*peittelee ruutiksen ja varmistaa, etta tyyny on hyvin*nyt mä panen pillit pussiin,
öitä :kiss:
Kiitos, tosiaan 5v pojalle tulossa erittäin laajat neurologiset tutkimukset ja ajatukset muutenkin sekaisin..:hug: voimia, sulla kun on lapset ja kaikki mietittävänä
Näinhän sen pitäisi mennä.ollaan me saatu noi sovittua ja on mun rouvalla vastaavasti omia menojaan
Öitä :hug:nyt mä panen pillit pussiin,
öitä :kiss:
Sillein jos kuitenkin hyvissä väleissä eikä riitaa ja tappelua, niin lasten vuoksi haluaa sen perheen pitää kasassa.. Mutta ei se hyvä ole jos itseä asia haittaa ja syö pikkuhiljaa enemmän ja enemmänOmavika kun vielä täs oon, ei vaan saa itteä irti nyt :ashamed:
mite sun ex tuo mieleen jotenkin mun miehen..Jos on raskan viikko ollut hiihtoksekuksessa niin eihä sitä nyt mies voi mihinkään lähteä viikonloppuna kun vaimokulta ja amuuten yksin lasten kanssa kotia yhdeksi illaksi, onhan se nyt helvetti liikaa vaadittu..
Eihän täällä mene moni muukaan asia maassa maan tavalla.Nyt voin sanoa sen mitä oon aina halunnut, jätä se sika!
Eikö se tajua että täällä on vähän erilainen kulttuuri..?
Hyvä ettei ihan kuivin suinYks tumma tsekkiläinen
Kylla se siita selkiaa... Itsellani on nelja neurologisesti epatyypillista penskaa, joilla on adhd-aiti ja neurologisesti epatyypillinen, tunnevammainen isa, joka nytkin on ulkomailla, eika suinkaan lastensa tukena Suomessa.Kiitos, tosiaan 5v pojalle tulossa erittäin laajat neurologiset tutkimukset ja ajatukset muutenkin sekaisin..
Juu, riitoja ei ole tosiaan niin senkin vuoksi yhdessä ja onhan nuo kaks nuorinta vielä pieniä..Sillein jos kuitenkin hyvissä väleissä eikä riitaa ja tappelua, niin lasten vuoksi haluaa sen perheen pitää kasassa.. Mutta ei se hyvä ole jos itseä asia haittaa ja syö pikkuhiljaa enemmän ja enemmän
Mie olen kuule ajatellut aivan samaa, mitä lukenut täällä kun joskus ohimenen jotain maininnut kun poieni vitutus päällä. Todella raskasta olla sellaisessa parisuhteessa jossa ei tavallaan anneta sille arvoa mitä its tekee, ainoastana pitää koittaa sen toisen osapuolen itsetuntoa pönkittää ettei se saa mitään drama qeen kohtausta sen vuoksi että hänet on nyt jätetty ilman huomiota ja ymmärrystä..mite sun ex tuo mieleen jotenkin mun miehen..
Helpompaa tavallaan on pienille elaa erosta yli...Juu, riitoja ei ole tosiaan niin senkin vuoksi yhdessä ja onhan nuo kaks nuorinta vielä pieniä..
Olisin voinut viettää enemmänkin aikaa mutta hän lähti kotiaHyvä ettei ihan kuivin suin
Kylla se siita selkiaa... Itsellani on nelja neurologisesti epatyypillista penskaa, joilla on adhd-aiti ja neurologisesti epatyypillinen, tunnevammainen isa, joka nytkin on ulkomailla, eika suinkaan lastensa tukena Suomessa.
Funtsaa, kumpi on parempi sinun ja lastesi kannalta, hoitaa asiat itse, niin kuin haluat vai antaa miehen yrittaa tehda osuutensa. Jos olet varma, etta han jaksaa prosessin lapi ja on tukena sinulle ja lapsille, eika syo sinun energiaasi, kaikkihan on hyvin. Jos ei, tee jokin muu ratkaisu.
Helppohan minun on sanoa... tiedan. Minulla on nyt aika taydellinen parisuhde... mita tuo etaisyys vain vahan jurppii...
Poltin itseni loppuun exan sairauden aikana, kun olin varma, etta jaksaa-jaksaa-viela-vahan-kylla-jaksaa... ja jaksoihan sita. Nyt maksellaan laskuja.Mulla on myös yks dysfaatikko ja yks mutismista kärsinyt että jotain kokemusta noista jutuista on. Enköhän mä yksin tästäkin selviä..mut kiitos, ajattelun arvoisia juttuja..
Mie olen kuule ajatellut aivan samaa, mitä lukenut täällä kun joskus ohimenen jotain maininnut kun poieni vitutus päällä. Todella raskasta olla sellaisessa parisuhteessa jossa ei tavallaan anneta sille arvoa mitä its tekee, ainoastana pitää koittaa sen toisen osapuolen itsetuntoa pönkittää ettei se saa mitään drama qeen kohtausta sen vuoksi että hänet on nyt jätetty ilman huomiota ja ymmärrystä..
Ja onko sekin että mitä enemmän lapsia, sen vaikeampaa lähteminen.Juu, riitoja ei ole tosiaan niin senkin vuoksi yhdessä ja onhan nuo kaks nuorinta vielä pieniä..
Rakkaudettomassa suhteessa ei ole terveellista olla...Ihan totta, raskasta se on mut mulla on olo helpottunut paljon sen jälkeen kun rakkaus loppui, mä olin joskus ennen ihan loppu ja söin masennus lääkkeitä sekä rauhoittavia..niihin en enää ikinä halua koskea.
Sekin voisi olla kyllä..nuo eivät kyllä kauheesti isänsä perään ole kun, isä ei koskaan edes vietä aikaa heidän kanssa..Helpompaa tavallaan on pienille elaa erosta yli...
tuo on sanonut et jos ero tulee, hän lähtee kotimaahansa eikä takas tule. Lapset jäisivät kokonaan mulle.Ja onko sekin että mitä enemmän lapsia, sen vaikeampaa lähteminen.
Tai mitä pienempiä, sekin vaikeuttaa.
Niin moni asia saattaa kuitenkin vaikuttaa tuossa eromietinnässä.
Tiedätkö yhtään tulisiko "tappelua" tms lapsista jos joskus eroatte?
Tai muuten jotain hankaluuksia? Kuitenkin kaksi eri kulttuuria.
Mä miettisin että huomaisko lasten hoitamisen kannalta eroa asuuko miehen kanssa vai ei. Jos sulla on vastuu nyt lapsista yksin, niin sitten ei varmaan kannata jäädä edes lasten takia.Ihan totta, raskasta se on mut mulla on olo helpottunut paljon sen jälkeen kun rakkaus loppui, mä olin joskus ennen ihan loppu ja söin masennus lääkkeitä sekä rauhoittavia..niihin en enää ikinä halua koskea.
:hug:Sekin voisi olla kyllä..nuo eivät kyllä kauheesti isänsä perään ole kun, isä ei koskaan edes vietä aikaa heidän kanssa..
Tiedän, ja en tähän loppuelämäksi aio jäädä.Rakkaudettomassa suhteessa ei ole terveellista olla...
Tytar Nro 1 analysoi tiannetta tassa erittain teravasti: olisi ollut helpompaa, jos olisimme eronneet silloin, kuin exa oli sairaampi ja karttyisempi, nyt han ehti huomata, mita oli menettamassa ja on ollut mukava lapsille ja yrittanyt ostaa heidan kiintymystaan eri tavoilla. Ja vaikka Tytar Nro 1 nakee koko systeemin, han tietenkin kaipaa isaansa, joka ei koskaan aiemmin ole ollut lasna lapsilleen.Sekin voisi olla kyllä..nuo eivät kyllä kauheesti isänsä perään ole kun, isä ei koskaan edes vietä aikaa heidän kanssa..