En tiedä lasketaanko oikkuihin taipumiseksi mutta meillä on mm painopeitot käytössä ja seuraavan kerran jos valvomiset alkaa niin lääkkeiden aloitus on myös vahvasti harkinnassa...
En taivu vaikka yrittäkin välillä kikkailla. 
Pissahätä on 5 kertaa ja jano 6 kertaa. Juupajuu, annan kerran vettä ja käydä vessassa, sitten sanon että pissaa sitten sänkyyn. (eipä ole pissannut) Pusut, halit ja peitto päälle, sitten ei enää mitään.
En halunnut alkaa erityisesti nukuttamaan alunperinkään kun muistan pikkusiskojen (kaksoset) nukuttamisrumbat kauhulla. Onneksi mennyt tosi hyvin ja pompotusyrityksistä huolimatta tosi hyvin saadaan nukkumaan. Saattaa itsekseen höpistä joskus hetken sängyssä tai lukea ja nukahtaa sitten.
Pissahätä on 5 kertaa ja jano 6 kertaa. Juupajuu, annan kerran vettä ja käydä vessassa, sitten sanon että pissaa sitten sänkyyn. (eipä ole pissannut)
Pusut, halit ja peitto päälle, sitten ei enää mitään. En halunnut alkaa erityisesti nukuttamaan alunperinkään kun muistan pikkusiskojen (kaksoset) nukuttamisrumbat kauhulla. Onneksi mennyt tosi hyvin ja pompotusyrityksistä huolimatta tosi hyvin saadaan nukkumaan. Saattaa itsekseen höpistä joskus hetken sängyssä tai lukea ja nukahtaa sitten.
Mitä oikkuihin taipumista se on jos haluat rauhoitella lastasi yötä varten ja käydä esim.
päivän tapahtumat kaikessa rauhassa läpi? En itsekkään nukahda sormia napsauttamalla.
Minusta itsestänikin on mukava rupatella ja silitellä miestä sängyssä ennen hiljentymistä.
En voi käsittää että tästäkin aiheesta voidaan vääntää!!
päivän tapahtumat kaikessa rauhassa läpi? En itsekkään nukahda sormia napsauttamalla.
Minusta itsestänikin on mukava rupatella ja silitellä miestä sängyssä ennen hiljentymistä.
En voi käsittää että tästäkin aiheesta voidaan vääntää!!
F
Fakta juttu
Vieras
Mulla on useampi lapsi ja käytäntä on ollut tämä: lapset sänkyihinsä, luen pienen kirjan, laulan unilaulun, poistun. Ja lapset ovat nopeasti nukahtaneet yöunilleen.
V
"Vieras"
Vieras
Kääk, me ollan sitten aivan lasten orjia kun 9-vuotiaankin kanssa luetaan sängyssä (!!!!) joka ilta. Ja kauheinta on,että saatetaan koko perhe lojua vierekkäin ja lukea samaa satua, joskus tunninkin verran. Ehkä kauhein yksityishta on se, että se on usein kaikille päivän paras ja rauhallisin hetki, jopa nauraakin joutuu välillä ihan vedet silmissä.
Oon ihan sitä mieltä,että jokainen tekee kuten parhaakseen näkee. Itsellä 5 poikaa,kaikki ovat oppineet 6kk-8kk iässä nukahtamaan itse. 4 ekaa on unikoulutettu nukkumaan yö heräämättä eli ei enään yö syöttöjä. Tämä viides vaan onkin sitkeämpi tapaus tuon unikoulutuksen suhteen. Meillä ei ole ikinä ollut perhepetiä,mutta jos lapsi on sairas niin hän nukkuu lähellä meitä.Käytännössä siis toinen vanhempi ainakin on hänen kanssaan yön. Samaa kaavaa kasvatuksessa on käytetty kaikkien kohdalla ja kyllä ne lapset vaan on erilaisia ja omaavat erilaisia tarpeita.
A
a.p.
Vieras
[QUOTE="tyytyväinen";28206643]Meilläkään ei ole ollut perhepetiä, mutta sivuvaunu aina. Minulle tuli jonkinlainen herätys tähän läheisyysasiaan synnärillä, kun lapsi oli päässyt pois teholta ja otin hänet ekaa kertaa sängylle viereeni makaamaan. Pistin käteni hänen vartalonsa päälle ja huomasin kuinka lapsen syke ja hengitys hidastui heti eli hän rauhoittui selvästi, vaikka oli koko ajan nukkunut. Sen jälkeen minulle syntyi vasta sellainen suojelunhalu, että haluan antaa mahdollisimman paljon läheisyyttä ja turvaa lapselleni, kun se tekee hänelle niin hyvää. En tiedä olisinko minäkin toisessa huoneessa nukuttaja, jos ei olisi tuollaista kokemusta. Ennen lapsen syntymää työkaverini kertoi kuinka kätevää on kun pistää heti vastasyntyneen omaan huoneeseensa ja kuinka hyvin vanhemmat silloin nukkuvat ja minusta se oli ihan ok silloin, mitä nyt ihmettelen kovasti.[/QUOTE]
siis yritätkö sä nyt tosiaankin syyllistää mua siitä etten antaisi lapselleni tarpeeksi läheisyyttä?
aika alhaista...
Vuoden vanhaksi asti meidänkin lapsi nukkui ns. sivuvaunussa, ja edelleen, kuten jo kerroin, me halitaan, pussaillaan, kiehnätään ja sylitellään hurjan paljon PÄIVÄSAIKAAN. Jopa mies osoittaa musta lapselleen keskivertoisiä enemmän hellyyttään pusujen ja halien muodossa. Musta sä yrität nyt pelata mua vastaan vähän tuollaista likaista syyllistämispeliä, vaikka tosiasiassahan sä et tiedä meidän perheen elämästä kuin meidän nukkumisrutiinit.
siis yritätkö sä nyt tosiaankin syyllistää mua siitä etten antaisi lapselleni tarpeeksi läheisyyttä?
aika alhaista...Vuoden vanhaksi asti meidänkin lapsi nukkui ns. sivuvaunussa, ja edelleen, kuten jo kerroin, me halitaan, pussaillaan, kiehnätään ja sylitellään hurjan paljon PÄIVÄSAIKAAN. Jopa mies osoittaa musta lapselleen keskivertoisiä enemmän hellyyttään pusujen ja halien muodossa. Musta sä yrität nyt pelata mua vastaan vähän tuollaista likaista syyllistämispeliä, vaikka tosiasiassahan sä et tiedä meidän perheen elämästä kuin meidän nukkumisrutiinit.
Mikä sitten on vielä sovelias aika jonka "saa" vielä käyttää? 45 minuuttia? 55 minuuttia?
Jos perheissä on heille toimiva tapa, josta kukaan ei kärsi niin mikä ihmeen merkitys sillä on ulkopuoliselle ihmisille vaikka vanhemmat seisois 3 tuntia päällään?
F
Fakta juttu
Vieras
En taivu vaikka yrittäkin välillä kikkailla.
Pissahätä on 5 kertaa ja jano 6 kertaa. Juupajuu, annan kerran vettä ja käydä vessassa, sitten sanon että pissaa sitten sänkyyn. (eipä ole pissannut)
En halunnut alkaa erityisesti nukuttamaan alunperinkään kun muistan pikkusiskojen (kaksoset) nukuttamisrumbat kauhulla. Onneksi mennyt tosi hyvin ja pompotusyrityksistä huolimatta tosi hyvin saadaan nukkumaan. Saattaa itsekseen höpistä joskus hetken sängyssä tai lukea ja nukahtaa sitten.
Onkohan mun lapsissani ollut jotain vikaa kun eivät koskaan ole tajunneet tuota iltapompottelua harrastaa?
Meillä ei ole yhtään tuttua noi pissattaa-janottaa-kakattaa-nälättää-yritelmät.Onkohan mun lapsissani ollut jotain vikaa kun eivät koskaan ole tajunneet tuota iltapompottelua harrastaa?
Varmasti jotain vikaa! =)
Ö
ööh
Vieras
Lisäyksenä vielä mainitsen että meillä ei ole koskaan ollut mitään perhepetiä, en edes ole perehtynyt koko asiaan. Meillä mennään maalaisjärjellä ja mulla se järki ainakin toimii hyvin ja tunnen ja tiedän lapseni tarpeet. Ilta on sellaista aikaa että silloin on jotenkin helpoin lapsenkin purkaa mieltään, jos jokin asia painaa tai sitten muuten vain kysellä asioista. Sanoisin sitä intiimiksi rauhoittumishetkeksi ennen turvallista nukahtamista.
Kokisin myös lapseni jäävän jotenkin etäisiksi ellei näitä tärkeitä iltatilanteita olisi ollut. Se kun antaa itsellekin paljon, mutta sitähän ap ei voi tietää kun ei ole kokeillut.
Ja minä en ole koskaan pystynyt käsittämään miten jotkut raaskivat sysätä pienen vauvan eri huoneeseen nukkumaan
Meillä lapset on aina nukkuneet vanhempien makkarissa tonne kolmi-nelivuotiaiksi...
Vaikuttaahan näihin tyyleihin myös se mitä ITSE on lapsena saanut. Mulla on vain hyviä muistoja, äiti on käynyt nukuttamassa aika pitkäänkin kun oli vaikeuksia nukahtaa. Olen myös SAANUT kömpiä heidän sänkyynsä jos on pelottanut. On luettu satuja ja kirjoja vaikkei ehkä joka ilta. On silitelty selkää. Kaikesta siitä on jäänyt ihana, turvallinen muisto että kai sitä jotain samaa haluaa siirtää omille lapsilleenkin
Ja kun äitini, lasten mummi tulee joskus yökylään, hän nukkuu patjalla isompien lasten kanssa. Niin teki silloinkin kun olivat pienempiä. Siellä mummi luki heille ensin, sitten vähän rupattelivat ja se kaikki kuulosti niin ihanan kotoiselta ja lämminhenkiseltä
Että näin mä nyt selittelen tätä "nukutusrumbaa" parhaiin päin
Kokisin myös lapseni jäävän jotenkin etäisiksi ellei näitä tärkeitä iltatilanteita olisi ollut. Se kun antaa itsellekin paljon, mutta sitähän ap ei voi tietää kun ei ole kokeillut.
Ja minä en ole koskaan pystynyt käsittämään miten jotkut raaskivat sysätä pienen vauvan eri huoneeseen nukkumaan
Meillä lapset on aina nukkuneet vanhempien makkarissa tonne kolmi-nelivuotiaiksi...Vaikuttaahan näihin tyyleihin myös se mitä ITSE on lapsena saanut. Mulla on vain hyviä muistoja, äiti on käynyt nukuttamassa aika pitkäänkin kun oli vaikeuksia nukahtaa. Olen myös SAANUT kömpiä heidän sänkyynsä jos on pelottanut. On luettu satuja ja kirjoja vaikkei ehkä joka ilta. On silitelty selkää. Kaikesta siitä on jäänyt ihana, turvallinen muisto että kai sitä jotain samaa haluaa siirtää omille lapsilleenkin
Ja kun äitini, lasten mummi tulee joskus yökylään, hän nukkuu patjalla isompien lasten kanssa. Niin teki silloinkin kun olivat pienempiä. Siellä mummi luki heille ensin, sitten vähän rupattelivat ja se kaikki kuulosti niin ihanan kotoiselta ja lämminhenkiseltä
Että näin mä nyt selittelen tätä "nukutusrumbaa" parhaiin päin
siis yritätkö sä nyt tosiaankin syyllistää mua siitä etten antaisi lapselleni tarpeeksi läheisyyttä?
Vuoden vanhaksi asti meidänkin lapsi nukkui ns. sivuvaunussa, ja edelleen, kuten jo kerroin, me halitaan, pussaillaan, kiehnätään ja sylitellään hurjan paljon PÄIVÄSAIKAAN. Jopa mies osoittaa musta lapselleen keskivertoisiä enemmän hellyyttään pusujen ja halien muodossa. Musta sä yrität nyt pelata mua vastaan vähän tuollaista likaista syyllistämispeliä, vaikka tosiasiassahan sä et tiedä meidän perheen elämästä kuin meidän nukkumisrutiinit.
Tuota noin, kukahan tässä yrittää syyllistää/arvostella ja ketä :headwall:
F
Fakta juttu
Vieras
A
a.p.
Vieras
edelleen en tarkoittanut normaaleita nukuttamistilanteita, vaan tuntikausien pelleilyjä nukkumisen esittämisineen tai tuntien iltasatumaratooneineen.
Kuinka vaikea tämäkin nyt on sisäistää?
V
"vieras"
Vieras
kukaan järkevä ei opeta lapsilleen nukuttamista, meillä hampaiden pesun jälkeen käydään sanomassa hyvää yötä ja mennään ihan itse nukkumaan.
I
Ihmettelee
Vieras
Onkohan mun lapsissani ollut jotain vikaa kun eivät koskaan ole tajunneet tuota iltapompottelua harrastaa?
Olisiko lapset erilaisia? Älykäs lapsi yrittää, mutta älykäs vanhempi ei taivu sen mukaan.
Ö
ööh
Vieras
[QUOTE="Vieras";28206671]Kääk, me ollan sitten aivan lasten orjia kun 9-vuotiaankin kanssa luetaan sängyssä (!!!!) joka ilta. Ja kauheinta on,että saatetaan koko perhe lojua vierekkäin ja lukea samaa satua, joskus tunninkin verran. Ehkä kauhein yksityishta on se, että se on usein kaikille päivän paras ja rauhallisin hetki, jopa nauraakin joutuu välillä ihan vedet silmissä.[/QUOTE]
Ai että kun kuulostaa elämänmakuisella ja ihanalle! Just noin sen pitäisi olla, samaistun tähän täysin. Minullakin vanhin 9 ja voin kyllä kuvitella tilanteen
Ai että kun kuulostaa elämänmakuisella ja ihanalle! Just noin sen pitäisi olla, samaistun tähän täysin. Minullakin vanhin 9 ja voin kyllä kuvitella tilanteen
V
"vieras"
Vieras
Mä menen 5-vuotiaan viereen vähäksi aikaa silittelemään, ei yleensä tänä aikana vielä nukahda, mutta se on lapselle tärkeä hellittelyhetki.
Ehkä jotkut kokevat tuon helpommaksi? Senkus käyttävät vaikka kolme tuntia aikaa lasten nukuttamiseen, mutta harmittaa ainoastaan jos vanhemmat väsyvät tähän kuten eräs ystävä joka pyysi juuri apua multa asiaan. Hänellä juurikin se ongelma, että nukuttamiseen menee tuntitolkulla aikaa ja pyysi mua tulemaan jo paikallekin, kun ei jaksa sitä enää.
Hänellä on huono tapa taipua ihan kaikkeen ja toivoikin että joku tulisi auttamaan.
Täytyy koittaa josko saisin autettua.
Ei tässä nyt tavitse mitään syyllistämistä aloittaa kuitenkaan.
Hänellä on huono tapa taipua ihan kaikkeen ja toivoikin että joku tulisi auttamaan.
Täytyy koittaa josko saisin autettua.
Ei tässä nyt tavitse mitään syyllistämistä aloittaa kuitenkaan.
A
a.p.
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ööh;28206712:Lisäyksenä vielä mainitsen että meillä ei ole koskaan ollut mitään perhepetiä, en edes ole perehtynyt koko asiaan. Meillä mennään maalaisjärjellä ja mulla se järki ainakin toimii hyvin ja tunnen ja tiedän lapseni tarpeet. Ilta on sellaista aikaa että silloin on jotenkin helpoin lapsenkin purkaa mieltään, jos jokin asia painaa tai sitten muuten vain kysellä asioista. Sanoisin sitä intiimiksi rauhoittumishetkeksi ennen turvallista nukahtamista.
Kokisin myös lapseni jäävän jotenkin etäisiksi ellei näitä tärkeitä iltatilanteita olisi ollut. Se kun antaa itsellekin paljon, mutta sitähän ap ei voi tietää kun ei ole kokeillut.
Ja minä en ole koskaan pystynyt käsittämään miten jotkut raaskivat sysätä pienen vauvan eri huoneeseen nukkumaan
Vaikuttaahan näihin tyyleihin myös se mitä ITSE on lapsena saanut. Mulla on vain hyviä muistoja, äiti on käynyt nukuttamassa aika pitkäänkin kun oli vaikeuksia nukahtaa. Olen myös SAANUT kömpiä heidän sänkyynsä jos on pelottanut. On luettu satuja ja kirjoja vaikkei ehkä joka ilta. On silitelty selkää. Kaikesta siitä on jäänyt ihana, turvallinen muisto että kai sitä jotain samaa haluaa siirtää omille lapsilleenkin
Ja kun äitini, lasten mummi tulee joskus yökylään, hän nukkuu patjalla isompien lasten kanssa. Niin teki silloinkin kun olivat pienempiä. Siellä mummi luki heille ensin, sitten vähän rupattelivat ja se kaikki kuulosti niin ihanan kotoiselta ja lämminhenkiseltä
Että näin mä nyt selittelen tätä "nukutusrumbaa" parhaiin päin
luetko sä ylipäätään mitä mä kirjoitan? Onko susta vuoden ikäinen lapsi tosiaan vielä pieni vauva? Kuvitteletko sä tosiaan että mä passitan lapsen yksin nukkumaan heti hampaiden pesun jälkeen? Miksi? Et ymmärrä lukemaasi?
F
Fakta juttu
Vieras
Nimmpä juuri. Lapsillani on selkeesti tutkimusten paikka, senhän jo mainitsin. Älykkyyttä puuttuu heiltä.
Nimmpä juuri. Lapsillani on selkeesti tutkimusten paikka, senhän jo mainitsin. Älykkyyttä puuttuu heiltä.
Ei vaan ole tarpeeksi kieroja.
A
a.p.
Vieras
mä oon käsittääkseni ihan vaan kysynyt, kyseenalaistanut joidenkin toimintatapoja ja esittänyt ratkaisumalleja. Sen sijaan mulle on vihjailtu että lapseni ei saa multa tarpeeksi hellyyttä muissakaan tilanteissa, jätän lapsen tarpeet huomioimatta ja että olen hylännyt lapseni ja lähestulkoon vain nukutustyylini takia olisin jotenkin huono äiti...
S
saunatonttu-sandra
Vieras
mun neljästä lapsesta jokainen ollu hyvä nukkumaan, iltatoimet, hampaanpesut yms, sitte pieni jutteluhetki ja halailua, ja sen jälkeen unta palloon, koululaisille en sentäs enää lua satuja. tuttavan lapsi heräili öisin noin kolmevuotiaaksi asti
V
