Nuo ap:n mainitsemat keskustelunaloitukset vaikuttivat aika tylsiltä ja väkinäisiltä.
Et sinä välttämättä mikään viimeinen oljenkorsi olisi ollut. Voihan olla, että tanssiinhakija oli kerännyt rohkeutta koko illan ennen kuin uskalsi lähestyä...tai ei ollut vain huomannut sinua aikaisemmin jos baarissa oli paljon porukkaa. Mutta tanssista kieltäytyminen parisuhteessa ollessa lienee ihan armollista, kuitenkin moni taitaa etsiä muutankin kuin pelkkää tanssia.Tämä ei nyt liity niinkään aloitukseen, mutta tuli vaan mieleen....
Silloin kun joskus muinoin kävin baareissa, en koskaan lähtenyt tanssimaan, jos joku haki liian myöhäiseen aikaan. Siis esim. tuntia ennen valomerkkiä...
En halunnut olla kenenkään epätoivoisen viimeinen oljenkorsi. Jos sinä iltana mulla ei tärpännyt, niin mieluummin sit ilman..
Ja parisuhteessa ollessani en suostunut noihin myöhäisiin tanssikutsuihin siksi, että en tuhlaisi sen epätoivoisen aikaa turhaan yritykseen..
Se että tiedostaa olevansa kaunis ei tarkoita omahyväisyyttä. Minä olen huomannut että moni kaunis ei arvosta kauneuttaan. Pieni ylpeys silloin kun siinä ei ole halveksuntaa muita kohtaan on vain hyvästä. Oli asia kauneus, sitkeys, hyvyys tai älykkyys, siitä kannattaa olla ylpeä.Alkuperäinen kirjoittaja Vierasminä;27823605:Aika usein kauniit ihmiset pilaavat kauneutensa käytöksellään, omahyväinen käytös vaan ei ole kaunista. Ja se on vähän pelottavaakin.
Ei kukaan voi kauneudestaan oikeutetusti omahyväinen ollakaan, koska se ei ole omaa aikaansaannosta.Se että tiedostaa olevansa kaunis ei tarkoita omahyväisyyttä. Minä olen huomannut että moni kaunis ei arvosta kauneuttaan. Pieni ylpeys silloin kun siinä ei ole halveksuntaa muita kohtaan on vain hyvästä. Oli asia kauneus, sitkeys, hyvyys tai älykkyys, siitä kannattaa olla ylpeä.
Millaista on omahyväinen käytös johon viittaat tässä?
Tuo sama koskee älykkyyttä, paitsi että kauneuteen voi vaikuttaa enemmän. Oli ominaisuus hankittu tai syntymälahja, niin siitä voi olla ylpeä.Ei kukaan voi kauneudestaan oikeutetusti omahyväinen ollakaan, koska se ei ole omaa aikaansaannosta.
Omahyväisyys on minusta katsoa toisia nenän viertä pitkin röyhkeän ylpeänä omista saavutuksistaan tms.Tuo sama koskee älykkyyttä, paitsi että kauneuteen voi vaikuttaa enemmän. Oli ominaisuus hankittu tai syntymälahja, niin siitä voi olla ylpeä.
Myönnän että termi 'omahyväinen' ei ole kovin selvä minulle, en ole tainnut törmätä sellaisiin ihmisiin. Onko se sitä että katsotaan että muut eivät voi osata hommia yhtä hyvin kuin itse? Ylpeyttä joka sisältää halveksuntaa muita kohtaan?