Ketju uskossa oleville ja uskonasioita pohdiskeleville! :)

Mielenkiintoisia videoita YouTubessa uskon puolesta:

http://www.youtube.com/watch?v=C9pUHWy6gY8

http://www.youtube.com/watch?v=JXx8zDd16-8&feature=relmfu

Kannattaa ehdottomasti tutustua näihin!

 

Keskustelua tahdon vapaudesta

tuossa pitäisi nyt olla vapaaseen tahtoon liittyvää keskustelua, ehkä se avaa joillekin kysymyksiin vastauksia!

 

Mielenkiintoisia videoita YouTubessa uskon puolesta:

Matti Kankaaniemi 1/2 - YouTube

Matti Kankaaniemi 2/2 - YouTube

Kannattaa ehdottomasti tutustua näihin!

Katsoin nuo linkit. En ole kauheasti Matti Kankaanniemen opetuksia seurannut, mutta on kyllä symppis! Ilmeisesti hellari?
Uskaltaa olla myös kriittinen, eli sanoo suoraan, että eivät kaikki voimavaikutukset tai ihmeparanemiset seurakunnissa välttämättä ole oikeita ihmeitä vaan ihmisen kohkaamista. Mutta kuitenkin myöntää että oikeaa Jumalan toimintaa on seassa. Tuo on mun mielestä tosi tärkeää, eli pitää rohkeasti vaan perata pois ylimääräinen, pelkästään ihmisistä lähtevä hilluminen, ja rukoilla että Jumala tekisi niitä oikeita ihmeitä.

Mun mielestä kristinuskosta pitäisi muutenkin poistaa kaikki ihmistekoiset, kestämättömät rakenteet, olivat ne virheellisiä mutta ah niin rakkaaksi käyneitä raamatuntulkintoja tai piintyneitä tapoja joita vielä vaalitaan seurakunnassa.
Onko kaikkien pakko kaatua karismaattisessa kokouksessa, onko pakko ylistää, kuka Raamatussa käskee pitämään ikoneita, mistä kohti Raamatusta joku repii jotkut piispan ja paavin virat, jne.

Erityisen tärkeää olisi tehdä erottelua oikeiden ihmeiden ja psyyken vaikutusten välillä. Itsekriittisyys ja arviointi ei poista oikeaa uskoa, vaan vahvistaa sitä.

 

Juuri vähän aikaa sitten puhuin yhden vanhemman uskovan kanssa, että hirmu iso osa seurakunnissa esilletuoduista profetioista on kestämättömiä. Yksi aivan ihana täti profetoi 2 ensimmäisen lapsemme kohdalla ihan päin mäntyä, ja jos hänen sanoihinsa oltaisiin ripustauduttu, niin kovasti oltaisiin petytty.

Ja mitä innokkaampi profetoijatäti, sitä enemmän mettään menee. Parhaat, oikeaan osuneet profetiat ovat tulleet sellaisilta vähän maltillisemmilta esirukoilijoilta, jotka sanovat sen sanoman rennosti, jopa vähän flegmaattisesti ja vähän ohimennen. Heillä ei ole pakkoa saada joka kerta profetiaa jokaiselle uskovalle, koska ei Jumala aina jokaista puhuttele aina sitä kautta.

Jollain lailla toivoisi seurakuntien sielunhoitoon sellaista ohjetta, että jos heille tulee rukoiltaessa jotain mieleen, niin sanoisivat "en ole varma, että onko tämä Herrasta, mutta tämmöisen sanan/kuvan sain". Kuulija voisi sitten suhtautua siihen sanomaan myös enemmän arvioiden.

Mitä olette mieltä? Sori, olen vähän kriittisellä tuulella, väsymystä vai mitä lie...

 

ihan hyvä pointti minustakin, ja kaikkihan pitää sitten sanankin kautta koetella Ja ainahan niissä profetioissa on se astianmaku ja se että ihminen oppii tulkitsemaan saamaansa profetiaa/sanomaa oikein. Minun papalle tuli profetia joskus monta vuotta sitten, profetiassa sanottiin että hänen tyttären tytär tulee uskoon ja jotain muutakin tuossa oli tullut esille, että pappa käsitti että se on minun serkku joka tulee uskoon... mutta se olinkin sitten minä joka tuli uskoon Mutta siinä oli tullut myös aikakin esille, että kahden vuoden päästä. Serkkuni sanoi sen minulle tuolloin, kun pappa oli siitä kertonut, että "pappa sitten sanoi että tulen kuulemma kahden vuoden päästä uskoon"... mutta tuosta sanomasta melkein 2vuotta eteenpäin, itse tulin uskoon tai itse ainakin uskon, että tuo profetia oli tarkoittanut minua eikä serkkuani...

mutta kyllä se olisi aika hyvä sanoa vaikka rukouksen päätteeksi, ettei aina ne profetiat pidä paikkaansa, koska joku joka on ollut vähän uskovien ja näiden kanssa tekemisissä saattaa menettää uskonsa koska jokin asia ei sitten käykkään toteen.

 

Juu olen sitä mieltä et me tarvitaan kyllä todellista Jumalan toimintaa, mutta tätä ihmisten ylläpitämää vouhotusta ja omasta päästä keksittyjä ihmeitä ym. valheita ei tarvita mihinkään.

 

ihan hyvä pointti minustakin, ja kaikkihan pitää sitten sanankin kautta koetella Ja ainahan niissä profetioissa on se astianmaku ja se että ihminen oppii tulkitsemaan saamaansa profetiaa/sanomaa oikein. Minun papalle tuli profetia joskus monta vuotta sitten, profetiassa sanottiin että hänen tyttären tytär tulee uskoon ja jotain muutakin tuossa oli tullut esille, että pappa käsitti että se on minun serkku joka tulee uskoon... mutta se olinkin sitten minä joka tuli uskoon Mutta siinä oli tullut myös aikakin esille, että kahden vuoden päästä. Serkkuni sanoi sen minulle tuolloin, kun pappa oli siitä kertonut, että "pappa sitten sanoi että tulen kuulemma kahden vuoden päästä uskoon"... mutta tuosta sanomasta melkein 2vuotta eteenpäin, itse tulin uskoon tai itse ainakin uskon, että tuo profetia oli tarkoittanut minua eikä serkkuani...

mutta kyllä se olisi aika hyvä sanoa vaikka rukouksen päätteeksi, ettei aina ne profetiat pidä paikkaansa, koska joku joka on ollut vähän uskovien ja näiden kanssa tekemisissä saattaa menettää uskonsa koska jokin asia ei sitten käykkään toteen.

Kaivetaanpas tämä ketju pohjamudista...
Kyllä tuo pappasi profetia varmasti Jumalasta oli, kun siinä oli se aikamäärekin joka toteutui.
Ylipäätään, pieni epätarkkuus sallittakoon varmaankin, mutta jos menee ihan mönkään, niin sitten ei kyllä ole se profetia Herrasta...
Joskus olisi hyvä että profetoijat saisivat palautetta profetioistaan, ovatko osuneet oikeaan vai ei. Tietysti kaikki asiat eivät toteudu heti, mun miehelle on profetoitu nyt toteutuneita asioita n.30 vuotta sitten (ja sen profetian saanut mummo on jo kuollut), mutta jos on semmoinen pienemmällä ajanjaksolla toteutunut juttu niin siitä voisi vaikka sanoa sille profetoijalle.

 

Mietin tässä joskus kahden seurakunnan välistä painotuseroa, tai tulkintaeroa.
Jos joku ihminen tulee uskoon, niin a.) luterilaisen mukaan Jumala löysi hänet b) vapaiden suuntien mukaan tämä ihminen löysi Jumalan.
Kumminko päin ajattelette?

Sori jos olen ymmärtänyt noiden seurakuntien painotukset väärin, mutta tämmöisiä olen ollut joskus vähän kuulevinani.

 

Mietin tässä joskus kahden seurakunnan välistä painotuseroa, tai tulkintaeroa.
Jos joku ihminen tulee uskoon, niin a.) luterilaisen mukaan Jumala löysi hänet b) vapaiden suuntien mukaan tämä ihminen löysi Jumalan.
Kumminko päin ajattelette?

Sori jos olen ymmärtänyt noiden seurakuntien painotukset väärin, mutta tämmöisiä olen ollut joskus vähän kuulevinani.

itse ajattelen että Jumala alkaa vetämään puoleensa ja tulee näitä suurempiakin herätyksiä ja etsikkoaikoja jne Ja kun Jumala kutsuu ihmistä, niin ihminen joko hylkää tämän kutsun tai sitten vastaan ottaa. Että viimenen siirto on ihmisen käsissä tavallaan

Matt 22.

1. Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:
2. "Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.
3. Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
4. Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.
5. Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;
6. ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.
7. Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.
8. Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
9. Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'
10. Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.
11. Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.
12. Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.
13. Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
14. Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

Eli minä ajattelen, että Jumala kutsuu varmaan jokaista, mutta harva ottaa sen kutsun vastaan ja löytää Jumalan ja Jeesuksen

 

Tietääkö kukaan mitä evankelista Hilja Aaltoselle kuuluu nykyisin? Vieläkö hän ottaa vieraita vastaan?

Onko herätys tulossa Suomeen pian, mitä mieltä olette? Mä koen että on!

 

[QUOTE="vieras";27567095]Tietääkö kukaan mitä evankelista Hilja Aaltoselle kuuluu nykyisin? Vieläkö hän ottaa vieraita vastaan?

Onko herätys tulossa Suomeen pian, mitä mieltä olette? Mä koen että on! [/QUOTE]

tiedätkö... sain ikäänkuin profetian itsekin tuosta herätyksestä ja hilja aaltonenkin on ollut mielessä! voin kertoa sen täälläkin, kun itseasiassa mietin että pitäisikö kertoa, mutta kun nyt aiheesta ihan kysellään täälläkin niin tämä on oma kokemukseni.. olen tämän jakanut toisellakin foorumilla

tämä on kopsattu suoraan sieltä foorumilta, joten välissä saattaa olla jotain epämääräistä, mutta älkää välittäkö

Minä nyt jaan tämän kokemuksen täällä, jokainen sitten koetelkoon itse, onko tämä turhaa tai mitä lie... Mutta en vaan voi olla kertomattakaan.

Muistan kun täällä joku teki aloituksen, että herätys olisi tulossa ja tässä samassa oli keskustelua Hilja Aaltosestakin ja hänen herätys profetiastaan.
Vähän tuon jälkeen kuulin unessani selkeän äänen sanovan minulle "Totisesti herätys tulee! Olkaa valmiudessa." ja tuosta jäikin sellainen olotila, että täytyy oikeasti olla ihan kuin valmiustilassa, että Herralla on nyt jotain suurempaa suunnitelmissa.

Noihin unen näkemisaikoihin ja vähän sitä ennen jo, on alkanut täällä meillä päin ihmisiä tupsahtelemaan sieltä täältä ja ovat halunneet uudistua. Pienessä seurakunnassa on pienen ajan sisällä täyttynyt 4ihmistä Pyhällä Hengellä (ensimmäistä kertaa) ja on vähän kuin sellainen ilmapiiri, että kohta tapahtuu jotain, että tämä on vähän kuin alkua.
Tuota tilannetta en nyt osaa niin mahtavasti selittää, mutta 30vuotta uskossa ollutkin sanoi minulle, että ei ole ikinä nähnyt tällaista uskossa olemisensa aikana.

Erään tuttavan kehoituksesta sitten pyysin Herralta että hän puhuisi lisää.

Eipä sitä puhetta heti tullutkaan kun pyysin, mutta la-su yönä Jumala Puhui hengelleni "ihmeiden aika on tullut".
Tuo lause jäi taas ikäänkuin kaikumaan päähäni ja mietin ja mietin, että voisiko tuo olla Herralta, mutta samantien Herra nostatti minulle raamatunpaikan tätä kohtaa koskien

17 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
18 Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.
19 Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.
20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.
21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.'

 

tiedätkö... sain ikäänkuin profetian itsekin tuosta herätyksestä ja hilja aaltonenkin on ollut mielessä! voin kertoa sen täälläkin, kun itseasiassa mietin että pitäisikö kertoa, mutta kun nyt aiheesta ihan kysellään täälläkin niin tämä on oma kokemukseni.. olen tämän jakanut toisellakin foorumilla

tämä on kopsattu suoraan sieltä foorumilta, joten välissä saattaa olla jotain epämääräistä, mutta älkää välittäkö

Minä nyt jaan tämän kokemuksen täällä, jokainen sitten koetelkoon itse, onko tämä turhaa tai mitä lie... Mutta en vaan voi olla kertomattakaan.

Muistan kun täällä joku teki aloituksen, että herätys olisi tulossa ja tässä samassa oli keskustelua Hilja Aaltosestakin ja hänen herätys profetiastaan.
Vähän tuon jälkeen kuulin unessani selkeän äänen sanovan minulle "Totisesti herätys tulee! Olkaa valmiudessa." ja tuosta jäikin sellainen olotila, että täytyy oikeasti olla ihan kuin valmiustilassa, että Herralla on nyt jotain suurempaa suunnitelmissa.

Noihin unen näkemisaikoihin ja vähän sitä ennen jo, on alkanut täällä meillä päin ihmisiä tupsahtelemaan sieltä täältä ja ovat halunneet uudistua. Pienessä seurakunnassa on pienen ajan sisällä täyttynyt 4ihmistä Pyhällä Hengellä (ensimmäistä kertaa) ja on vähän kuin sellainen ilmapiiri, että kohta tapahtuu jotain, että tämä on vähän kuin alkua.
Tuota tilannetta en nyt osaa niin mahtavasti selittää, mutta 30vuotta uskossa ollutkin sanoi minulle, että ei ole ikinä nähnyt tällaista uskossa olemisensa aikana.

Erään tuttavan kehoituksesta sitten pyysin Herralta että hän puhuisi lisää.

Eipä sitä puhetta heti tullutkaan kun pyysin, mutta la-su yönä Jumala Puhui hengelleni "ihmeiden aika on tullut".
Tuo lause jäi taas ikäänkuin kaikumaan päähäni ja mietin ja mietin, että voisiko tuo olla Herralta, mutta samantien Herra nostatti minulle raamatunpaikan tätä kohtaa koskien

17 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
18 Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.
19 Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.
20 Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.
21 Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.'

Mulle tuli jännät väreet kun luin tuon kirjoituksesi ja koin hengessäni että näin tapahtuu! Jumala tekee ihmeitä Suomessa. Meidän pitää antaa Jeesuksen puhdistaa elämämme jotta olemme valmiit.

Hilja Aaltosellehan Jumala on luvannut että hän näkee herätyksen ennen kuolemaansa!

 

[QUOTE="vieras";27571539]Mulle tuli jännät väreet kun luin tuon kirjoituksesi ja koin hengessäni että näin tapahtuu! Jumala tekee ihmeitä Suomessa. Meidän pitää antaa Jeesuksen puhdistaa elämämme jotta olemme valmiit.

Hilja Aaltosellehan Jumala on luvannut että hän näkee herätyksen ennen kuolemaansa! [/QUOTE]

Kyllä, nyt on jotain tapahtumassa. Kuulemma jossain etelä-suomessa, en nyt muista paikkakuntaa, mutta siellä on suuri herätys meneillään. Seurakuntasali täynnä ihmisiä kokousten aikana ja "ulkopuolisiakin" saattaa olla n. 50 kuuntelemassa puheita. Ja olen kuullut että muuallakin päin suomea on tätä samaa tapahtunut, ihmiset ovat murtuneet seurakunnissa ja halunneet tehdä parannusta, uudistusta on tuntunut myös paljon tapahtuvan... Totisesti eletään nyt ihmeellistä aikaa

Mutta en ole tänävuonna kuullut Hiljasta mitään, mutta tuo hänen profetiansa on kyllä väreet nostattava. siitä huokuu se lämmin vaikutus, mikä huokuu koko sydämmeltään Herraa palvelevista uskovista. Voisin laittaa tännekin tuon Hiljan haastattelun, on se aina vaan niin koskettava


Hilja Aaltonen: Odotan vanhanaikaista herätystä
11.05.2010

– Sanotaan, ettei nykyajan ihminen ymmärrä vanhanaikaista sanomaa. Voi olla, että nykyajan ihminen ei ymmärrä, mutta nykyajan ihmisen sydän ymmärtää ja maistaa, missä on Golgatan leipä, sanoo evankelista Hilja Aaltonen, 102.

Hilja Aaltonen jaksaa vielä tavata minut huoneessaan Tampereen Rauhaniementiellä, vaikkei jaksakaan nousta istumaan.
Aaltonen kertoo yhä uskovansa siihen, että herätys on tulossa.

– Pyhän Hengen pilvi on yhä Suomen päällä, mutta jokin pidättää.
Hän tunnustaa pelkäävänsä, että tarvitsemme kansakuntana vielä vaikeat ajat. Aineellinen hyvä on paaduttanut suomalaiset. Kun sota-aikana perunankuoret olivat suurta herkkua, nyt meillä on autot, osakkeet ja etelänmatkat – mutta kasvava tyytymättömyys sisimmässä.
Yltäkylläisyys on auttanut meitä pakenemaan Jumalaa. Samaan aikaan olemme penseitä jakamaan paljostamme niille, joilla ei ole mitään.

– Pakkasyö on käynyt vainion ylle joka kirkossa.

– Kyllä sydämet janoavat nytkin. Mutta nykypäivän ihminenkin kaipaisi yksinkertaista, vanhanaikaista, körttiläistä, kyynelten keskeltä julistettua veren sanomaa: "Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta synnistä."

– Ei rääkätty ihminen, joka on nääntymässä taakkojensa alle, tule autetuksi, ellei saarnatuoleista kuulu tämä ristin sovintosaarna.
Aaltosen mukaan pappien pitäisi ennen saarnatuoliin menemistä viipyä Jumalan edessä polvillaan kysymässä, mitä pitäisi puhua.

– Silloin, kun pappi on ollut Jumalan edessä kasvoillaan niin kauan, että kuullut Jumalalta sanoman – silloin sydämet ymmärtävät ja ihmiset saavat vastauksen kysymyksiinsä. Kirkosta lähdetään kyynelin.
Kun Pyhän Hengen tuuli alkaa puhaltaa, se kokoaa yhteen koko Jumalan lauman. Elävässä uskossa ei ole minkään kirkon leimaa – vain Golgatan leima, Hilja Aaltonen sanoo.

– Minä odotan vanhanaikaista herätystä. Odotan, että se alkaisi isosta kirkosta. Ei hurmosliikkeenä, vaan hiljaisena ja jykevänä, Jumalan Sanan mukaisena. Silloin sairas paranee kesken evankeliumin saarnan. Näemme ihmeitä.

– Silloin kun saarnatuoli syttyy, kirkko on tulessa.

– Ei rääkätty ihminen, joka on nääntymässä taakkojensa alle, tule autetuksi, ellei saarnatuoleista kuulu tämä ristin sovintosaarna.
Kaipaan sitä jykevyyttä, joka ennen oli

– Kun helluntaiherätys syntyi, luterilaisessa kirkossa elettiin hengellisen kuivuuden aikaa. Nykypäivänä taas tuntuu, että elävimmin veren sanoma kuuluu kirkon piiristä.

– Sodan jälkeen alkoi ihana, lämmin aika, jolloin syntyi Kansan Raamattuseura. Se oli elävä liekki. Minä riemuitsin siitä. Sillä olisi ollut erikoinen tehtävä, mutta joku pysähdys siihen tuli. Eikö se jaksanut olla sille näylle uskollinen, jonka Pyhä Henki oli sille antanut, Hilja Aaltonen miettii.
Hän muistaa elävästi ajan, jolloin evankelistat liikkuivat talvella suksin, kesällä jalan. Ennen ihmisten eteen nousemista he pysyivät tuntikausia polvillaan, itkivät ja kyselivät, mitä uskaltaisi sanoa. Kun jossain oli seurat, tiet olivat mustanaan kansaa.
Suomen kansan kasvot ovat kuin vihkialttarille kulkevan morsiamen herkästi kyyneltyvät kasvot.

Kuulen Hilja Aaltosen kertoman läpi menneen maailman hiljaisuuden. Kunnioittavan, aran, hiljaisen olemisen, jossa pohjoisen metsäkylillä elettiin.

– Kun puhujat nousivat esille, siellä itkivät miehetkin. Tuvat täyttyivät hiljaisesta itkusta... Mutta se hedelmä oli sellaista kestävää ja syvää... Paljon enemmän kuin se, että olisivat vaikka kuinka pauhanneet ja puhuneet.
Hilja Aaltosen omat hengelliset juuret ovat näiden tupaseurojen murtuneessa ilmapiirissä, viime vuosisadan alun herätyksessä. Jumalan kunnioituksessa ja sydämen yksinkertaisuudessa, joka on vierasta tälle ajalle – yhtä vierasta kuin menneen maailman hiljaisuus.
Ja kuitenkaan minään muuna aikana ei ole ollut näin paljon sisimmästään vieraantuneita ihmisiä, psyykkisiä romahduksia, nuorten ja vanhempien alkoholiongelmaa. Niin kuin tämän pohjoisen maan sielu voisi yhä pahemmin.

– Suomen kansan kasvot ovat kuin vihkialttarille kulkevan morsiamen herkästi kyyneltyvät kasvot.

– Minä olen vieras tämän ajan hengellisyydelle ja toisen ajan lapsi, Hilja Aaltonen sanoo.

– Minulla on kirkkohetket täällä yksinäisyydessä – ja niiden ihmisten kanssa, jotka ovat ahtaalla Jumalansa edessä.

– Tämä aika on kadottanut vanhanaikaisen evankeliumin. Jeesuksen veren voimasta puhutaan niin, että se on niin kuin otsakkeena, mutta se ei ole tuossa.

– Kaipaan sitä jykevyyttä, jota ennen oli. Kokouksissa oli sellainen henki, että niissä itkettiin ja oltiin hiljaa. Se oli syntisen itkua Jumalan tuulen alla.
Hilja Aaltonen muistaa lämpimästi Urho Muroman aikaa. Herätystä, jota elettiin sodanjälkeisessä Suomessa – ja nuoressa Kansanlähetyksessä.

– Sodan jälkeen koitti ihana lämmin aika, jolloin kaikissa seurakunnissa puhalsi helluntaituuli. Helluntaiherätys oli aivan lipunkantaja siinä. Mutta sitten ne armolahjat otettiin ihmisen käyttöön ja niillä kerskattiin... Tuuli vaikeni, mutta muoto jäi.

– Jotkut sanovat, että ei meille enää anneta herätystä, mutta minun sydämeni ei yhdy siihen. Minulle on näytetty kaksi miestä – kasvoja en ole nähnyt – jotka Jumala ottaa huutavan ääneksi Suomessa. Se on ihana aika, ei pitkä, mutta väkevä ja raitis.

 

Ihana tuo Hilja Aaltosen teksti. Jotenkin tämä puhutteli:
– Minä olen vieras tämän ajan hengellisyydelle ja toisen ajan lapsi, Hilja Aaltonen sanoo.

Eli ei mitään krumeluureja, vaan pelkästään ristin sanoma, ja siihen lisättynä Jumalan voima ja eläväksi tekevä vaikutus.

Sain joskus näyn luterilaisen kirkon herätyksestä. Uskon että se tulee vielä tässä joskus.

 

Ihana tuo Hilja Aaltosen teksti. Jotenkin tämä puhutteli:
– Minä olen vieras tämän ajan hengellisyydelle ja toisen ajan lapsi, Hilja Aaltonen sanoo.

Eli ei mitään krumeluureja, vaan pelkästään ristin sanoma, ja siihen lisättynä Jumalan voima ja eläväksi tekevä vaikutus.

Sain joskus näyn luterilaisen kirkon herätyksestä. Uskon että se tulee vielä tässä joskus.

se olisi Herran ihme, jos kirkosta alkaisi herätys

täällä päin on herätyksen tuulet, hallelujaa, kiitos Jumalalle
monta ihmistä halunnut uudistua uskossaan ja monta tullut jopa uskoonkin! tänään odotti seurakunnassa eräs vanha tuttu, josta en tod. ensimmäisenä olisi uskonut, että on tullut uskoon mutta kyllä se pitää uskoa kun hän siellä kerran nökötti

 

Voisko joku vinkata netistä jotain hyvää ja luetettavaa hengellistä luettavaa? Kuunnella mitään en voi tähän aikaan ettei lapset herää...

 

[QUOTE="vieras";27618811]Voisko joku vinkata netistä jotain hyvää ja luetettavaa hengellistä luettavaa? Kuunnella mitään en voi tähän aikaan ettei lapset herää...[/QUOTE]

millasta luettavaa?

 

millasta luettavaa?

Opetusta eri aiheista, saarnoja. Oikeastaan mitä tahansa kristillistä opetusta. Joku uskovaisen pitämä blogikin olisi kiva.

 

Rauhaa!

Löysin Echon ystävällisellä avustuksella tän ketjun!

Hei vaan kaikille Jeesuksen Kristuksen seuraajille ja Jumalan Rauhaa ja armoa !

Olen uskossa Raamatun Jumalaan ja hänen (ei aina tarpeeksi nöyrä) palvelijansa.

Menempäs lukasemaan missä ketjussa on höpötelty ja liityn höpöttelemään!

 

Täällä sivustolla on Raamatunmukaista opetusta eri aiheista.

Petri Paavolan kotisivut

Älä säikähdä. Sivut näyttää 4-vuotiaan kännisen tekemiltä, mutta sen minkä sivusto menettää ulkonäöllään se saavuttaa sisällöllään

 

se olisi Herran ihme, jos kirkosta alkaisi herätys

täällä päin on herätyksen tuulet, hallelujaa, kiitos Jumalalle
monta ihmistä halunnut uudistua uskossaan ja monta tullut jopa uskoonkin! tänään odotti seurakunnassa eräs vanha tuttu, josta en tod. ensimmäisenä olisi uskonut, että on tullut uskoon mutta kyllä se pitää uskoa kun hän siellä kerran nökötti

Mahtavaa! Halleluja!!

Aina ihanaa kuulla kuinka Jumala kutsuu kaikki yhteyteensä. Ehkäpä kohta olisi lähipiirijni vuoro ;D

Noo vitsi vitsinä. Kaikki tapahtuu oikein kun tapahtuu Herran aikaan!

 

lämmin tervetulo toivotus sinulle ronzki :wave: :heart: Tämä ketju on ollut aika hiljasella päällä kun minä ja echo ollaan täällä suurinpiirtein vain keskenämme höpötelty : D mukavaa saada lisää keskustelijoita mukaan...

Siunausta!

minä luen tämmöstä blogia, ihan siis tälle vieraalle tiedoksi, jos vielä on linjoilla
iinariekko: Hei maailma.

 

Tervetuloa vaan Ronzki!

Vau Unique, onko tuossa avattaressa sun oma kuvasi? Pirtsakka tukka joka tapauksessa.

Juu, en tiedä että _alkaako_se herätys luterilaisesta kirkosta, mutta varmaan se leviää jossain vaiheessa sinnekin kun muuallakin sitä on.
Ja olin tässä hiljattain pitkästä aikaa luterilaisen kirkon iltatilaisuudessa, ja täytyy sanoa että ei siitä paljoa puuttunut. Puhujat puhuivat Jumalan teoista omalla kohdallaan, puhuivat suoraan siitä että kuoleman jälkeen on 2 paikkaa ja että uskomalla pelastuu, ja lopuksi johdattivat rukoukseen ja sanoivat että joillekin voi tulla sanomia tai kuvia Jumalalta...meininki oli melkein, lähestulkoon kuin vapaissa suunnissa. Meikäläisellä oli ollut väsyttävä viikko takana ja itkin siellä kuin ränni, oli ihana levätä siellä kiireiden keskellä. No, perusjumalanpalvelukset ovat varmaan siellä edelleen tavallisia ja vähän kuivakoita, mutta tuo iltatilaisuus oli tosi koskettava. Toivoa siis on luterilaisessakin.

 

echo, kumpa oliskin miehen mielestä muistutan vähän tuota kuvassa olevaa ihmstä...

mun sydämmellä on ollut elävä ja kuollut usko, se että miten ne erottaa jne... löysinkin hyvän tekstin:


Kuollut ja elävä usko


Jokapäiväisessä elämässä joutuvat vierekkäin usein olemaan kuollut ja elävä usko. On opettavaista asettaa nämä kaksi rinnakkain. Varsinkin tänä aikana on tarpeellista, että tunnemme kummankin luonteen ja esiintymistavan.

Kuollut ja elävä usko ovat eri syntyperää. Kuollut usko on ihmisen teko. Siihen ”ruvetaan” joko omasta halusta tai muiden yllytyksestä. Omilla keinoilla sitä vahvistetaan ja ylläpidetään.

Elävän uskon vaikuttaa Jumala niissä, jotka eivät itsestään löydä uskoa, eivät itsestään voi uskoa ja Jumala vahvistaa elävän uskon koetuksissa ja vaivoissa.

Elävä usko on Jumalan työ. Sen alkaja ja päättäjä on Jeesus Kristus (Hepr. 12: 2). Ainoastaan Jumala voi elämää luoda. Ihmisen teko on kuollutta, niin kuin ihminen itsekin on hengellisesti kuollut.

Kuolleen uskon paikka on päässä, elävän uskon paikka on sydämessä. Oma käsitys, ajatus, ymmärrys, tieto Jumalan sanasta muodostavat kuolleen uskon. Sydämen eläminen Jumalassa, Jeesuksen omistaminen sydämellä on elävä usko. Ajatus hallitsee kuollutta uskoa, elävä usko hallitsee ajatusta.

Kuollut ja elävä usko pyrkivät eri suuntiin

Siten pyrkivät kuollut ja elävä usko aivan eri suuntiin. Kuollut usko on itsekäs, elävä usko itsensä kieltävä ja toisia rakastava. Kuollut usko etsii aina omaa hyötyä, se etsii itselle etuuksia, autuutta, kunniaa.

Elävä usko ei etsi muuta kuin Jumalan kunniaa. Kuollut usko pitää pääasiana sitä, miten itselle käy ja se kysyy: Pääsenkö taivaaseen? Vältänkö helvetin? Saanko armon? Olenko varmasti autuas Jumalan lapsi? Elävä usko kysyy: Saako Jumala minussa kunnian? Menestyykö Hänen työnsä minun kauttani vai estänkö sitä?

Kuollut usko tahtoo aina saada itselleen, elävä usko tahtoo antaa Jumalalle. Kun kuollut usko tarkkaa sitä, antaako Jumala riittävästi palkkaa, iloa, suloisuutta, niin elävä usko pitää itsensä kelvottomana kaikkeen tähän. Siten kuollut usko elää itsellensä, elävä usko elää Jumalalle.

Ja vielä: Kuollut usko elää itsestänsä; elävä usko elää Kristuksesta. Kuollut usko uskoo uskovansa; elävä usko kilvoittelee uskoakseen. Kuollut usko luottaa itseensä; elävä usko luottaa Herraan. Kuollut usko puhuu itsestänsä; elävä usko puhuu Herrasta. Kuollut usko näkee itsensä; elävä usko näkee Herran.

Kuollut usko on voitolla, elävä usko on tappiolla

Kuollut usko on aina voitolla; elävä usko on enimminkin tappiolla, vaikka Kristuksessa voittaja. Kuollut usko on rohkea; elävä usko pelkää ja vapisee. Kuollut usko seisoo Herran edessä kelvollisena, elävä usko kelvottomana.

Kuolleelle uskolle kaikki asiat menestyvät, elävälle uskolle ei mikään tahdo menestyä. Kuollut usko kykenee elämään sanan mukaan; elävä usko näkee aina rikkovansa Herraa vastaan.

Kuollut usko luulee kaikki tehneensä, elävä usko ei näe tehneensä vielä mitään. Kuollut usko hyväilee ja rakastaa itseään, elävä usko hyväilee ja rakastaa Herraa ja lähimmäistään.

Kuollut usko pitää itseään täydellisenä; elävä usko pitää itseään vasta alkajana. Kuollut usko seisoo alallaan täydellisyydessään; elävä usko vaeltaa täydellisyyttä kohden.

Kuollut usko luulee jo voittaneensa synnin; elävä usko epäilee synniksi sitäkin, mikä ei syntiä ollut.

Kuollut usko omistaa itselleen Raamatusta makeat lauseet ja sanoo karvaista; eivät ne ole minua varten. Elävä usko luulee kovien lauseiden tarkoittavan juuri häntä ja lohdutuslauseiden kuuluvan niille, jotka ovat parempia.

Kuollut usko näkee itsensä publikaania paremmaksi; elävä usko näkee fariseuksen paremmaksi kuin itsensä.

Kuollut usko on jalo ja korkea, vaativa ja laverteleva; elävä usko on siveä, hiljainen ja nöyrä.

Kuollut usko ei tiedä rukouksesta mitään; rukous on elävän uskon hengitys.

Kuollut usko luulee tuntevansa Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen; elävä usko ei luule vaan tuntee. Kuollutta uskoa pidetään kauppatavarana; elävä usko on salattu niin kuin kallis jalokivi. Kuollut usko ei tiedä, mitä puhe rististä on; elävä usko suutelee ristiä.

Kuollut usko inhoaa vaivoja ja murheiden teitä; elävä usko kiittää Jumalaa, joka suo kärsimyksiä Kristuksen kanssa.

Kuollut usko tahtoo olla kaikista ylimpänä; elävä usko pyrkii alimmalle portaalle Jumalan edessä.

Kuollutta uskoa ei mikään vaivaa, elävä usko kärsii pimeyttä, kuivuutta, ahdistuksia, vaivoja ja se on usein aivan uupumaisillaan, kunnes Herra sen jälleen vahvistaa.

Wilhelmi Malmivaara (1854–1922)
Otteita kirjoituksesta vuodelta 1893,
julkaistu E.F. Juurmaan toimittamassa kirjassa Elämän ääni.

 

Vieras joka kyselit raamatullisia nettisivuja ja blogeja:
Jari Iivanaisen kotisivuja olen joskus lukenut:
Jari Iivanaisen kirjoituksia

Aikalailla samanlaista tekstiä kuin Petri Paavolallakin. Jonkin verran noita tekstejä täytyy suodattaa: maapallon iästä voivat uskovatkin olla eri mieltä. Iivanainen sanoo maapallon olevan nuori, mutta esim. Sana-lehdessä on juuri hiljattain ollut päinvastaisia näkemyksiä esin. Eero Junkkaalan kirjoittamina. Itse en asiasta tiedä, en ota kantaa.

Tällaista perheenäidin blogia olen joskus katsonut:
Elinan blogi