Mariie. Miehesi on hyvä ja hellä isä, jos näin on todella, niin yrittäisin jatkaa suhdetta lapsien vuoksi. Jossakin on suositeltu, että pienten lasten vanhemmat eivät eroaisi ainakaan ennen kuin lapset ovat vähintään 3-vuotiaita. Itse ainakin uskon, että nuo pikkulapsivuodet tuovat monenlaista ristiriitaa parisuhteeseen, kun sitä aikaa parisuhteelle ei oikeastaan ole ja moni asia muuttuu suhteessa niin totaalisesti.
Tilanteesi on todella hankala, ja ymmärrän sinua täysin. Toisaaalta tekisi mieli erota, mutta toisaalta... Sanoit, että miehesi on agressiivinen, miten se ilmenee? Pelkäätkö, että ero aiheuttaisi hänen käyttäytyvän jotenkin vihamielisemmin sinua ja lastanne kohtaan? Tuollainen tilanne olisi todella ikävä ja tekisi eropäätöksen vielä hankalammaksi. Jos näin ei ole, ja uskot, että miehesi voi suhtautua eroon järkevästi, niin silloin se voisi olla ihan hyväkin ratkaisu.
Sinun ei tarvitse elättää miestäsi tai perhettänne yksin. Mielestäni maksut hoidetaan niin kuin perheessä sovitaan. Toisen mielestä kaikki tasan tai joidenkin mielestä eri suhteessa. Teidän täytyy itse löytää siihen oma ratkaisu, ei ole yhtä oikeaa tai väärää.
Jos kumpikin tienaa suht ok, niin itse en näkisi siihen mitään syytä, miksi ei voisi laittaa kaikkia maksuja tasan. Jos miehesi saa nettona 1700e, niin kyllähän siitä maksaa jo ihan helposti puolet teidän perheen menoista. Itselläsi on kyllä niin huikeat tulot, että on vaikea kommentoida, koska en tiedä, mitä tuollaisessa tilanteessa tekisin. Ehkä osallistuisin hiukan enemmän joihinkin hankintoihin, koska en tiedä mitä iloa siitä ylimääräisestä rahasta minulle itselleni olisi ja varmaankin satunnaisesti maksaisin joitakin asioita kokonaan.
Yrittääkää sopia maksuasiat kuntoon ja laittakaa sopimanne ylös paperille, sitä voi sitten näyttää toiselle mustaa valkoisella, että mitä on sovittu, jos toinen meinaa laistaa.
Miksi miehesi lähti Kanarialle? Tuntuu epäreilulta häneltä, kun olet raskaana ja taaperon kanssa, mielestäni hänen pitäisi olla kotona osallistumassa arkiaskareisiin kaikin mahdollisin keinoin.
Hyvää vointia sinulle loppuraskauteesi!!
Toivottavasti pystyisit jättämään syrjään ikävät ajatukset ja keskittymään siihen pikkutaaperoon ja tulevaan vauvaan. Pyydä miestäsi osallistumaan arkiaskareisiin tasapuolisesti ja parhain olisi, jos hän hoitaisi nyt kokonaan itse siivouksen, ruuanlaiton ja pyykkäyksen, jotta saisit itse levätä. Voit kertoa hänelle, että noinkin voi tehdä!
Antaisin tuon tonttiasian nyt olla rauhassa siihen asti kun olette sopineet miehesi kanssa jatkosta. Sitä en oikein itse ymmärtänyt, että miksi se on tehty salassa? Haluaisihan miehesi varmaan osallistua sen valintaan, sijaintiin yms ? Olisiko sittenkin niin, että hieman "vähättelet" miestäsi? Pyysit, että kommentoitaisiin, että vika on sinussa niin se olisi helppo muuttaa. Voisiko miehesi nalkutus johtua sinun asenteestasi?
Tässä nyt joitakin ajatuksia mitä tuli mieleen. Toivon, että saat asian selvitettyä mielessäsi!! Ai niin, entä jos yrittäisit itse tulla toimeen joitakin kuukausia sillä samalla summalla kuin mitä miehellesi jää käteen ja laitat loput jonnekin sivuun? Ihan vain testimielessä sinulle itsellesi, että näkisit miltä tuntuu kun tienaa vain sen verran kuin miehesikin. En yritä krisoida sinua mitenkään, koska ymmärrän tilanteesi. Yritän vain keksiä vaihtoehtoja sinulle
