Keskenmenon jälkeen plussanneet - kevät 2012->

Hei, näitä mun oirekyselyjä vielä: miten teillä on lämmöt käyttäytyneet alkuraskaudessa? Pysyikö ne koholla ja paljon vai vähän? Mulla on normaalilämpö ehkä 36,2 ja nyt plussaamisen jälkeen lämmöt on kyllä olleet 0,5 - 1 astetta koholla, korkeimmillaan jopa 37,3 - 37.5. Mm. äsken oli 37.3. Kai sekin joku hyvä merkki kuitenkin on, vai....?

 

Hei vaan, piti tulla pelkästään lueskelemaan, mutta kun huomasin teidät Scarleth ja Evya täällä, niin tulenpa nyt varovasti sitten tänne kurkistelemaan. Oikein paljon onnea teille molemmille! Sun tekstit Scarleth oli kuin suoraan mun ajatuksista..

Lyhyt esittäytyminen siis, tuttuja nimiä kyllä näytti sekä kuumeilupuolelta että jokunen vielä alkukeväältä täällä olevan. Meillä siis toista toivottu 2,5 v, 4 alkuraskauden ja yksi keskiraskauden km nyt takana. Alkuraskauden km:lle ei syytä löytynyt, tuossa pidemmälle edenneessä syy oli raju tulehdus, josta toipuminen veikin koko kevään. Nyt sitten taas plussattu, oviksesta laskien olisi rv 4+6 menossa. Uskaltauduin soittelemaan sairaalaan varhaisultraa, ja aika on ensi viikon to. Oireita on ollut ensimmäistä kertaa hivenen jo näin aikaisin, ihan pientä ajoittaista huonoa oloa. Ja nyt tänään ei tietenkään sitäkään, voihan stressi sentään. Viikon kuluttua pitäis kunnon oksentelun alkaa, mulla se kuuluu normiraskauteen. Mutta Scarleth, huom, ei siis vielä, näin aikaisin ei tosiaankaan mitään oiretta tarvitsekaan olla ja hyvin harvalla varmaan onkaan. Mä olen ollut aivan järkyttävä himotestaaja tällä kertaa, pc:n liuskan dippaan joka aamu:ashamed:. Toinen digi olisi tarkoitus tehdä ke, viime ke sain 2-3 tuloksen.
No eipä tästä mitään lyhyttä tekstiä tullutkaan.. Kyllä pelottaa, miten tässä käy, mutta olen myös todella, todella onnellinen tästä uudesta mahdollisuudesta:heart:

 

Scarleth Mä tein testejä vaikka kuinka. Pc:n liukoisen näytti et tulos ei olis koko ajan vahvistunut. Se aiheutti ihan turhaa paniikkia. Clear blues viikkonäytöllisen tein kaksi kertaa viikon välein ja siinä viikot nousivat.

Hienoa Quu et säkin oot nyt tällä puolella.

Onkos teillä muilla vatsa tuntunut 10. Viikolla? Mulla ei tunnu kohtu yhtään kasvaneelta aamuisin. Päivällä saattaa olla sen verran turvoksissa, että tuntuu ihan pieni kovahko kumpare. Onkohan ihan normitilanne? Kyllä näitä huolenaiheita vaan keksii

 

Quu, onnea plussasta! Tuttu nimi olet sinäkin tuolta kuumeilupuolelta. Joo, olen ihan sekopää tämän oireettomuuspanikointini kanssa. Monet on sanoneet että pahoinvointi alkaa 6-7 -viikkojen paikkeilla, joten sitä odotellessa. Nyt kyllä olo on vielä niin epätodellinen. Aika ajoissa säkin Quu pääset ar-ultraan, meilläpäin näköjään lykkäävät niitä aikoja melko pitkään. Olisin päässyt ensi viikolla rv 7+1, sitä aiemmin eivät sitten aikaa antaneet ja koska mies on tuolloin työmatkalla, jouduttin siirtämään viikonlopun oli rv 7+4.

Oikeastaan täällä kirjoittelu on ainoa tapa saada tämä asia tuntumaan edes jotenkin todelliselta Välillä te lähestulkoon saatte mut positiiviseksi ja ajattelemaan, että ehkä sittenkin kaikki VOI mennä hyvin. Sitä on vaan niin kovin tottunut pelkkiin huonoihin uutisiin, eikä omaan kroppaansa luota yhtään.

 

Mulla kyllä vatsasta näkee, että siellä on muutakin kuin grillimakkaraa :/ Varsinkin lounaan jälkeen + illalla. Tosin kasvoi minulla vatsa tm-raskaudessakin, ihan papereissa lukee "kohtu suurentunut". Tällä kertaa todistettavasti masussa on vauva, sitä vaan tietysti pelkään, että ei ole kunnossa Kyllä voikin yksi epäonninen raskaus teettää kaikenlaista...

Itse kävin ar-ultrassa 7+6 viikoilla, koska syke ei välttämättä näy kovin aikaisin, ellei hedelmöitys ole tarkasti tiedossa. Se se vasta olisikin stressannut, kun jotain olisi näkynyt, muttei (vielä) sykettä. Tuosta on aikaa nyt 3 viikkoa ja epätodelliselta tuntuu edelleenkin.

Muoks. WP 10+5

 

Hanne, mulla alkoi tuntua kohtu tuossa rv 12 korvilla möykkynä alamahalla (olikin sitten jo miltein navassa asti korkein kohta, normiraskaudessa puolessa välissä on samankokoinen), ja tuplat siis, eli ihan normitilanne ettei vielä tunnu

QUUlle tervetuloa :heart:, ja EVYAlle:heart:

SCARLETH, mä en ole koskaan mittaillu lämpöjä, joten ei mitään tietoa miten menee alkuraskaudessa...


(.)
Mua on väsyttäny taas ihan törkeesti :/ Tarttee mennä antaa kilpparinäytteet tällä viikolla taas.
Maha on alkanut KASVAA oikeasti ja on aika tönkkö ja ylhäällä, mulla maha aina ollu alhaalla loppuun asti mutta nyt ilmeisesti tää kaksio nostaa sen ihan ylös? Närästää jatkuvasti ja on huono olo taas siitä johtuen... vallivali:heart:
On tää ihanaa silti

T:Neiti + Urpo&Turpo 17+3

 

neiti-81 Hyvä juttu! Yritän siis jättää tuon vatsan kasvun huolilistalta pois. Ihanaa, et stä oot jo noinkin pitkällä. Kun Mä löysin tiesi kuumeilijoihin, olit just käynyt ultrassa ja sun kuvia ihastelin.

Scarleth Mulla on tainnut nuo lämmöt vaihdella. Ekassa raskaudessa välillä mittasin ja oli puol astetta koholla nyt taas ei ollenkaan. Toisen raskauden lämmöstä ei oo mitään tietoa.

 

Scarleth mä olen mittaillut lämpöjä raskauksissa ja normisti 36.0 mut alkuraskaudessa 36.9-37.2. Tässä raskaudessa yhtäkkiä lämmöt laski 36.6-36.7 noin rv 8 ja olin varma sykkeiden loppumisesta, mut ei siis ollutkaan. Turhaan taas panikoin, mittailin niitä koko ajan koska edellisessä raskaudessa lämmöt tippui juuri tuon verran samaan aikaan kun sykkeetkin olivat loppuneet. Mut näköjään liittyikin raskauden kestoon, kun samoihin aikoihin laski.

 

Täälläpä on ihanan aktiivista keskustelua ja paljon uusiakin plussanneita siirtynyt kuumeilijoiden puolelta! Varovaiset onnittelut jokaiselle :heart: Itse olen säännöllisesti tätä pinoa lueskellut, mutten vielä koskaan kirjoitellut. Oman plussauksen aikaan täällä tuntuivat kaikki muut olevan jo niin kadehdittavan pitkällä, etten omien harhaisten oireitteni kanssa oikein osannut tulla mukaan keskusteluun. Olenkin siis enemmän notkunut edelleen tuolla km-kuumeilijoiden puolella sekä maaliskuulaisten pinossa.

Uskomatonta, miten samoja tunteita täällä tuntuvat ihmiset käyvän läpi. Epäusko, pelko, jatkuva huoli... Millaistakohan olisi raskaus ilman sitä järkyttävää menetyksen pelkoa? Itse en osaa tähän vastata, sillä ensimmäistä onnistunutta raskauttani edelsi keskenmeno, ja samoin kävi nyt ennen tätä pikkukakkosen odotusta. Minulla todettiin siis kkm 5/2012 np-ultrassa. Seuraavaksi plussasin heinäkuun alussa suoraan kkm:n jälkeen.

Kuten malttamaton on moneen otteeseen täällä sanonut, ajatuskaava on, että "jos" meille tulee vauva eikä "kun". Itse en uskonut esikoiseni syntymään vielä itse synnytyksen ollessa käynnissä, olin koko ajan varma, että jotain vielä ehtii tapahtua. Nyt kun mies puhuu tulevasta äitiyslomasta tms., niin tuntuu, kuin hän puhuisi jonkun muun elämästä. Enhän se minä ole suinkaan helmikuussa jäämässä töistä pois vauvan takia.

Oireet tai oikeastaan niiden puute ovat vaivanneet päivittäin. Pahoinvointia minulla ei ollut juuri nimeksikään, tosin eipä ollut aiemmassa onnistuneessakaan raskaudessa. Närästystä ja vähän heikotusta juu, mutta niitähän normaalielämäänkin kuuluu. Pissalla ravaamista on. Mutta niin oli edellisessä keskeytyneessäkin keskenmenossa. Samoin maha on tuntunut turvonneelta jo ensi viikoista lähtien. Mutta niin oli viimeksikin, vaikkei siellä mikään ollut kasvanut enää viikkoihin. Huoh, lista on loputon.

Voisin kirjoittaa romaanin aiheesta, mutta pääpointtini tuntuu olevan se, miten normaaleja ja ymmärrettäviä nämä ajatukset näyttävät olevan niin itsellä kuin jokaisella muullakin tässä pinossa. Ja parhaiten näitä ajatuksia tuntuu ymmärtävän vain samoja kokenut. Maaliskuulaisten pinossa moni on pohtinut jo nimiä, kummeja, sukupuolta jne, jotka tuntuvat itsestä vielä niin kaukaisilta asioilta. En ole edes antanut itselleni lupaa ajatella moisia. Ehkä sitten joskus, kun ollaan turvallisemmilla vesillä. Eli varmaan siis joskus maaliskuussa tai viimeistään huhtikuussa

Aivan mielettömästi voimia ensiviikkoihin teille juuri plussanneille. Me kaikki tiedämme, kuinka hitaasti aika tuolloin matelee. Samoin jaksamisia viime metreillä kärvisteleville. Toivotaan paljon terveitä ja täysaikaisia vauveleita tähän pinoon, me kaikki olemme sen ansainneet!

kwaidan 14+5

 

Scarleth Mä tein testejä vaikka kuinka. Pc:n liukoisen näytti et tulos ei olis koko ajan vahvistunut. Se aiheutti ihan turhaa paniikkia. Clear blues viikkonäytöllisen tein kaksi kertaa viikon välein ja siinä viikot nousivat.

Hanne, mä en ole uskaltanut tehdä noita normitestejä yhtäkään viime keskiviikon jälkeen, koska oon pelännyt juuri tuota ettei viivat vahvistu koko ajan "loogisesti", ja sitten olisi niin paniikissa että ehtisin seota ennen ar-ultraa. Kaksi digitestiä oon tehnyt ja kolmannen aion tehdä tän viikon lopulla. Siinä pitäisi jo näkyä 3+ jos ylipäätään on näkyäkseen...

Kwaidania täytyy suorastaan kiittää postauksestasi :hug: Puit niin täydellisesti sanoiksi tuntoja, mitä tähän tilanteeseen ja (alku)raskauteen liittyy. Olen ollut vähän katkerakin siitä, että multa on "viety" oikeus normaaliin, onnelliseen raskauteen johon liittyisi ehkä vähän huolta (niin varmaan kuitenkin kaikilla) mutta pääasiassa positiivisen jännittynyttä odotusta. Mä tuskin tulen viettämään yhtäkään päivää raskausajasta rennosti... ihan kuten kirjoitit, kaikki ajatukset ja puheet siitä ajasta "kun meillä sitten kesällä on vauva" tuntuu jonkun muun elämältä. Koko ajan ajattelen olevani ihan valovuosien päässä tuosta. "Joo joo teinhän mä plussatestin muttei se nyt tarkoita vielä _yhtään_mitään..." selitin miehelle tässä joku aamu. Mutta hei, ette usko miten paljon mua on helpottanut kaikkien teidän kertomukset siitä, että alkuraskaus voi olla hyvinkin oireeton! Nyt kun olen näitä asioita lukenut, alkaa tosiaan tuntua siltä että paljon tavallisempaa on tuntea oireita vasta myöhemmillä viikoilla.

Yksi aika positiivinen vaikutus raskautumisella on ollut: oon ihan hitusen laihtunut Mikä tuntuu kylläkin aika käsittämättömältä, koska ruoka on maistunut vähän paremmin kuin yleensä (eikä yleensäkään kyllä ole ruokahalun kanssa ollut ongelmaa...) Ehkä aineenvaihdunta sitten tosiaan on jotenkin vähän ylikierroksilla jo tässä alkuvaiheessa.

Ajattelin vähän, että jospa sittenkin soittaisin jo neuvolaan vaikka olin ajatellut etten missään nimessä tee sitä ennen ultraa. Mutta onko se nyt sitten niin kamalaa, jos mahdollisen ikävän tilanteen sattuessa joutuisi neuvola-aikaa perumaan - saisipahan ehkä sitten samalla neuvolantädiltä henkistä tukea. Viimeksi kun en saanut sellaista yhtään mistään.

Kiitos vielä teistä jokaiselle yhdessä ja erikseen että olette olemassa! :hug: Kuulostaa kornilta, mutta ilman tätä palstaa olisin varmaan jo hajottanut itseni näiden kaikenlaisten panikointien kanssa. Täältä saa aina voimaa ja uskoa siihen, että kaikki voi mennä hyvinkin - ja että jokatapauksessa kaikesta voi selvitä!

 

Quulle Tervetulotoivotukset! :wave: Muistan sut kans tuolta toiselta puolelta!

Tänne nyt tuntuu kivasti tulevan lisää uutta porukkaa! Tervetuloa kaikille!!!! :wave:

Onkin ollut täällä vähän turhan hiljaista jo pitkään..jospa tänne nyt saataisiin eloa..

Nellielli ja pötkö 33+2

 

Huh, no nyt on pakko tulla tänne kirjoittamaan kerrankin vähän helpottuneita fiiliksiä: menin sitten äsken tekemään pari liuskatestiä (digiä en vielä uskaltanut, aattelin ettei se vielä annan 3+ -tulosta...).
Ja ne viivat on selvästi vahvistuneet viikon takaisesta!! Ylinnä Pregcheck, alinna Sofi. Sofissa oli viime tiistain-keskiviikon paikkeilla testiviiva vielä selvästi vaaleampi, nyt se on ihan tasavahva.

Aijaa.com - 10929912

Siis eihän tämäkään tietenkään jatkosta mitään kerro, mutta nyt mä pystyn vähän uskomaan siihen, että hormonimäärä voi kasvaa, vaikka en itse tunnekaan sitä oireiden kasvuna mitenkään. Jee :heart: Vähän uskomaton fiilis, olin NIIIIIN asennoitunut siihen, että viivat on haalenneet.....

 

scarleth: hyvältä nuo näyttää! Milloin sulla on se ultra?

 

malttamaton, ultra on 1.10 eli vajaan kahden viikon päästä maanantaina. Mä ajattelin, että jos torstaiaamuna uskaltautuisin tekemään vielä yhden digitestin. Mahtaiskohan siinä silloin jo voida olla se 3+ ....

 

SCARLETH, ihanat viivat:heart: Mä välillä vieläkin mietin et pitäskö tehä testi ne viivat on vaan niiiiiiin ihanat:heart:

ALKURASKAUS on tosiaan meille keskenmenojen kokeneille aivan erilainen kuin muille. Muistan kun esikoista aloin odottaa (ei ollut keskenmenoja ennen) ja miten se 2 viivaa tarkoitti tervettä vauvaa rv 40+0 syntyväksi. En mennyt edes ekaan ultraan :O kun "en nähnyt mitään syytä miksi"
Kakkosen kohdalla kun huomattiin rakenneultrassa halkio, heräsin ekan kerran siihen ettei aina kaikki mene miten suunnittelee, kolmannen raskauden kohdalla, kun kärähdettiin np seulassa ja saatiin tuomio ettei raskaus pääty onnellisesti, alkoi hahmottua oikeasti että ei se 2 viivaa tarkoita tervettäkään lasta. ja Sitten alkoi tuulimunat ja keskenmenot ja tajusin ettei 2 viivaa tarkoita vielä mitään.
kaikki se ilo vietiin siitä positiivisesta raskaustestistä, np-ultrasta ja rakenneultrasta. Mä oon kuivilla vasta rakenneultran jälkeen, jos silloinkaan? Se on se todellisuus nykyään, jota esikoisen aikaan ei osannu pahimmissa painajaisissakaan pelätä.

Eihän se pelko mitään auta, mutta se on vaan niin..... valtava tunne. Joka ruokki itseään mitä enemmän alkaa asioita pohtimaan..:|

tarttis vaan asennoitua siten, ettei nämä asiat ole meidän käsissä.. vaikka miten haluaisi. Miten se onkin niin vaikeaa? Päästää irti peloista, ja muuttaa pelot toiveiksi?


T:Neiti+ Urpo&Turpo 17+4:heart:

 

SCARLETH, ihanat viivat:heart: Mä välillä vieläkin mietin et pitäskö tehä testi ne viivat on vaan niiiiiiin ihanat:heart:

Voi Neiti, kiitos :heart: Tämä on ihan hullua, mutta mä oikeasti kyttään noita viivojen vahvuuksia täällä itse ja tosi kiva kuulla jonkun muunkin toteavan, että hienolta näyttävät, ja ihan "oikealta plussalta" Joo, niin paljon olen negatestejä tehnyt, että en kyllästy katsomaan noiden plussaviivojen piirtymistä tikkuun. Saa nähdä missä vaiheessa maltan lopettaa testaamisen, vai testailenko vielä ennen synnärille lähtöä varmuuden vuoksi viimeisen kerran

Ihan hassua kun ei vaan tajua olevansa raskaana. Viestittelin miehelle, että jos vähän juhlittais tänään että on päästy edes tähän asti - tuon hyvät salaatit ja otetaan lasilliset skumppaa....öööö, eiku siis mansikkamehua? :O Siis tuntuu, ettei tämä ole lainkaan mun elämää - enhän MINÄ voi olla raskaana.... voi miten toivonkaan että kaikki menis hyvin ja keho alkaisi pikkuhiljaa muuttua ja minä sen mukana uskoa, että tämä on totta.

 

Voi Neiti, kiitos :heart: Tämä on ihan hullua, mutta mä oikeasti kyttään noita viivojen vahvuuksia täällä itse ja tosi kiva kuulla jonkun muunkin toteavan, että hienolta näyttävät, ja ihan "oikealta plussalta" .

mä voisin jo aiheuttaa kummastusta mahan kans testiostoksilla


(.)
vauvat on tänään liikuskellu enempi:heart::heart:
Nyt oikeesti hoksaan jo et on ne liikkeitä. Kun autolla ajoi niin alamahaan ja toiseen kylkeen potkutellaan:heart:
Tää on se hetki kun oikeesti TAJUAA et on siellä elämää siellä mahassa
Mielenkiintoista kun itse on taas ihan uudessa tilanteessa periaatteessa kun on nää tuplat niin kaikki on uutta ja ihmeellistä. Ei sen puolee, joka raskaudessa kaikki on ollu uutta ja ihmeellistä

 

Kwaidan ja Neiti-81 Kylläpä kuvailitti osuvasti tuntemuksia raskaudesta keskenmenojen jälkeen. Ihan tuolta mustakin tuntuu.

Tänään oli ultra. Siellä Hippu heilutteli pieniä käsiään. Oli ihana näky :heart:

Hanne ja Hippu 9+1

 

Hannelle onnea ihanista ultrakuulumisista:heart:

 

Onnea hanne hienoista ultrakuulumisista!

Tuosta testaamisesta, mulla on ihan sama fiilis kun neiti 81:llä, tekisi mieli vaan testata, että näkisi ne 2 viivaa, mutta mäkin voisin aiheuttaa hilpeyttä kassalla Sokerirasituksessakin mun teki mieli sanoa sille näytteenottajalle, että et viitsisi samalla ottaa hcg:tä, ihan vaan että olisi kiva kuulla paljon se tässä vaiheessa on. Hullulla on halvat huvit...

(.) mahalla menossa varmaan jokin kasvukausi, kun jotenkin tuntuu että kasvaa ihan silmissä ja on ihan arkakin, kun siihen koskee. Alaselkäkin on pitkästä aikaa tullut kipeäksi. Ja uusin raskaus "oire" ilmaantui eilen eli rinnoissa maidon nousun tuntu. Useamman kerran eilen ja tänään on rintoja kihelmöinyt ja kuumottanut ihan samanlailla, kun maito nousuu. En todellakaan muista, että edellisissä raskauksissa tälläistä olisi tullut ennen kuin vasta oikeasti synnytyksen jälkeen.

malttamaton rv 26+6 eli 2/3 raskaudesta takana laskettuun aikaan

 

Malttamaton: kylläpä aika onkin rientänyt Minun veljeni syntyi keskosena viikoilla 26-27, tarkkaan en muista.. kamalaa aikaa se oli, mutta nyt hän on minua paaaljon pidempi, 22vee köriläs Tsemppiä meille kaikille <3

WP 10+6

 

Kiitokset tervetulotoivotuksista! Ihan mahtavan aktiivista kirjoittelua täällä

Onnea Hanne ihanista ultrakuulumisista:heart:!

Hienot viivat Scarleth sulla, olen ihan varma että digi olisi jo näyttänyt sen 3+!

Peloista, tosi hyvin kuvasitte niitä tuossa edellä! Itse kuvittelin esikoisen kohdalla pelkääväni (lähelle oli osunut useampi kohtukuolema), mutta on se aivan eri asia pelätä jotakin, jonka on itse jo kokenut. Viimeksi pelkäsin joka päivä, koko tuon kolme kuukautta jonka ehdin olla raskaana, mutta silti km tuli täytenä yllätyksenä eikä varmasti ollut yhtään sen helpompi kokemus kuin etukäteen stressaamatta olisi ollut. Mutta en mä ainakaan oikein itse peloilleni mitään mahda, koitan vaan etteivät ne saisi kokonaan valtaa ja että osaisin olla onnellinen ja nauttia niistä hetkistä, joissa kaikki tuntuu kuitenkin olevan hyvin. Sitä kyllä kovasti toivoisin, että esikoista odottavat saisivat nauttia raskaudesta täysin rinnoin, niin ainutkertainen kokemus raskaus on!

Varhaisultrasta, mullakin on ollut se käsitys, että useimmiten tehdään mieluiten 7+ viikolla, en tiedä miksi mulle on annettu ohje tulla 6+ ultraan. No, viimeksikin syke näkyi 6+4, eli uskoisin kyllä että näkyy nytkin (6+2), jos on näkyäkseen. Reilu viikko vielä tuon ensimmäisen etapin odottelua.. Tänään tein digin, joka näytti 3+ =)

Quu 5+1

 

Onnea Hannelle ultrakuulumisista! :heart:

Scarleth Hienot viivat! :heart:

Nellielli ja pötkö 33+3

 

Jee, viimeinen pulla uunista ulos! :heart:



Tulos pamahti kokonaisuudessaan näkyviin ihan muutamassa sekunnissa kun olin laskenut testin pöydälle, eli ilmeisesti testin ei tarvinnut kauaa miettiä viikkomäärää Nyt vois vaikka hetkeksi lopettaa testailun...

 

quu: varmaan vaihtelee, kun monesti ihmiset kuvittelee oviksen olevan aikaisemmin kuin on ollut, niin näkyy sitten syke varmasti rv 7+. Mulla kun on kaikista ollut oviksen ajankohta selvä, on sitten ultratkin tehty jo rv 6+. Esikoisesta 6+3, kuopuksesta 6+1 ja nykyisestä 6+3.

scarleth: ihanaa, nyt vaan jäädään innolla (ei pelolla!) odottamaan sitä 1.10. varhaisultraa ja että näette siellä ihanan pienen alun (tai alut) ja :heart: sykkeen

(.) en kehtaisi taas missään muualla myöntää, mutta kävin tänään taas neuvolassa ylimääräisellä käynnillä kuuntelemassa sydänäänet. Musta vauva liikkui eilen jotenkin laiskasti ja illalla kuuntelen sitten siitä syystä sykkeet ja musta ne kuulosti tosi hitailta. No, yöllä heräsin monta kertaa tunteeseen ettei kaikki ole hyvin, mut kun aina sitten tunsin alhaalla jotain räpellystä, sain unesta uudestaan kiinni. Yleensä siis vauva potkinut tosi kovin tuonne ylös kylkiluihin päin, joten voinut istua käsi masun päällä ja melkein jatkuvaa liikettä tuntunut. Aamullakaan ei kuitenkaam tuntunut kunnolla, joten soitin neuvolaan. Kävin sitten soittoajalla siellä ja sykkeet oli ihan normaalit 132-155 ja doplerista liikkeet kuului superkovaa ja kohta näkyikin, mutta ylläriksi oikeassa alareunassa eli vauva perhana on kääntynyt poikittain, siksi liikkeet omituisen tuntuiset ja alamaha ja selkä älyttömän kipeä. Mullahan on istukka edessä oikealla puolella missä siis tällä hetkellä jalat. Kääntyisipä ökkiä nyt takaisin normaaliksi, koska tekee mut hulluksi huolesta. Mun papereissa oikeasti lukee varmasti: luulosairas...