Avomieheni on urpo!

sinuna en alkais jeesustelemaan yleistyksistä kuun mä just vastasin omaan yleistykseesi.

No mielestäni en ole yleistänyt yhtikäs mitään, mutta ihan miten vain. Ja hienoa et tajusit sitten lopulta et joskus asiat sujuu paremmin kun on vaan kivempi.

 

Ens kerralla kun takaapäin lykkii niin otat ja pieraiset ja höhötät päälle:xmas:
Toteat että seuraavalla kerralla tulee varren kanssa ja höhötät vähän lisää

REPS! Just näin.

 

meillä kanssa mies on tuommonen pervovitsailija(usein huonon maun merkeissä)mutta kyllä mä aina repeilen sen jutuille kun oon itse samanlainen-joskus
Mutta seksin suhteen en aina jaksaisi,siis jos mies on ihan tosissaan-eli kuten joskus kun tuli mun eteeni alasti,istuin sohvalla ja mies tunkee kikkeliään väkisin mun naamaani kun ensin sitä näyttävästi viruttelee ja puristelee edessäni,sanoen"Näyttäskö herkulliselta,nappaatko suuhun?"joo,en nappaa,anna mun kattoo leffaa.......

Eli härskit ja hölmötkin vitsit on ok kunhan ei kuvittele että noin urposti uskoo irtoovan,silloin nimen omaan nauran vitsille

 

- No ei mun oma henkilökohtainen naiseuteni, mutta viimeisin seksuaalisuuden ilmentymä tässä meidän suhteessa pitkään aikaan.


- Liiottelen. Liiottelen nykyisin ihan kaikessa. Musta on tullut näiden vuosien sisällä älytön draamaqueen, mutta vain omassa päässäni. Miehen niskaan en ole näitä koskaan kaatanut, vaan yrittänyt olla "hyvä nainen".



- Kahdesta syystä
1. Sovimme kokeilla ihan kokonaan unohtaa seksin, jos poistaisi suorituispaineita kummaltakin

2. En ihan oikeasti halua miestä joka käyttäytyy noin.



- Ei hänen tarvitse päätellä yhtään mitään, en jaksa tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat.


- Ihan rehellisesti, silloin ällötti koko mies. Nyt ällöttää vielä vähän enemmän.


- Ei hänen tarvitsekkaan. En jaksa riidellä enkä kaipaa turhaa draamaa, omahan on paha mieleni. Eihän se nyt toisen vika ole, jos mulle hänen huumoristansa paha mieli tulee.

Nyt jos luet nää omat tekstisi ilman mun kommenteeja välissä, etkö edelleenkään näe itsessäsi mitään vikaa?

Ihan sama, ei sitten, annetaan olla koko juttu. Kuulostaa angstiselta teiniltä enemmän kuin aikuiselta naiselta. Mutta älä ihmeessä vieläkään katso peiliin.

 

mulle tuli jotenki oma mies mieleen

 

Seksissä hulluttelu on avointa ja iloista seksiä, jossa nauretaan ja nautiskellaan yhdessä, sellainen kelpais milloin vain. Ei tuollaista toisen suoranaista lyttäämistä ja nöyryyttämistä mitä armas avomieheni harrastaa.

Olen samaa mieltä. Seksin dynaamisuus ei pitäisi tarkoittaa junttimaisuutta. Sellainen vaatii toisen samanlaisen toimiakseen. Itseeni ei koskaan uppoa "junttimeininki" sen enempää mieheltä kuin naiselta. Voisin jopa hermostua, jos joku mies olisi naistani kohtaan törkeä.

Mutta väittäisin, että aika yleistä se on. Ihmiset eivät keskimäärin hirveästi mieti ketä panevat tai kenen kanssa alkavat seurustella. Olihan tässä taannoin esim. niitä hiv-tartuttajamiehiä, jotka eivät todellakaan olleet mitään komistuksia mutta saivat silti kymmeniä naisia. Kun on vaan pokkaa niin mies kuin mies saa "tulosta". Maailma vaan on tällainen.

 

Kyllä nään vikaa. Olen tällä hetkellä vihainen, loukkaantunut, väsyksissä ja rakkaudentunne on hukassa.
Vikaa en nää kyllä siinä, että en miestäni näillä asioilla rupea vaivaamaan. Puhuahan voi, mutta ihan suoraan sanon, että ylpeys ei kestäisi rueta vinisemään "Kun mulle tuli niin paha mieli kun sanoit sillälailla illalla...". Enkä nää mitä se auttaisi?Kuten itsekkin kirjoitit, ei nämä niin isoja asioita ole, että näistä meukata kannattaisi.

Niin urpo ja katkeroitunut en minäkään ole, etten näkisi sitä että miehelläni on paha mieli. Mitä luultavammin koittaa tuolla käytöksellä keventää tunnelmaa meidän välillä, tiedä häntä?

Ja tuolla joku kysyi miksi kestän tilannetta, kun mies pettää, niin varma en ole, tänään itseasiassa epäilykset heräsi. Puhui omia menojaan ristiin sen verran railakkaasti, että taitaa olla keskustelun paikka kun kotiin tulee.

Sama nimimerkki kysyi myös selitystä miehen haluttomuuteen. Sen minäkin haluaisin tietää. Mieskään ei kuulemma tiedä. Ei me tästä asiasta olla puhuttu kun todella harvakseltaan muutenkaan, miestä ahdistaa puhua tästä, ja en halua kyllä lisätä seksiin liittyvää ahdistuneisuutta mitenkään.

 

mutta jos olisin sinä, niin olisin varmaan myös melkoisen loukkaantunut jos mun mies tekis noin.

 

Prrff!

 

Kuulostaa aika karulta suhteelta. Pettämispelkoja, haluttomuutta, ehkä mt-ongelmia, loukkaavaa käytöstä... Itse en olisi tuollaisessa suhteessa, vie energiaa itseltä ja elämästä aikaa. Paljon parempia kumppaneita on tarjolla maailmassa, uskoisin. Jokainen ansaitsee onnea.

Joskus minua hieman säälittää, miten aika moni ottaa "liian epätäydellisen" kumppanin. Uskoisin, että silloin erotaankin enemmän kun suhteen peruspalikat eli mm. kunnioitus, uskollisuus, rehellisyys ovat hukassa.

 

Okei, eli ap on näitä naisia joiden mielestä miehen pitäs ymmärtää että hän on puutteessa ollut jo vuosia kun vähän peppuaan heilauttaa riisuessaan. Mistä tiedät onko sun miehesi samaan aikaan näreissään seksin vähyydestä jos kerran ette aiheesta puhu. Mistä sun mies voi susta ja sun ajatuksista ylipäätään tietää mitään jos et suoraan kerro. Tollainen vihjailu ei todellakaan mee miehille jakeluun, sun pitää pistää se istumaan alas ja puhua näistä asioista sen kanssa SUORAAN: vasta sitten voit sanoa tehnees kaikkes. Voi hyvä luoja!

 

"Tollainen vihjailu ei todellakaan mee miehille jakeluun, sun pitää pistää se istumaan alas ja puhua näistä asioista sen kanssa SUORAAN: vasta sitten voit sanoa tehnees kaikkes. Voi hyvä luoja!"

- Jos tuota toista ketjua olet lukenut, niin tiedät kyllä, että näistä on yritetty kyllä puhua. Ehkä kahdesti vuodessa olen rakentevasti koittanut keskustella, viimeksi viime viikonloppuna, jolloin yhteinen päätös koittaa nollata tilannetta ja suorituspaineita tehtiin. Huudoksi menee miehen puolelta heti keskustellessa, sanoo että ahdistaa ja ei halua puhua kun ei itsekkään tiedä missä mättää.

Yksin on vaikea keskustella, etenkään jos toinen huutaa.

 

Voisi olla asiat pahemminkin. Avomiehesi saattaisi olla Turbojurpo.

 

Niinku mun exä osti mulle PS3:sen ylläriks, jolla sitten itse pelaili ja jonka annoin erossa armeliaasti viedä mukanaan, koska sillä sille enemmän käyttöä oli.

Voipi olla et suurimmassa osassa suhteita on noin kun sanoit. Toisaalta noi luettelemasi asiat on sellaisia mitä voi ja pitäisi tehdä ihan yleensä ottaen parisuhteen eteen, ei vaan seksielämän. Itse tarkotin lähinnä et ihan siinä missä naisen pitäisi panostaa hitusen omaan haluttavuuteensa, niin pitäisi miehenkin.

OT mieheni ostelee lapsille lahjasi rc autoja ja tekniikka legoja

 

"Tollainen vihjailu ei todellakaan mee miehille jakeluun, sun pitää pistää se istumaan alas ja puhua näistä asioista sen kanssa SUORAAN: vasta sitten voit sanoa tehnees kaikkes. Voi hyvä luoja!"

- Jos tuota toista ketjua olet lukenut, niin tiedät kyllä, että näistä on yritetty kyllä puhua. Ehkä kahdesti vuodessa olen rakentevasti koittanut keskustella, viimeksi viime viikonloppuna, jolloin yhteinen päätös koittaa nollata tilannetta ja suorituspaineita tehtiin. Huudoksi menee miehen puolelta heti keskustellessa, sanoo että ahdistaa ja ei halua puhua kun ei itsekkään tiedä missä mättää.

Yksin on vaikea keskustella, etenkään jos toinen huutaa.

Kahdesti vuodessa keskustelun yritys ei kyllä mun maailmassa ole paljon mitään. Sano seuraavalla kerralla miehellesi että "älä huuda, en syytä sinua mistään", josko keskustelu sitten luonnistuisi edes vähän?

 

OT mieheni ostelee lapsille lahjasi rc autoja ja tekniikka legoja

No kyl mäkin totta puhuen mietin noi lapsen lahjat sen mukaan et ois mullekin iloa .

 

Tämän ja toisen ketjun luettuani voin samastua tilanteeseen. Olisi itse pitänyt tajuta lopettaa suhde ajoissa, eikä vain ajatella että kyllä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Seksi ja läheisyys vähenivät, saimme ensimmäisen lapsen, ne tyrehtivät melkein kokonaan, saimme toisen lapsen, ja nyt seksiä on kerran kaksi vuodessa ja läheisyyttä tasan sen verran kun itse sitä nyhtään. Olen aina ollut hulluna ihokkain oloon ja nyt saa purra hammasta oikein olan takaa. Pää tässä halkee ja tuntuu siltä että jos joku urpo tulee kadulla vastaan haastamaan riitaa, niin se on siltä henki pois. Ainut syy että kestän/siedän/nielen tilateen on juuri nuo kaksi ihanaa lasta. Ei vain pysty murtamaan niiden sydämiä ottamalla eroa. Suhteessa pitää olla balanssi, muuten toinen tulee aina vain kärsimään enemmän ja enemmän. Juokse kun vielä voit.

 

Jos teillä ei ole (vielä?) lapsia, niin jätä se mies. Kuulostaa, että kaikkesi olet yrittänyt. Et voi tuota tilannetta yksin muuttaa.