The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
Kiitos, tosiaan 5v pojalle tulossa erittäin laajat neurologiset tutkimukset ja ajatukset muutenkin sekaisin..
Kylla se siita selkiaa... Itsellani on nelja neurologisesti epatyypillista penskaa, joilla on adhd-aiti ja neurologisesti epatyypillinen, tunnevammainen isa, joka nytkin on ulkomailla, eika suinkaan lastensa tukena Suomessa.

Funtsaa, kumpi on parempi sinun ja lastesi kannalta, hoitaa asiat itse, niin kuin haluat vai antaa miehen yrittaa tehda osuutensa. Jos olet varma, etta han jaksaa prosessin lapi ja on tukena sinulle ja lapsille, eika syo sinun energiaasi, kaikkihan on hyvin. Jos ei, tee jokin muu ratkaisu.

Helppohan minun on sanoa... tiedan. Minulla on nyt aika taydellinen parisuhde... mita tuo etaisyys vain vahan jurppii...
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: TrueBlood
Aries 78
mite sun ex tuo mieleen jotenkin mun miehen..
Mie olen kuule ajatellut aivan samaa, mitä lukenut täällä kun joskus ohimenen jotain maininnut kun poieni vitutus päällä. Todella raskasta olla sellaisessa parisuhteessa jossa ei tavallaan anneta sille arvoa mitä its tekee, ainoastana pitää koittaa sen toisen osapuolen itsetuntoa pönkittää ettei se saa mitään drama qeen kohtausta sen vuoksi että hänet on nyt jätetty ilman huomiota ja ymmärrystä..
 
Sangria
Kylla se siita selkiaa... Itsellani on nelja neurologisesti epatyypillista penskaa, joilla on adhd-aiti ja neurologisesti epatyypillinen, tunnevammainen isa, joka nytkin on ulkomailla, eika suinkaan lastensa tukena Suomessa.

Funtsaa, kumpi on parempi sinun ja lastesi kannalta, hoitaa asiat itse, niin kuin haluat vai antaa miehen yrittaa tehda osuutensa. Jos olet varma, etta han jaksaa prosessin lapi ja on tukena sinulle ja lapsille, eika syo sinun energiaasi, kaikkihan on hyvin. Jos ei, tee jokin muu ratkaisu.

Helppohan minun on sanoa... tiedan. Minulla on nyt aika taydellinen parisuhde... mita tuo etaisyys vain vahan jurppii...

Mulla on myös yks dysfaatikko ja yks mutismista kärsinyt että jotain kokemusta noista jutuista on. Enköhän mä yksin tästäkin selviä..mut kiitos, ajattelun arvoisia juttuja..
 
  • Tykkää
Reactions: TrueBlood
Mulla on myös yks dysfaatikko ja yks mutismista kärsinyt että jotain kokemusta noista jutuista on. Enköhän mä yksin tästäkin selviä..mut kiitos, ajattelun arvoisia juttuja..
Poltin itseni loppuun exan sairauden aikana, kun olin varma, etta jaksaa-jaksaa-viela-vahan-kylla-jaksaa... ja jaksoihan sita. Nyt maksellaan laskuja.

Hyva ohje, vaikkakin aika kylman kuuloinen on se, etta mieti, saatko suhteesta saman verran tai enemman, kuin siihen laitat. Jos se ei enaa tuo sinulle iloa ja energiaa elamaasi, et tarvitse sita. Enka sano, etteiko voisi elaa suurimmaksi osaksi tyytyvaisena kuvailemasi kaltaisessa suhteessa.
 
  • Tykkää
Reactions: TrueBlood
Sangria
Mie olen kuule ajatellut aivan samaa, mitä lukenut täällä kun joskus ohimenen jotain maininnut kun poieni vitutus päällä. Todella raskasta olla sellaisessa parisuhteessa jossa ei tavallaan anneta sille arvoa mitä its tekee, ainoastana pitää koittaa sen toisen osapuolen itsetuntoa pönkittää ettei se saa mitään drama qeen kohtausta sen vuoksi että hänet on nyt jätetty ilman huomiota ja ymmärrystä..

Ihan totta, raskasta se on mut mulla on olo helpottunut paljon sen jälkeen kun rakkaus loppui, mä olin joskus ennen ihan loppu ja söin masennus lääkkeitä sekä rauhoittavia..niihin en enää ikinä halua koskea.
 
Juu, riitoja ei ole tosiaan niin senkin vuoksi yhdessä ja onhan nuo kaks nuorinta vielä pieniä..
Ja onko sekin että mitä enemmän lapsia, sen vaikeampaa lähteminen.
Tai mitä pienempiä, sekin vaikeuttaa.
Niin moni asia saattaa kuitenkin vaikuttaa tuossa eromietinnässä.

Tiedätkö yhtään tulisiko "tappelua" tms lapsista jos joskus eroatte?
Tai muuten jotain hankaluuksia? Kuitenkin kaksi eri kulttuuria.
 
Sangria
Ja onko sekin että mitä enemmän lapsia, sen vaikeampaa lähteminen.
Tai mitä pienempiä, sekin vaikeuttaa.
Niin moni asia saattaa kuitenkin vaikuttaa tuossa eromietinnässä.

Tiedätkö yhtään tulisiko "tappelua" tms lapsista jos joskus eroatte?
Tai muuten jotain hankaluuksia? Kuitenkin kaksi eri kulttuuria.
tuo on sanonut et jos ero tulee, hän lähtee kotimaahansa eikä takas tule. Lapset jäisivät kokonaan mulle.
 
kahvikirahvi
Ihan totta, raskasta se on mut mulla on olo helpottunut paljon sen jälkeen kun rakkaus loppui, mä olin joskus ennen ihan loppu ja söin masennus lääkkeitä sekä rauhoittavia..niihin en enää ikinä halua koskea.
Mä miettisin että huomaisko lasten hoitamisen kannalta eroa asuuko miehen kanssa vai ei. Jos sulla on vastuu nyt lapsista yksin, niin sitten ei varmaan kannata jäädä edes lasten takia.

Mutta mistäs mää mitään tietäisin.. :ashamed:
 
Sekin voisi olla kyllä..nuo eivät kyllä kauheesti isänsä perään ole kun, isä ei koskaan edes vietä aikaa heidän kanssa..
Tytar Nro 1 analysoi tiannetta tassa erittain teravasti: olisi ollut helpompaa, jos olisimme eronneet silloin, kuin exa oli sairaampi ja karttyisempi, nyt han ehti huomata, mita oli menettamassa ja on ollut mukava lapsille ja yrittanyt ostaa heidan kiintymystaan eri tavoilla. Ja vaikka Tytar Nro 1 nakee koko systeemin, han tietenkin kaipaa isaansa, joka ei koskaan aiemmin ole ollut lasna lapsilleen.

Jos nyt tekisin jotain toisin, lahtisin rytinalla, lasten kanssa, enka jaisi odottamaan, etta exa on tullut fyysisesti sellaiseen kuntoon, etta ei tarvitse minua.
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä