Niin ja kavereiden mielestä usein nämä vanhemmat poikaystävät oli aika kamalia, mutta niitä käytettiin hyväksi, just kuskaamisessa ja juomien haussa.Alkuperäinen kirjoittaja minäkin;27175809:Tiedän omalta kouluajalta (90-luvun alku) muutaman 13-14 vuotiaan, joka seukkasi täysi-ikäsen kans. Ja ihan vanhempiensa suostumuksella. Yleisempää taisi sitten olla, että 15-16 vuotiailla oli näitä yli 20 "poika"kavereita. Yksi on jäänyt mieleen, kun tällainen 13 vuotiaasta asti vanhemman pojan kanssa seurustellut tuli 15 vuotiaana raskaaksi, ja äitinsä heitti volttia ja otti pulttia, vaikka oli hyväksynyt seurustelun koko ajan. Luuli kai, että pitävät toisiaan kädestä kiinni.
Tiedän muutaman, jotka ovat ikääntyessään hilanneet rajansa sinne 18-20v.Surullisen yleistä siis.
Nyt kun lähempänä kolmeakymppiä alkaa nähdä nuo yläkoulun aloittajat vasta ihan lapsina (niin kuin he ovatkin), olen viime aikoina muistellut noita omia teiniaikoja suurella inholla.
Myös meidän kylällä oli useita tällaisia tapauksia ollessani itse juuri tuon ikäinen varhaisteini.
Ehkä olimme provosoivia, ehkä yritimme esiintyä vanhempina kuin olimme, mutta mielestäni täysi-ikäisen ihmisen pitäisi silti ymmärtää nämä rajat.
Mietin tänäkin päivänä niitä miehiä, että ovatko he edelleen seksuaalisesti kiinnostuneita lapsista, vai oliko se heilläkin joku "ohimenevä vaihe"?
Mun mielestä on vastenmielistä ajatella noin keskimääräisesta 13-vuotiaasta, jolla on ehkä juuri alkanut kuukautiset, rinnat ovat vasta alkaneet kehittyä ja juuri ja juuri muutos murrosikään vasta alkamassa muutenkin. Pään sisältä aivan lapsi vielä.Tiedän muutaman, jotka ovat ikääntyessään hilanneet rajansa sinne 18-20v.
En mä usko, että kyse on lapsista kiinnostumisesta, enemmänkin varmaan se ns. nuoruus ja kokemattomuus viehättää? Ja yleensä sitä on naiset kropaltaankin paremmassa kunnossa nuorempana.
Meillä pukeuduttiin yläasteella paljastavasti ja naisellisesti, oltiin kuin pornoleffasta. Ei päällepäin nähnyt kuinka kehittymättömiä olimme.Mun mielestä on vastenmielistä ajatella noin keskimääräisesta 13-vuotiaasta, jolla on ehkä juuri alkanut kuukautiset, rinnat ovat vasta alkaneet kehittyä ja juuri ja juuri muutos murrosikään vasta alkamassa muutenkin. Pään sisältä aivan lapsi vielä.
On selkeästi eri asia puhua jostakin riparin käyneestä 9-luokkalaisesta ja amitsupojasta.
Minä puhuin 13-vuotiaasta lapsesta, ja yli parikymppisestä AIKUISESTA. Siis ihan työssäkäyvästä aikuisesta.
No siis mulle tuli näistä mun tuntemista semmonen fiilis, että eivät mitään pedofiilejä olleet kumminkaan, vaan kiinnostuneita nuoremmista siksi että oma henkinen kehitys oli sillä tasolla. Täällä päin on yksi aika tunnettu tällainen henkilö, joka siis edelleen yli kolmekymppisenä pyörii näiden yläasteikäisten kanssa paljon. Myös poikien. Minulle selvisi aikuisena että hänellä on lievästi kehitysvammaisen diagnoosi. Nyt tunnen hänet ammattini kautta eikä hänellä ole kyllä mitään pedofiilisiä taipumuksia, on vain jäänyt junnaamaan murkkuikäisen tasolle. Kuitenkaan hänestä ei välttämättä lyhyemmän/pinnallisen kontaktin aikana tajua että on oikeasti kehitysvammainen.Surullisen yleistä siis.
Nyt kun lähempänä kolmeakymppiä alkaa nähdä nuo yläkoulun aloittajat vasta ihan lapsina (niin kuin he ovatkin), olen viime aikoina muistellut noita omia teiniaikoja suurella inholla.
Myös meidän kylällä oli useita tällaisia tapauksia ollessani itse juuri tuon ikäinen varhaisteini.
Ehkä olimme provosoivia, ehkä yritimme esiintyä vanhempina kuin olimme, mutta mielestäni täysi-ikäisen ihmisen pitäisi silti ymmärtää nämä rajat.
Mietin tänäkin päivänä niitä miehiä, että ovatko he edelleen seksuaalisesti kiinnostuneita lapsista, vai oliko se heilläkin joku "ohimenevä vaihe"?