Äidin ja isän tasa-arvo?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Leenukka"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";27247006]

Mikä äiti se sellainen ämmä on joka latkii siideriä ja räpättää viimeisimmät juorut suu vaahdossa ystävättäriensä kanssa spinning-tunnin jälkeen ja samaan aikaan nyhverömies kokkaa, siivoaa ja hoitaa lapsia kotona? Ja kotiin tultuaan ämmä sitten rojahtaa koneen ääreen kyselemään internetpalstalta uusimmat vinkit miehen kyykyttämiseen ja valittamaan kuinka rankkaa on. Hyi helvata.
[/QUOTE]

Se on se onnellinen ämmä :)
 
Taitaa olla yhtä paljon miehen kuin naisenkin syy jos näin menee. ei ainakaan meillä ole näin mennyt.

Meillä menee ja en ymmärrä miten se on minun vikani. Jättäisin lapset todella mielelläni miehelle ja lähtisin omiin harrastuksiini, jne. Minulle siis on juhlaa jos pari kertaa kuussa pääsen ruokakauppaan yksin! Meillä mies aina kysyy voiko mennä ja sanoo minulle, että mene sinäkin kyllä hän lasten kanssa. Totuus on sitten toista. Jos sanon, että hänen menemiset ei nyt sovi, koska minulla on jotain, niin sitä mielenilmaisua, mököttämistä, vittuilua, jne. ei kuuntele kukaan. Lisäksi kiva jättää lapset ihmiselle, joka istuu sohvalla naama vääränä. Sama juttu todella usein, jos minulla on joku sovittu meno ja hänellä olisikin sitten jotain menoa. Sitten lisäksi on niitä miehen "huonoja päiviä" jolloin koko ajan osoittaa mieltään tavalla tai toisella.

Tottakai minä lähtisin juuri miten huvittaa, mutta en todellakaan halua jättää lapsia miehen kanssa kahdestaan, kun toinen on kuin myrskyn merkki. Siksi minä olen kuin liimattu noihin lapsiin ja mies kulkee juuri siten miten huvittaa. Ja asiasta on "keskusteltu" vuosia, eikä mikään ole muuttunut. Miten se siis on minun vikani?
 
No ei sen noin pidä mennä. Se on palaverin paikka jos teillä on näin.
Isä ei imetä, muuten ihan tasaveroisesti vanhempi siinä missä äitikin ja vastuussa lapsesta.

Jokainen rakentaa elämänsä niin että sitä on hyvä elää.

Asuuko se lapsen isä siellä kotona teidän kanssa?
 
Pidin vielä tähän viestiin asti sinua ihan normaalina ihmisenä, mutta en ymmärrä miksi tällä palstalla pitää mennä henkilökohtaisuuksiin. Olen kommentoinut vain asiaa ja vielä faktoilla tasan tarkkaan siihen asti kun joku on loukaanut minua henkilökohtaisesti. Ja olen selväsi ilmoittanut että mikä asia on vain minun pielipide ei faktaa!!!

Anteeksi henkilökohtaisuuksista. Olet ihan oikeassa, että reagoin asiattomasti siihen, mitä lemmenelämästänne kerroit.
Olen pahoillani.
 
[QUOTE="vieras";27247353]Meillä menee ja en ymmärrä miten se on minun vikani. Jättäisin lapset todella mielelläni miehelle ja lähtisin omiin harrastuksiini, jne. Minulle siis on juhlaa jos pari kertaa kuussa pääsen ruokakauppaan yksin! Meillä mies aina kysyy voiko mennä ja sanoo minulle, että mene sinäkin kyllä hän lasten kanssa. Totuus on sitten toista. Jos sanon, että hänen menemiset ei nyt sovi, koska minulla on jotain, niin sitä mielenilmaisua, mököttämistä, vittuilua, jne. ei kuuntele kukaan. Lisäksi kiva jättää lapset ihmiselle, joka istuu sohvalla naama vääränä. Sama juttu todella usein, jos minulla on joku sovittu meno ja hänellä olisikin sitten jotain menoa. Sitten lisäksi on niitä miehen "huonoja päiviä" jolloin koko ajan osoittaa mieltään tavalla tai toisella.

Tottakai minä lähtisin juuri miten huvittaa, mutta en todellakaan halua jättää lapsia miehen kanssa kahdestaan, kun toinen on kuin myrskyn merkki. Siksi minä olen kuin liimattu noihin lapsiin ja mies kulkee juuri siten miten huvittaa. Ja asiasta on "keskusteltu" vuosia, eikä mikään ole muuttunut. Miten se siis on minun vikani?[/QUOTE]

Miksi ihmeessä olet edes hankkinut lapsia mokoman keskenkasvuisen kakaran kanssa?

Mutta, anna mököttää ja osoittaa mieltään. Kyllä tähän maailmaan sitä mahtuu. Tosin jos minä olisin sinä, en kyllä tuollaista katselisi. Miehen edessä olisi joko avoin ovi tai asennemuutos.
 
Ja missä kohti olet vastannut tämän ketjun kysymyksiin???

En ole. Ehdin huomatta tämän ketjun vasta ihan ennen kun lähdin töistä joten merkkasin sen vain muutamalla kommentilla. jotta löytäisin myöhemminkin.
Pidin ja pidän tätä nimitäin mkovin hauskana ja inspiroivana ajatuksille.

Palaan asiana paremmin jahka tovin tehnyt kotitöitä ja toiminut vanhempana YHDESSÄ aikuisen , tasaveroisen MIEHENI kanssa jota arvostan rakastan ja kunnioitan, enkä suinkaan lähetä vastuuseen kykenemättömänä nulikkana pois jalosta "leikkimään omien kavereidensa kanssa" .

;)
 
Sopivasti KYLLÄ...................Liikaa tekevä "kaappi homo". MUTTA tämä on sitten vain ja ainoastaan minun mielipide!

Millä vuosisadalla olisit onnellsin? Et ainakaan 2000-luvulla :D

Toivottavasti sinulla on mies, joka jää siihen muottiin mihin olet hänet tunkenut... ja toivottvasti annat hänelle tilaa olla isä lapsilleen. Neuvolassa varoteltiin äitejä omimasta lasta itselleen, ehkä heillä on kokemusta kaltaisistasi äideistä...
 
Meillä kummallakaan ei ole mitään varsinaisia iltamenoja, päivän olen lapsen kanssa kotona ja osan illoista töissä. Mies on päivät töissä ja työvuorojeni aikana kotona lapsen kanssa. En itse yleensä käy missään ilman lastani, en koe ryyppäämistä tärkeäksi ja vauvan ollessa pieni arvostan imetystä enemmän.
 
[QUOTE="vieras";27247738]Millä vuosisadalla olisit onnellsin? Et ainakaan 2000-luvulla :D

Toivottavasti sinulla on mies, joka jää siihen muottiin mihin olet hänet tunkenut... ja toivottvasti annat hänelle tilaa olla isä lapsilleen. Neuvolassa varoteltiin äitejä omimasta lasta itselleen, ehkä heillä on kokemusta kaltaisistasi äideistä...[/QUOTE]

Ehkä...tai sitten annan mieheni olla pitkän työpäiväni päälle lasten kanssa koska minä saan olla heidän kanssa 7-18 välin. Minä teen meillä 90% kotitöistä ja mielelläni teenkin. Nytkin lähdetään miehen hankkimilla rahoilla kreetalle 2vko joten en todellakaan oleta että hän tekisi vielä puolet kotitöistäkin 10 tunnin työpäivän päälle!!! Missä vaiheessa olen sanonut kenellekkään ettei mieheni ole lasten/ lastemme kanssa. Uusi omakotitalo järven rannalla joten todella mielelläni myös pidän paikat siistinä. Tilanne on toki sitten toinen kun minä lähden takaisin vakituiseen työpaikkaani, mutta sitten miehen ei tarvitse tehdä niin pitkää työpäivää kun "kotiorja" ei ole enää kotona vaan saa myös palkan!
 
Viimeksi muokattu:
Nykypäivän naisen tasa-arvo on sitä että miehen pitää tehdä kaikki että minä-itse saan mennä! Nainen vauvan kanssa kotona, isommat sisarukset tietenkin virike hoidossa miehen työajan ja kun mies ja lapset tulevat niin vaimo ojentaa miehelle vauvan(valittaa vielä raskaasta päivästään) ja lähtee shoppailemaan, jumppaan ja vielä kavereiden kanssa kahville. Tällä välin mies sitten siivoilee, kokkailee ja hoitaa lapset ja lähtee pirteänä aamulla töihin! On hienoa tämä tasa-arvo:laugh:
 
Ehkä...tai sitten annan mieheni olla pitkän työpäiväni päälle lasten kanssa koska minä saan olla heidän kanssa 7-18 välin. Minä teen meillä 90% kotitöistä ja mielelläni teenkin. Nytkin lähdetään miehen hankkimilla rahoilla kreetalle 2vko joten en todellakaan oleta että hän tekisi vielä puolet kotitöistäkin 10 tunnin työpäivän päälle!!! Missä vaiheessa olen sanonut kenellekkään ettei mieheni ole lasten/ lastemme kanssa. Uusi omakotitalo järven rannalla joten todella mielelläni myös pidän paikat siistinä. Tilanne on toki sitten toinen kun minä lähden takaisin vakituiseen työpaikkaani, mutta sitten miehen ei tarvitse tehdä niin pitkää työpäivää kun "kotiorja" ei ole enää kotona vaan saa myös palkan!
Ei peruspalstaämmän hormonien sumentamaan kalloon mahdu sellainen konsepti että miehen pitäisi saada minkäänlaista vapautusta kotitöistä sen takia että hän käy töissä. Päinvastoin, täällähän lähes päivittäin puukotetaan miehiä selkään siitäkin että he käyvät liikaa töissä. Palstaämmän käsittämättömän logiikan mukaan miehen kuuluu käydä töissä, tienata helvetisti rahaa mutta olla silti kotona ja tehdä kotityöt ja hoitaa lapset.

Kotiäitinä tai äitiyslomalla oleva palstaämmä istuu päivällä tuntikausia palstalla ja käy ehkä välillä jossain helvetin leikkipuistossa ja kutsuu sitä työksi ja valittaa jatkuvasti kuinka rankkaa on ja kuinka työssä käyvä mies "ei auta eikä osallistu". Ja täällä toiset samanlaiset kuorossa kirkuvat kannustusta ja rohkaisevat "pistä ukkos tekemään" ja "nyt lähdet johonkin ja jätät lapset ukolles" ja "komenna sitä ukkoa". Ei jumalauta.
 
Nykypäivän naisen tasa-arvo on sitä että miehen pitää tehdä kaikki että minä-itse saan mennä! Nainen vauvan kanssa kotona, isommat sisarukset tietenkin virike hoidossa miehen työajan ja kun mies ja lapset tulevat niin vaimo ojentaa miehelle vauvan(valittaa vielä raskaasta päivästään) ja lähtee shoppailemaan, jumppaan ja vielä kavereiden kanssa kahville. Tällä välin mies sitten siivoilee, kokkailee ja hoitaa lapset ja lähtee pirteänä aamulla töihin! On hienoa tämä tasa-arvo:laugh:

Kuinka monta vuotta olet ollut kotona? Oletko kotona 24 h?
 
Nykypäivän naisen tasa-arvo on sitä että miehen pitää tehdä kaikki että minä-itse saan mennä! Nainen vauvan kanssa kotona, isommat sisarukset tietenkin virike hoidossa miehen työajan ja kun mies ja lapset tulevat niin vaimo ojentaa miehelle vauvan(valittaa vielä raskaasta päivästään) ja lähtee shoppailemaan, jumppaan ja vielä kavereiden kanssa kahville. Tällä välin mies sitten siivoilee, kokkailee ja hoitaa lapset ja lähtee pirteänä aamulla töihin! On hienoa tämä tasa-arvo:laugh:

Tällä mamma6v:llä on todella vääristynyt kuva tasa-arvosta...

Nykypäivän naisen kodin sisäinen tasa-arvo, se mitä yleensä halutaan, on sitä, että naisellakin saa olla elämää kodin ulkopuolella. Se on sitä, että hoidettuaan kotia ja lapsia miehen oltua töissä (mikäli siis nainen on kotona ja mies töissä, asia josta on tosiaan keskusteltu), nainen saa joskus lähteä sinne hemmetin jumppaan tai kaverin kanssa kahville. Ihan samalla tavalla kun mies saa joskus lähteä töiden jälkeen pelaamaan tennistä tai kaveirn kanssa onkimaan. Tasa-arvoa on se, että kummallakin on oikeus omiin menoihinsa. Tasa-arvoa ei ole se, että nainen ei pääse minnekään, ei saa tehdä mitään omaa vaikka mies saa. Tasa-arvoa ei ole se, että miehen päästyä töistä lapsella on edelleen vain yksi vanhempi, joka hänestä huolehtii.
 
Meillä minä teen ruoat ja siivoan. Yhdessä pestään pyykit ja hoidetaan lapset. Mies sitten ajaa nurtsin, pesee autot, nikkaroi, korjaa. Molemmat käydään ulkona sen verran kuin halutaan, mies enemmän.

Vuorotyö kuitenkin tasapainottaa elämää mukavasti, koska mies on monta iltaa viikossa vastuussa koko paletista. Yritän kuitenkin ainakin esivalmistella ruoan - on kurjaa yrittää kokata kiireessä kun nälkäiset lapset mesoavat jaloissa.

Homma toimii.
 
Meillä on mennyt vähän toisinpäin. Mies on luopunut todella monesta asiasta ja antaa mulle paljon aikaa elää elämää. Siis totta kai me tehdään kompromisseja, mutta miehen elämä on muuttunut ainakin huomattavasti.
 
Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: Jos vanhempia on kaksi (tai enemmän) ei ole todellakaan niin, etteikö vanhemmilla saisi ja pitäisi olla tasapuolisesti omaakin aikaa myös sen jälkeen kun ovat tulleet isiksi ja äideiksi.

Ja sitten niitä kaikkia muita ketjun herättämiä ajatuksia tuolla:
Nukkekodin Niilo

Tuli niin pitkä lätinä, etten viitsi panna sellaisenaan tänne.
:)
 
[QUOTE="Leenukka";27246192]Onko kukaan muu huomannut samaa: kun muksu tulee perheeseen niin isä jatkaa elämäänsä entiseen malliin mutta äiti joutuu luopumaan kaikesta omasta? En voi uskoa ettei ole vuoteen kahteen oikeutta tehdä mitään ilman lasta.[/QUOTE]

En ole huomannut. Meillä mies on joutunut luopumaan enemmän kuin minä. Eikä mun lähipiirissäkään ole erityisesti ollut havaittavissa semmosta, että miehen elämä jatkuis samaa rataa. Toki jotkut kaverit valittaa, että ukko käy liikaa viihteellä. Mutta kaikilla tuntemillani pareilla miehen sekin touhu on vähentynyt.
 
Meillä mies jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi "tapahtunutkaan". Mä lapsen (kohta 1,5v) kotona. Kyllä vituttaa, koska mä en ole se, joka antaisi miehen kävellä tosta noin vain "ylitseen", mutta en mä voi lasta antaa sellaiselle isälle hoidettavaksi, joka koko ajan nutisee pienestä ja tekee aivan selväksi, että se lapsenhoito kuuluu mulle. Haluaisin erota, mutta mies ei tee sitä helpoksi.
 
Mamma mistä sä oot traumatisoitunut noin pahasti? Miten kukaan voi vetää tollasia kilareita sanasta tasa-arvo? Miksi joku haluaa vapaaehtoisesti olla toista alempi? Mulla tulee mieleen tasan kaksi vaihtoehtoa, joko lapsuudessa on oppinut, että naiset ovat huonompia tai sitten lapsuudessa ei ole saanut olla tyttömäinen vaan on pakotettu tekemään poikien juttuja ja nyt aikuisiällä näkyy traumat. Mä säälin sun lapsia.
 
Täysimetin ekat 5 viikkoa ja olin oikeastaan täysin kiinni lapsessa. En voinut jättääkään häntä koska en saanut lypsettyä maitoa hänelle. Mun oli myös vaikeaa olla reagoimatta esim. lapsen itkuun kun olin paikalla ja mieskin vähän jätti homman aina mulle....

Onneksi tajusin alkaa heti korjaamaan asiaa, ostin kaupasta korvikepullon ja sanoin isälle että heippa, lähden nyt muutamaksi tunniksi muualle, pärjäilkää! Siitä saakka mies on myös säännöllisesti hoitanut vauvaa ja isän ja lapsen suhde parani huomattavasti, kun saivat keskenään tutustua. Ilman tätä perässä häärivää hormooninhuuruista muumimammaa :)

Nykyään mies vaan ilmoittaa mulle että lähden nyt asioille/kaverille/porukoille ja otan pojan mukaan, moikka! Ja voivat viettää siellä koko illankin.... itse saan vähän hengähdystaukoa myös. Pojalla ikää 3 kk.
 

Yhteistyössä