´Mites muut olette huomioineet tuloerot asunnon omistuksessa?

[QUOTE="vieras";28015530]Meillä ei ole huomioitu tuloeroja mitenkään - talo on 50/50, laina 50/50 virallisesti, mutta mies maksaa lainan 100 %:sti, lähes kaikki laskut ja puolet ruokakuluista. Minä siis kotiäiti ja maksan toisen puolen ruokakuluista ja lisäksi omat ja lasten tarvitsemat jutut. Eikä siis ole avioehtoa. Ja pankin ehtona lainan myöntämiselle oli, että laina ja talon omistussuhde on puoliksi, vaikka miehellä on 4 kertaa isommat tulot kuin minulla.[/QUOTE]

Nää on kyl melko hurjan kuulosia juttuja nykypäivänä, ku puolet suhteista loppuu avioeroon..
kivan kk palkan olet sinäkin saanut siinä vaiheessa jos ero tulisi

 

Meillä niin, että mies omistaa 60% ja minä 40%. Minulla oma asuntolaina jota maksan pois ja mies ei osallistu siihen mitenkään. Avioehtokin on. Ehdottomasti kannattaa varautua näissä asioissa pahimpaan ja sen sanon minä jolle ei jäisi kuin asuntolaina jos ero tulisi, mutta en miehen omaisuutta ja rahoja erotessa haluaisi. Ei kenenkään aikuisen elättäjäksi kannata alkaa.
Tuon suhteen voi jakaa niinkuin moni on ehdottanut ihan miten vaan. Tarvittaessa vaikka 10/90 jos emäntä ei pysty enempää maksamaan.

 

Haluan kuitenkin että mahdollisen eron tapahtuessa tilanne on reilu tulevalle aviovaimollenikin.
ja juu kyllä tässä varmaan pankkiin joutuu ottamaan ekaksi yhteyttä

 

Mä omistin asunnon kun muutettiin ex-miehen kanssa yhteen. Meillä oli avioehto. Kun muutettiin isompaan, mies otti oman osuutensa lainaa, jolloin kumpikin lyhennettiin omaa lainaamme. Kun erottiin, ostin miehen osuuden. Nykyisen miehen kanssa ostettiin isompi niin, että hän omistaa tästä 30%, minä 70%. Ei olla naimisissa.

Nyt vaan myyt vaimolle osuuden asunnosta, jatkossa hän lyhentää omaa lainaansa. Mahdollisen eron sattuessa molemmille jää oma omaisuutensa/velkansa, edellyttäen tietysti, että teillä on avioehto.

Avioehdossa mainitaan, ettei kummallakaan ole oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen. Tämän ulkopuolelle voi ilmeisesti rajata kuolemantapauksen. Avioehdon tekemiseen voi käyttää lakimiestä, mutta ei mielestäni ole välttämätönta, hyviä malleja löytyy googlettamalla. Avioehto pitää kuitenkin vahvistaa maistraatissa.

 

Meillä minä, emäntä , olen maksanut asunnostamme yli 100 000 € enemmän kun mieheni, mutta silti otimme lainan 50-50. Ei jaksanut alkaa kikkailemaan, mutta tuosta maksamastani enemmistöstä on tietty olemassa dokumentti eli eron sattuessa mies ei kuitenkaan saa sen enempää kuin mitä on maksanutkaan. Sitten kun olen maksanut osuuteni lainasta pois, mies jatkaa yksin lainan lyhennystä.

 

[QUOTE="vieras";28015620]Meillä minä, emäntä , olen maksanut asunnostamme yli 100 000 € enemmän kun mieheni, mutta silti otimme lainan 50-50. Ei jaksanut alkaa kikkailemaan, mutta tuosta maksamastani enemmistöstä on tietty olemassa dokumentti eli eron sattuessa mies ei kuitenkaan saa sen enempää kuin mitä on maksanutkaan. Sitten kun olen maksanut osuuteni lainasta pois, mies jatkaa yksin lainan lyhennystä.[/QUOTE]



arvaas mitä hyvä lakimies miehelläsi niin huomaat että kappas 50 000 hävisi

 

arvaas mitä hyvä lakimies miehelläsi niin huomaat että kappas 50 000 hävisi

Enpä usko mutta kaikkihan on mahdollista. Ei se lakimieskään varmaan ihan selkeitä faktoja pysty kumoamaan ja tuskin mies edes viitsisi lähteä tuon takia mitään lakimiestä palkkaamaan.

 

aiemmin kerroin niin mä olin maskanut ellisessä suhteessa kaikki taloon liittyvät kulut liki 47 000€ ja ex 0€ mulle sanottiin ihan suoraan että voi voi olis kannattanut miettiä näitä ennen kuin otettiin 50/50 laina.

 

aiemmin kerroin niin mä olin maskanut ellisessä suhteessa kaikki taloon liittyvät kulut liki 47 000€ ja ex 0€ mulle sanottiin ihan suoraan että voi voi olis kannattanut miettiä näitä ennen kuin otettiin 50/50 laina.

No sun ex oli hävytön bitch ja sinä tyhmä kun et tehnyt mitään turvataksesi omaisuutesi.

 

[QUOTE="vieras";28015679]No sun ex oli hävytön bitch ja sinä tyhmä kun et tehnyt mitään turvataksesi omaisuutesi.[/QUOTE]

yhdyn täysin näkemykseesi

 

Meillä uusi omakotitalo, jonka pmistus 50/50 , samoin laina. Mies tienaa jonkin verran paremmin kn minä. Mies tosin yritti aluksi, että hänen nimiinsä kaikki paitsi laina puoliksi..

 

Meillä on ollut kokoajan lainanlyhennykset talosta puoliksi, ainoastaan mun kotiäinivuosinani (tosin niitä vaan pari) mies maksoi joskus kuukausierät yksin.

En itsekään haluais laittaa miestäni maksamaan tätä taloa yksin, koska ero voi oikeasti tulla enkä minä kyllä itse raskisi ikinä vaatia puolta summaa talosta, josta en oikeasti olis maksanut yhtään mitään! Nyt voin mahdollisen eron tullessa ihan hyvillä mielin pyytää lainan ositusta enkä jää itsekään tyhjän päälle.

Mitä mieltä aloittajan puoliso itse on, eikö sitten halua maksaa osuuttaan vai oletko edes kysynyt?

 

Meillä on ollut kokoajan lainanlyhennykset talosta puoliksi, ainoastaan mun kotiäinivuosinani (tosin niitä vaan pari) mies maksoi joskus kuukausierät yksin.

En itsekään haluais laittaa miestäni maksamaan tätä taloa yksin, koska ero voi oikeasti tulla enkä minä kyllä itse raskisi ikinä vaatia puolta summaa talosta, josta en oikeasti olis maksanut yhtään mitään! Nyt voin mahdollisen eron tullessa ihan hyvillä mielin pyytää lainan ositusta enkä jää itsekään tyhjän päälle.

Mitä mieltä aloittajan puoliso itse on, eikö sitten halua maksaa osuuttaan vai oletko edes kysynyt? Ja ainahan voi tehdä avioehdon!

 

käsitinkö oikein, eli emäntä menisi pankkiin ja ottaisi talon arvo 200 000 30% lainan ja antaisi rahat mulle tai maksaisi lainaani pois? ja hänen omistusoikeutensa olisi tuo 30% jos joskus tarvitsisi alkaa omaisuutta jakamaan.

Siis talon "arvo" on nyt 200 000e ja sinä olet sen ainoa omistaja? Osuuden myynti menee ihan normaalisti, eli vaimo hakee pankista lainaa vaikka sen 60 000e, ja ostaa sillä sinulta 30% talosta. Sinä saat 60 tonnia jolla luonnollisesti maksat omaa lainaasi pois (jos/kun talo on lainasi vakuutena niin pankki ei muuhun suostukaan). Pankki tekee kauppakirjat pientä korvausta vastaan jos ette itse osaa.

Tämän jälkeen sinulla on talosta omistus 70% ja oman lainasi rippeet, puolisolla 30% ja oma lainansa, ja molemmat maksatte omia lainojanne itse ihan niinkuin on pankin kanssa sovittu.

 

Kuulostaa kauhealta, anteeksi vaan. Meillä mies tienaa tuplasti sen minkä minä, mutta kyllä talo omistetaan puoliksi. Miehen tililtä menee talolaina, minä maksan ruoat, lasten vaatteet jne. Eli eläminen maksaa, sama se kumpi mitäkin maksaa, kun meillä rahat on yhteisiä, koska me ollaan perhe!!! Ikinä ei näistä asioista oo tarvinnu edes keskustella, kun ajatusmaailma on kummallakin sama.

 

taitaa tosiaan olla helpoin ratkaisu ottaa tähän torppaan uusi laina ja molemmille oma osuus, 60/40 50/50 sinänsä ihan sama.. 50/50 takoittaisi jo sitä että käytännösä mun osuus olisi maksettu 5vuodessa ja voisin sitten sijoittaa rahani johonkin esim. sijoitusasuntoon.

 

Kuulostaa kauhealta, anteeksi vaan. Meillä mies tienaa tuplasti sen minkä minä, mutta kyllä talo omistetaan puoliksi. Miehen tililtä menee talolaina, minä maksan ruoat, lasten vaatteet jne. Eli eläminen maksaa, sama se kumpi mitäkin maksaa, kun meillä rahat on yhteisiä, koska me ollaan perhe!!! Ikinä ei näistä asioista oo tarvinnu edes keskustella, kun ajatusmaailma on kummallakin sama.

joo ja sitten kun sinä päätät karata fabion kanssa niin napsautat mukavasti 200 000 kipurahoj
Ja kyllä eläminen maksaa ja aion edelleen osallistua elämisen maksamiseen, samoin jos teemme joksu vielä mukulan automaattisesti siinä vaiheessa aion maksaa molempien lainat koska emäntä ei voi tienata.

 

Meillä 50/50 siitäkin huolimatta että tulot eivät ole samat. Ihan yhtä todennäköistä kuin se ero, on että toinen jää työttömäksi, työkyvyttömäksi tai kuolee. Vaikka nyt toinen onkin hyväpalkkaisessa työssä ja toinen kotona lasten kanssa, tilanne voi olla jo parin vuoden päästä ihan eri. Ap. mitä sitten jos hankitte lapsia (ymmärsin ettei niitä nyt ole) ja sinä jäät kotiin vuodeksi lasten kanssa ja vaimo lyhentää lainaa yksin? Mitä jos vaimo kouluttautuu uudelleen parempipalkkaiselle alalle ja saakin enemmän palkkaa kuin sinä? Mitä jos hän saakin vaikka ison perinnön tai lottovoiton? Meillä ensisijaisena ajatuksena on turvata koti lapsille ja puolisolle, jos itselle jotain sattuu. Parisuhteessa, jossa on lapsia, tulot ehtivät muuttua moneen kertaan ja ylipäätään on mahdotonta maksaa aina kaikki 50/50 vaikka tulot olisivat sentilleen samat. Vaikka sinä oletkin tällä hetkellä se paremmin tienaava, ei ole ollenkaan sanottua että olet sitä vaikkapa viiden vuoden kuluttua.

 

nykyään eroprosentti taitaa olla jotain 50% kieppeillä? Tämä ei ole mikään epäluottamus asia vaan ihan puhtaasti asioiden järjestelyä, tällä hetkellähän tilanne on se ettei nykyinen vaimoni omista mitään eron sattuessa tähän minä haluan saada muutoksen.. ihan jo senkin takia jos minulle sattuisi jotain niin vaimollani olisi vapaus valita jääkö tähän vai ei, eli talostamme ei menisi samantien 50% muille lapsilleni.

Työllisyystilanne minulla on erittäin hyvä samoin kuin vaimollani ja meillä on 1 lapsi..
Perinnöt ja lottovoitot tulevat minun kauttani...
Ja henkivakuutukset on puolin jos toisin otettu.

 

ja totuuden nimissä on sanottava että haluan myös suojata itseäni, ei pää kestä enää yhtään tilannetta jossa on tuhlattu vuosikymmen ja siitä ei jää mitään jäljelle.

 

Taas on akat "tasa-arvon nimissä" antamassa rahojaan pois, fiksua!

Jos tälle linjalle lähtee että kaikki on parisuhteessa mentävä tasan 50-50, niin pitäkää sitten myös huoli että lasten tullessa homma menee myös pennilleen samoin!

Eli mies korvaa raskaana olevalle naiselle osan jos raskaus aiheuttaa tulonmenetyksia,samoin äitiyslomalla ja hoitovapaalla.
Raskausaikana mies korvaa kivuista ja säryistä.

Vastuu lapsesta kun on 50-50, niin ainoa oikea keino on että mies osallistuu omista tuloistaan vaimon kotona lapsen hoitamisesta aiheutuviin tulonmenetyksiin.

Tai sitten ihan rehti tuntiliksa rouvalle, 4e tunti lapsenhoidosta.

 

Meillä oli miehen kanssa molemmilla omistusasunnot kun alettiin seurustella. Parin vuoden jälkeen muutettiin mun asuntoon (oli isompi ja sijainti parempi), jolloin mä jatkoin lainani lyhentämistä kuten aikaisemminkin ja mies maksoi vastikkeen. Yhteinen asunto ostettiin 50/50, eli laitettiin siihen kumpikin sama summa käteistä ja loppulaina on puoliksi. Mies maksaa sitä yksin nyt kun olen hoitovapaalla. Töihin palattuani maksetaan sitä taas puoliksi.
Meillä miehellä on paljon paremmat tulot kuin mulla ja vaikka molemmilla on omat tilit ja sitä kautta omat rahat, on talous kuitenkin yhteinen. Mies antais mulle rahaa jos olis tarvis jne. Eli elintaso on molemmilla sama vaikka miehellä paremmat tulot onkin.

Kyllä ap:n tapauksessa on järkevintä varmaan myydä osuus vaimolle ja niitä lainoja voitte sitten omaan tahtiin lyhennellä (mikäli toinen haluaa lyhentää enemmän kuin toinen). Myyntitapauksessa menee tietty vaimolta varainsiirtovero paitsi jos ostettava osuus on tarpeeksi pieni.

 

Mukava suhde teillä. Ajattelet kovin lämminhenkisesti "emännästäsi".

 

Mukava suhde teillä. Ajattelet kovin lämminhenkisesti "emännästäsi".

niin minunkin mielestäni, haluan turvata myös hänen elämäänsä nykytilanteessa hän maksaa elämisestä ja on täysin tyhjän päällä jos erottaisiin.. olisiko se sitten oikein?
Tää on ihan puhdasta matematiikkaa tässä ei ole mistään tunteista tai muusta kiinni pelkästään järjestä, niinkuin olen täällä jo aiemmin kertonut myös siitä että olen tullut pahasti kusetetuksi jo kerran, enkä silloinkaan uskonut se olevan mahdollista tässä oikeusvaltiossa.

Ja todellakin jos nyt emäntäni sattuu vaikka kyllästymään minuun ja päättää häipyä, en halua myöskään sitä että hän olisi netonnut parisuhteemme aikana enemmän kuin töissä käymällä, aika harvall ihmisellä on sitä mahdollisuutta että säästöön jää vaikka 5ssä vuodessa enemmän kuin töissä ollessa

 

Isojen tuloerojen ollessa kyseessä AINA kannattaa tehdä avioehto. Tuo 50/50 omistus toimii muuten ikäänkuin kannustuspalkkiona eroamiseenkin.