tarvetta ja yhdessä on oltu jo 17 vuotta.

 

["vieras"]

Meillä on erilliset tilit olleet aina ja naimisissa yli 13 vuotta. Aluksi olin kouluttamaton kotiäiti ja mies tienasi rahaa. Itse elin aika tiukilla, nyt tilanne on vuosia ollut ihan toinen eli tienaan paremmin kuin mies ja mulla on korkeakoulututkinto. Maksan tosin laskujakin enemmän. Mies tienaa n. 70% siitä mitä minä ja työttömyysaikoina vielä vähemmän.

 

["aapee"]

Ylensä olen omien tilien kannalla, mutta te olette olleet noin pitkään yhdessä ja yhteinen tili käytössä niin miksi mies haluaa nyt ne erilliset tilit? Millä perusteli tuota? Kuulostaa vähän erikoiselle..

Ei hän sen kummemmin osannut perustella. Sanoi vain, että olisi kivaa jos olisi "omaa rahaa". Minusta se tuntui myös loukkaavalta, koska koen sen jotenkin tavallaan erkaannuttavan liittoamme. Kuulostaa ihan hölmöltä...

 

[meillä]

Mun mielestäni avioliittoon kuuluu se että kaikki on yhteistä, myös rahat.
Tutkimusten mukaan avioparit, joilla on erilliset tilit, eroavat enemmän kuin parit joilla on yhteinen tili.

Voihan omat tilit tarkoittaa yhteisiä rahoja
Jos sais linkkiä noihin tutkimuksiin.

 

["juupajuu"]

Meillä on yksi yhteinen tili, jolta hoidetaan yhteiset laskut yms. Lisäksi kummallakin on omat tilit, mutta molemmat tietävät kuinka paljon kummallakin niillä on, ja niistä rahoista kumpikin tekee yhteisiä hankintoja, maksaa ostoksia jne. Yhdessä säästetään, molemmilla omat säästörahastot, mutta kummaltakin menee sinne kuussa sama summa. Ja jos jotain isoa tulisi niin molempien säästöistä otettaisiin rahat siihen. Eli käytännössä kummankin rahat ovat yhteiset, mies haluaa näin vaikka lapset ovat minun ja mies tienaa reilusti enemmän. Meillä toimii näin =)

 

["minä vaan"]

Jos teillä on ollut 11 vuotta yhteinen tili, niin minusta kuulostaa melko oudolta miehen toive omista tileistä. Jos siis rahan käyttönne on kontrollissa eikä toinen törsää hullun lailla yhteisiä rahoja? Eli onko miehellä joku perustelu omien tilien hankkimiseen?

Voiko suhteenne muuten hyvin? Mulle tuli ihan ekana mieleen, että mies on lähdössä ja haluaa siihen ensin talloudellista turvaa ja omien rahojen hallintaa. Tää tuli siis vaan ekana mieleen. Toivottavasti ei ole niin.

Jos teillä on aikomus elää loppuelämä yhdessä, niin en näe kyllä miehesi ajatuksille järkeä. Varsinkin, jos jo 11 vuotta on ollut yhteinen tili ja kaikki on sujunut hyvin.

Puhutteko yhdessä raha-asioista ja päätätte yhdessä hankinnoista jne?

Me ollaan avoliitossa ja yhteinen tili ja yhteiset rahat, ihan niinkuin on yhteiset lapset ja yhteinen talo ja yhteinen asuntolaina.

 

["juupajuu"]

[QUOTE="aapee";28279988]Ei hän sen kummemmin osannut perustella. Sanoi vain, että olisi kivaa jos olisi "omaa rahaa". Minusta se tuntui myös loukkaavalta, koska koen sen jotenkin tavallaan erkaannuttavan liittoamme. Kuulostaa ihan hölmöltä... [/QUOTE]

Mun mielestä ei kuulosta hölmöltä, vaan ennemminkin tuntuu että olet oikeassa. Ihme juttua mieheltäsi!

 

[meillä]

[QUOTE="aapee";28279988]Ei hän sen kummemmin osannut perustella. Sanoi vain, että olisi kivaa jos olisi "omaa rahaa". Minusta se tuntui myös loukkaavalta, koska koen sen jotenkin tavallaan erkaannuttavan liittoamme. Kuulostaa ihan hölmöltä... [/QUOTE]

toki se on vähän outoa noin monen vuoden jälkeen. Kaverin mies halusi omat tilit vuosien jälkeen. Seuraavaksi paljastui sivusuhde, johon meni rahaa ja sitten tulikin ero. Eli ehkä mä vähän varpaisillani olisin.

 

[saunatonttu-sandra]

meil on omat tilit mutta yhteiset rahat, isompaa hankintaa tehdessä keskustellaan että paljponko meillä nyt olisi rahaa käyttää tuohon ja tuohon. ja jos vaikka mun laps tarttee uudet kengät ja miehen tilillä on enemmän rahaa, mies ostaa ne eikä tee siitä isoo numeroo eikä vaadi mua sitte maksamaan niitä hänelle. ja jos mä maksan vaikkapa miehen lääkärilaskuja, niin en vaadi häntä maksamaan niitä takaisin

 

[frw]

Tuhlaatko sä leijonanosan yhteisen tilin rahoista? Muuta syytä en äkkiseltään keksi miehen pyynnölle.

Me olemme olleet yhdessä 16 vuotta ja meillä on alusta lähtien ollut omat tilit. Avioiduttuamme (2,5 vuoden seurustelun jälkeen) muutimme tilannetta niin, että meillä oli edelleen omat tilit, mutta kummallakin käyttöoikeudet kaikkiin tileihin. Meillä homma on toiminut niin oikein hyvin. Äidilläni ja isälläni taas on aina olleet yhteiset tilit ja heillä homma toimii hyvin sillä tavalla. Mun mielestäni kumpikin systeemi vaatii sen, että ranhankäyttäjinä kumppanit ovat ns. samalla aaltopituudella. Jos toinen haluaa säästää ja toinen tuhlata, niin siinä kohtaa yhtälö on osin mahdoton.

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

[QUOTE="aapee";28279988]Ei hän sen kummemmin osannut perustella. Sanoi vain, että olisi kivaa jos olisi "omaa rahaa". Minusta se tuntui myös loukkaavalta, koska koen sen jotenkin tavallaan erkaannuttavan liittoamme. Kuulostaa ihan hölmöltä... [/QUOTE]

Ei kuulosta hölmöltä, kyllä minuakin alkaisi epäilyttämään mistä tuo johtuu. Tosiaan jos teillä muuten tuo yhteinen tili on toiminut ja sitä on käytetty järkevästi niin onhan se vähän outoa muuttaa toimivaa systeemiä.

 

[Eedla]

Voihan omat tilit tarkoittaa yhteisiä rahoja
Jos sais linkkiä noihin tutkimuksiin.

Mä oon huono googlettaja, en löydä sitä linkkinä. Luin sen töissä eräästä ammattilehdestä jossa todettiin siis että kun on tutkittu suomalaisia aviopareja ja sitä eroavatko vai pysyvätkö yhdessä niin on todettu että ne kellä on yhteinen tili, pysyvät todennäköisemmin yhdessä ja erot on yleisempiä niiden keskuudessa joilla erilliset tilit. Googleta itte jos oot parempi mikäli se netistä jostain löytyy. Voin mää sen lehden sulle lähettää missä se on

Ap, jos miehes nyt on oman rahan perään nin entä sellainen että perustatte kumpikin itsellenne oman tilin jonne laitatte joka kk palkastanne sopimanne osuuden?

 

["vieras"]

En ole koskaan keksinyt yhtään hyvää syytä, miksi avioparilla pitäisi olla yhteinen tili.. Mielestäni kenenkään ei tarvitse olla tilivelvollinen toiselle että mihin rahojaan käyttää. Meillä miehen kanssa omat tilit, sekä myöskin omat säästötilit. Kaikki menot ollaan saatu silti sovussa hoidettua, se maksaa aina jolla sillä hetkellä paremmin rahaa, ei meillä olla koskaan laskettu että laskut menisi 50/50, vaan kumpikin osallistuu yhteisiin menoihin. Jos taas haluaa hommata jotain itselleen, niin omista rahoista saa vapaasti hommata, isommista hankinnoista päätetään yhdessä. Eikä ole ikinä tullut riitaa rahasta.

Itselle tuli myöskin mieleen että mistähän syystä yhtäkkiä haluaakin omat tilit? Eikö tuo nykyinen systeemi ole toiminut? Vai eikö miehesi halua joitakin menojaan sinun nähtäväksi?

 

[Allegro]

Eniten minua ihmetyttää kun ihmisillä on yhteinen tili, ei omia ollenkaan. Siis alunperin, yhdistettiinkö ne tilit kun menitte yhteen? Kai jokaisella kuitenkin on ollut oma tili ennen pariutumista?

 

["Anne"]

meil on omat tilit mutta yhteiset rahat, isompaa hankintaa tehdessä keskustellaan että paljponko meillä nyt olisi rahaa käyttää tuohon ja tuohon. ja jos vaikka mun laps tarttee uudet kengät ja miehen tilillä on enemmän rahaa, mies ostaa ne eikä tee siitä isoo numeroo eikä vaadi mua sitte maksamaan niitä hänelle. ja jos mä maksan vaikkapa miehen lääkärilaskuja, niin en vaadi häntä maksamaan niitä takaisin

Meillä just näin. Omat tilit olleet aina ja niillä on menty. Hyvin on saatu raha-asiat sovittua, ilmeisesti ollaan tässäkin niin samanlaisia, ettei olla edes riitoja saatu aikaiseksi. Kaikki mikä tulee menee, kun on sen verran pienet tulot, silloin kun toinen saa ylimääräistä niin yleensä on mietitytty vähän yhdessä mitä tehdään. Tarvitseeko se toinen vaatetta, tarvitaanko kotiin jotain, laitetaanko säästöön.

 

[astrolabe]

Epäilisin jo aapeen tilanteessa, että mies pohjustaa eroa. Nainen ottaa köniinsä lyhyemmän työajan suhteen (joka tehdään yhteisen lapsen hyväksi) ja mies painaa iltatöitä ja tahtoo fyffet omaan käyttöönsä.

Meillä on yhteiset rahat, mutta ei mikään estä Dataa tai minua käyttämästä niistä yhteisistä rahoista johonkin omaan juttuunkaan. Esmes jos Data tahtoo uusia vaatteita tai käydä vaikka leffassa niin hän voi ottaa yhteisistä rahoista niin paljon kuin tarvitsee (luotamme siihen, että aikuiset käyttävät rahoja sen verran järkevästi, ettei toinen hassaa yhteisiä rahoja niin ettei laskuja saa maksettua).

 

["vieras"]

Ehkä teillä ei ole nyt kyseessä ees tili-asia, vaan ihan joku muu asia. jutteles sen miehes kans vielä vähän lisää.

Meillä on omat tilit olleet aina, mutta rahat on yhteisiä, olleet aina

 

["vieras"]

Jos teillä on noin kauan ollut yhteinen tili, niin kyllä muakin epäilyttäisi miehen tarve saada se oma tili justiin nytten. Omia äkillisiä menoja, joista ei halua sinun tietävän?

Mulla ja miehellä on omat tilit kuten oli ennen naimisiinmenoakin, mutta häiden jälkeen avattiin yhteinen säästötili. Vuokra ym. laskut maksetaan vuorotellen.

 

["yks vaan"]

Meillä on ollut myös yhteinen tili ja oman näkemykseni mukaan tulee olemaan jatkossakin. Ajattelen, että vaikka onkin juridisesti totta, että aviopuolisoilla on nykyisen Suomen lain edessä omat rahat ja omat velat, jotka vain ja ainoastaan laskettaisiin yhteen avioerotilanteessa ja riippuen, onko avioehtoa vaiko ei, ositus tehtäisiin sitten joko tasan taikka avioehto huomioon ottaen.

Ajattelen, että miehesi esittämä ajatus suuremmasta henkilökohtaisesta budjetista ei ole kovinkaan kiva juttu. Onko teillä kovinkin erilaiset rahankäyttö tottumukset? Oletteko sopineet jostakin kuukausittaisesta summasta, jonka kumpikin saa käyttää perustelemattomiin henkilökohtaisiin hankintoihin? Esittäisin, että ette eriyttäisi tilejänne, vaan keskustelisitte itse villakoiran ytimestä, mihin miehesi kaipaa taloudellista lisäpanostusta? Tiedän, että rahasta saadaan aikaan kovia riitoja. Toivon, että pääsette asiassa molempia tyydyttävään ratkaisuun.

Itse ymmärrän, että epäreiluuden tunne tunne johtuu siitä, että sinulle esitetty kuvio on aidosti epäreilu, itsekkyytteen ja omaneduntavoitteluun pyrkivä. Sellaisia me luterilaiset kristityt olemme, perisyntisiä ja kaikessa vain omaa etuamme etsiviä... vaikka kristilliseen avioliittoon vihkimisessä on varmasti lähes jokaiselle luettu niinkuin avioliiton yhteiselämään yhteiseksi evästykseksi 1. Kor. 13. "...Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, 5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, 6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa..."

Toivottavasti saatte asiasta sovun ja yksimielisyyden.

aviomies, jolla on myös yhteinen palkkatili vaimon kanssa, ja noin kaksikertaiset nettotulot vaimoon verrattuna, mutta joka katsoo, että on oikein tasata tulot, kun kerran ollaan samassa kompuksessa, ja ollaan niinkuin luvattu osoittaa uskollisuutta ja rakkautta niin myötä kun vastamäessä, ja oltu niinkuin tosissaan kun on lupaus kerran papin kysyessä Jumalan kasvojen edessä ja seurakunnan läsnäollessa annettu.