Huomenta! Tuli nukuttua vähän huonosti, mikä ei tietty väsymykseen auta. Hienoja ultakuulumisia monelta. mahtava juttu.
Täällä on puhuttu siitä, että onko hermona vai ei..
Itse kun sain parikymppisenä noi mun ensimmäiset lapset, niin en kyllä ollut vauhko sitten yhtään. Taisin aika huoletta vielä syödä kaikkea "kiellettyä" jne. Ihan terveet lapset tuli. En osannut kuvitellakkaan, että minä voisin saada keskenmenoa tai muuta kamalaa. Ne jutut tapahtui toisille. Muutenkin tulin aina ekalla kierrolla raskaaksi, raskaudet suju just niinku pitää ja synnytykset kesti sen pari tuntia.
Sitten tulikin vuoden sisällä kolme keskenmenoa.. Ja ihan uudenlainen nöyryys elämää kohtaan. Itse aina yritän miettiä sitä, mitä kokemukset opettaa yksilöille. Ja nämä kokemukset ovat opettaneet kyllä sitä nöyryyttä ja sitä, että asiat (ja lapset) eivät ole itsestäänselvyyksiä.
Mulla kuvottaa silloin tällöin (ihankun tänä aamuna vähemmän kun eilen?!?!) Noh, siitä saan sitten uuden syyn stressata tämän päivän. Hohhoijaa. Eilen rintakipu katosi hetkeksi ja olin ihan varma että tää oli sitten tässä. No palasi se takaisin. Aamukahvi ei oikein uppoa. :$
Mites muilla, sahaako teillä oireet ees taas päivittäin? Vai paheneeko koko ajan sillai tasasesti?