Kotiäidit, miten saatte ajan kulumaan???

[QUOTE="Mä vain";27156437]Mulla samanikäiset lapset, mutta olen onnellinen siitä, että on olemassa mahdollisuus olla khtuella kotona heitä hoitamassa. Jos oma aika on niin tärkeää, niin miksi hankkia lapsia?[/QUOTE]

Eli itsensä pitää unohtaa, kun hankkii lapsia?

Mulle merkkaa oma aika ihan älyttömän paljon ja onnekseni mieheni on samaa mieltä siitä, että molemmat tarvitsevat sitä omaakin aikaa ja molemmat sitä myös saa. Ihan hullua ajattelua, että lasten tulon myötä ei saisi omaa aikaa pitää enää tärkeänä!

 

Ei ole siis tarjolla muskareita, äiti-lapsi kerhoja tms, ja puistot ammottavat tyhjyyttään. Kaikki lapset on joko tarhassa tai sitten isovanhempiensa luona hoidossa. Asun siis ulkomailla, en Suomessa. Poika nyt 2v3kk ja toinen tuloillaan.

Mitäs kaikkea te sitten ton ikäisen kanssa teette? Me leikitään autoilla ja legoilla, luetaan kirjoja, keinutaan ja hiekkalaatikkoa, piirretään ja muovaillaan, mutta ei mukulan kärsivällisyys kauaa kestä, eli yhtä juttua sen 5-10 min ja sitten jo pitäis keksiä jotain muuta...
Itse olen alkanut notkua enemmään ja enemmän koneella, kun muksu leikkii yksin tai nukkuu päikyt, mutta jotain kivaa ja järkevää tekemistä olisi kiva kehittää tänne kotiin ettei ihan sammaloidu tähän sohvalle...

Kun meidan ensimmainen oli n vuoden olin kuolla tylsyyteen kotona, vaikka kivaahanse oli lapsen kanssa olla niin kaipasin jotain muutakin hieman haasteellisempaa toimintaa siihen oheen joten aloitin opiskelut avoimessa ja lisaksi tietty kaikki puistoilut, kerhot, kotihommat yms.
Nyt kun lapsia on kolme, valilta 1v-6v voin todeta etta viimeiset vuodet ovat olleet kaikkea muuta kuin tylsaa, olen jatkanut opintoja ja lapsiluvun kasvaessa opinnot ovat samaa tahtia vaikeutuneet, mutta kuitenkin antaneet jotain muutakin sisaltoa elamaani jolloin osaan arvostaa enemman myos niita aikoja kun voin taysilla paneutua lapsiin.
Itseasiassa nyt olen ollut hieman tylsistynyt, joskin nauttinut siita, kun kaksi vanhempaa ovat jo koulussa ja ainoastaan nuorin kotona, joka hankin nukkuu 3h iltapaivisin ja opiskeluista on pieni tauko meneillaan. Rakastan leipomista joten jos en muuta keksi kaytan aikani usein siihen etta lapset saa jotain suoraan uunista kun tulevat koulusta kotiin ja olen aloitellut uudestaan maalailua joka jai sivuun lasten tullessa kuvioihin kun ei hetken rauhaa ollut.

 

[QUOTE="vieras";27156460]Eli itsensä pitää unohtaa, kun hankkii lapsia?

Mulle merkkaa oma aika ihan älyttömän paljon ja onnekseni mieheni on samaa mieltä siitä, että molemmat tarvitsevat sitä omaakin aikaa ja molemmat sitä myös saa. Ihan hullua ajattelua, että lasten tulon myötä ei saisi omaa aikaa pitää enää tärkeänä! [/QUOTE]

Mun on pakko ollut laittaa omat "menot" taka-alalle. Exän kanssa en saanut lapsia ja nyt, kun vihdoin ja viimein olen saanut heidät niin en todella kehtaa valittaa omasta ajasta. Toinen vaihtoehto mulla on palata takaisin vakityöhöni, mutta miksi mennä hoitamaan aikusia "vieraita", kun on mahdollisuus hoitaa ja hoivata omat tenavat???

 

:O Mä kyllä koen tarttevani kymmenisen tuntia vuorokauteen lisää

Mutta lapsia onkin sitten jo 3 + 2 koiraa. Lasten kerhot, harrastukset, omat harrastukset ja käsillä näprääminen...mä tosiaan kaipaisin vuorokauteen lisätunteja

Peesi! Silloin kun olin kotiäiti. Nykyään noi samat -1 koira + työ.

 

Jäi kysymättä, että oletko khtuella kotona hoitamassa lapsia? Kun se tuki nimenomaan on tarkoitettu lastenhoitoon, EI ÄIDIN/ISÄN HOITAMISEEN/VIRKISTÄYTYMISEEN...

 

Lapset on ihania, haluan niitä vielä lisää, mutta ei se sitä poissulje etteikö kotona olisi aika tylsää olla.

Vauva nukkuu ja nukkuu...no, tänään se oli sentään aika paljon hereillä, ja nauraa räkätti mulle ääneen. Se oli kivaa

Ja isommat ipanatkin on olleet kotona tänään, sekin oli kivaa.

Mutta jos en keksimällä keksi tekemistä, jos olen kotona vaan, niin tylsää tuppaa olemaan. Ei ole yksikään kaverikaan enää kotiäitinä, kaikki on töissä ja/tai opiskelemassa. Eikä pikkuvauvan kanssa tule vielä lähdettyä uutta äitiseuraakaan hakemaan mistään perhekerhoista tms.

 

Meillä vaan yksi lapsi ja mä tarviisin silti LISÄÄÄÄÄÄ monta tuntia päivään, aina menee iltamyöhään enneku ite pääsee ees oottelee sitä unta. Tuntuu että on aamu ja jo ilta, mihin ne tunnit häviää, mulla taitaa kello käydä nopeemmin kuin muilla. Ja EN notku päivisin palstalla! Mut meidän ulkoilut aina onkin kerrallaan pari/kolme tuntia jne.ja sekin tuntuu ettei ehtiny kuin pyörähtää pihalla!

 

Mulla on 6kk vauva ja ainakin vielä aika kuluu hyvin.

Tein monta vuotta vuorotyötä jossa oli kova kiire ja stressi ja nyt vaan nautin.
On ihanaa kun ei tarvitse lähteä mihinkään ja voi rauhassa juoda aamukahvit ja olla vain lapsen kanssa. Käydä ulkona kävelemässä ja katsella ja haistella syksyä.

Jos huvittaa, voi mennä puistoon / kirjastoon / ystäville kahville. Jos ei huvita, niin ollaan kotona ja makoillaan lattialla. Tai luetaan kirjoja. Tai lähdetään autoreissulle mummilaan parinsadan kilsan päähän hetken mielijohteesta.

Taidan olla sellainen palstan parjaama mukavuudenhaluinen kotiäiti.

 

Mulla ei taas tahdo tunnit riittää vuorokaudessa,päivät menee pyykätessä,siivotessa,lasten kanssa ulkoillessa,eskariin viedessä ja hakiessa ym..Lapset on 10,8,6,3 ja 2kk.Mies on yleensä reissutöissä eli pois kotoa 4 pv/viikko tai jos lähempänä töitä niin silloinkin 9-12 tunnin työpäiviä.Kiireistä on ja välillä rasittavaa mutta tätä olen aina halunnut(monta lasta ja hoitaa heidät kotona)Niin ja siis kotiäitinä olen ollut esikoisen syntymästä asti.

 

[QUOTE="Mä vain";27156437]Mulla samanikäiset lapset, mutta olen onnellinen siitä, että on olemassa mahdollisuus olla khtuella kotona heitä hoitamassa. Jos oma aika on niin tärkeää, niin miksi hankkia lapsia?[/QUOTE]

Joo niin minäkin olen onnellinen että voin olla kotona lasten kanssa. Saa kai äiti haluta omaakin aikaa vaikka onkin pieniä lapsia? Ihanaa olla lasten kanssa mutta on myös ihanaa tehdä omiakin juttuja milloin vain ehtii.

 

Päiväsaikaan ei ole mitään ongelmia sen suhteen miten saisi ajan kulumaan kolmen pienen kanssa.

Yöaikaan toivoisin muutaman tunnin lisää, että ehtisi nukkua vähän pidemmät unet. Nytkin mun pitäisi olla höyhensaarilla kun lapset nukkuu, mutta kun ei malttaisi luopua tästä omasta ajasta ja hiljaisuudesta, mikä tässä huushollissa on aika harvinaista.

 

[QUOTE="Jaa-a";27156357]Toivottavasti älyttäisiin lopetta se kotihoidontuki kokonaan, kun kerran noin tylsää on hoitaa lapsiaan kotona! Miksi nämä samat äidit päivästä toiseen viitsivät voivottaa tätä tylsyyttään ja sitten on jo kolmas tai neljäs tai ties monesko tulossa? Nykyään on muuten se ehkäisy olemassa ja kenenkään EI ole pakko olla äiti... Typerää tälläinen tylsyyden valittaminen, häpeäisitte suomalaiset äidit!!![/QUOTE]

Mä en siis asu Suomessa, en saa mitään tukia ja teen duunit kotoa käsin. En aio tehdä enempää lapsia kuin nämä 2, suurperhe ei ole haaveeni. En halunnut valittaa kotona olemista, vaan jotain vinkkejä millä ajan saisi kulumaan, koska aina ollut aktiivinen enkä todellakaan kotihiiri ja nyt ihan eri elämäntilanteessa kun kaikki löytyy kotoa ja täällä sitten ollaan 24/7...

 

Päiväsaikaan ei ole mitään ongelmia sen suhteen miten saisi ajan kulumaan kolmen pienen kanssa.

Yöaikaan toivoisin muutaman tunnin lisää, että ehtisi nukkua vähän pidemmät unet. Nytkin mun pitäisi olla höyhensaarilla kun lapset nukkuu, mutta kun ei malttaisi luopua tästä omasta ajasta ja hiljaisuudesta, mikä tässä huushollissa on aika harvinaista.

sama täällä, ei malta mennä nukkumaan kun se oma aika vihdoin alkaa ja se kostautuu aamulla

 

[QUOTE="Mä vain";27156531]Mun on pakko ollut laittaa omat "menot" taka-alalle. Exän kanssa en saanut lapsia ja nyt, kun vihdoin ja viimein olen saanut heidät niin en todella kehtaa valittaa omasta ajasta. Toinen vaihtoehto mulla on palata takaisin vakityöhöni, mutta miksi mennä hoitamaan aikusia "vieraita", kun on mahdollisuus hoitaa ja hoivata omat tenavat???[/QUOTE]

No minäkään en valita oman ajan puutteesta, mutta valittaisin todellakin jos mulla ei sitä olis. Ei lapset siitä kärsi, että äiskä käy välillä omissa jutuissa virkistäytymässä, päinvastoin pitäähän lapsilla olla sitä YHTÄ TÄRKEÄÄ isä-lapsi-aikaa.

Missä vaiheessa sun mies sitten saa olla lasten kanssa, jos olet kokoajan kotona?

 

[QUOTE="vieras";27157233]No minäkään en valita oman ajan puutteesta, mutta valittaisin todellakin jos mulla ei sitä olis. Ei lapset siitä kärsi, että äiskä käy välillä omissa jutuissa virkistäytymässä, päinvastoin pitäähän lapsilla olla sitä YHTÄ TÄRKEÄÄ isä-lapsi-aikaa.

Missä vaiheessa sun mies sitten saa olla lasten kanssa, jos olet kokoajan kotona?[/QUOTE]

En minäkään omaa aikaa sen enempää kaipaa, lastenhoitaja tulee niinä iltoina kun on menoa, harrastus tms, mies kun on aina illat töissä, ja valitettavasti ei vieta oikeastaan koskaan kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa...:/
Mutta en valita siitäkään, vaan koska en ole käsityöihminen ( yrittänyt olen, mutta kaikki menee v...ksi), kirjan lukeminen tms on mahdotonta 2-v vieressä, en leivo ( lapsi ja mies ei syö makeaa, joten söisin vain kaiken itse) ja kotitöissä ei mene kuin 2h max./pvä, niin löydän itseni haahuilemasta kotoa päivästä toiseen ilman mitään kunnollista tekemistä.

 

Mä opiskelen aina kun tulee tylsä hetki. Käydään paljon ulkona. Nautitaan tästä tekemättömyydestä ja vapaudesta. Kohta se tarharumba ja kaaos alkaa.. Nyt on hyvä olla

 

En minäkään omaa aikaa sen enempää kaipaa, lastenhoitaja tulee niinä iltoina kun on menoa, harrastus tms, mies kun on aina illat töissä, ja valitettavasti ei vieta oikeastaan koskaan kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa...:/
Mutta en valita siitäkään, vaan koska en ole käsityöihminen ( yrittänyt olen, mutta kaikki menee v...ksi), kirjan lukeminen tms on mahdotonta 2-v vieressä, en leivo ( lapsi ja mies ei syö makeaa, joten söisin vain kaiken itse) ja kotitöissä ei mene kuin 2h max./pvä, niin löydän itseni haahuilemasta kotoa päivästä toiseen ilman mitään kunnollista tekemistä.

Don't worry, loppuraskauden unettomuus ja myöhemmin vastasyntyneen hoito yhdistettynä leikki-ikäisen viihdyttämiseen hoitaa kyllä sun "liiallisen ajan" -ongelman. Varsinkin, jos miehesi on pitkään töissä. Muutama kuukausi vielä niin tiedät mitä tehdä. Nukut kun voit tai sitten makaat sohvalla puolikuolleena väsymyksestä.

 

Mä oon kotona 3kk ikäisen vauvan kanssa. Päivät kuluu lenkkeillen (meillä myös koira), kotona jumpaten, leffoja/tv-sarjoja katsellen, lukien jne. Välillä nään kavereita, tosin mieluiten kutsun ne meille kun vauvan kaa vaikeaa liikkua. Ens viikolla aloitan ohjatun jumpan 2-3krt/vko, joten saan sitä kuuluisaa omaakin aikaa sit Mies tekee vähintään 2 päivää viikossa 12h päiviä ja välillä pitempiäkin ja on vaan yks vp/vko joten välillä kyllä on tylsää olla yksinään kotona...

 

[QUOTE="Mä vain";27156550]Jäi kysymättä, että oletko khtuella kotona hoitamassa lapsia? Kun se tuki nimenomaan on tarkoitettu lastenhoitoon, EI ÄIDIN/ISÄN HOITAMISEEN/VIRKISTÄYTYMISEEN...[/QUOTE]

Haha! Se nyt on varmaan jokaisen oma asia mihin omat rahansa käyttää, kunhan lapsi/lapset tulee hoidettua.

 

Jaa-a.. eipä oo ongelmaa miten aikansa käyttäis. Kotona kolme tenavaa, 6v, 2v7kk ja 1v4kk eikä tosiaan jää aikaa paljon istuskella. Siivousta, ruuanlaittoa, ulkoilua, lisää siivousta, ruuanlaittoa jne. Illalla on takki aika tyhjä kun muksut saa nukkumaan. Oon kanssa kolme vuotta ollut kotona, eikä tosiaan vielä oo päässy pitkästymään. Opiskelen kyllä sitte myös, eli välillä pääsen ihan aikuisten ihmisten pariin ja hengähtämään =) Ja pikapuoliin täällä on noita lapsukaisia viis, eli sitte siivotaan, tehään ruokaa, ulkoillaan vielä enemmän =D

 

Mä oon reilun 1-vuotiaan kanssa kotona. Välillä on päiviä kun ei aika kulu millään ja on tosi tylsää, ja joinain päivinä taas on ohjelmaa ja tekemistä niin paljon että kaipais niitä lisätunteja vuorokauteen. Ainakin mulla se tylsyys on ihan päivästä kiinni.
Nyt kun on ajokortti ja auto käytössä niin se varmasti helpottaa tylsiä päiviä kun voi lähtee vähän kauempana asuvienkin kavereiden luokse kylään.

 

Mulla kotona pojat 5- ja 4-vuotiaat ja tyttö 4kk. 11-vuotias tyttö asuu viikon mulla ja viikon isällään.
Herätään aamulla noin 6-8 välillä. Yleensä lähempää 7, mä herään aikaisemminkin, jos esikoinen mulla ja kouluun klo 8 pitäisi mennä.
No mutta meillä syödään aamupala (puuroa, leipää, maitoa). Aamupesut, vaatteet päälle ja sit lähdetään puistoon tai kerhoon (2 kertaa vko). Pojat on puistossa 2-3 tuntia. Mä joko käyn kaupassa tai tuun kotiin sillon vauvan kanssa. Siivoan ja järjestän kotona, pesen pyykkiä, esivalmistelen lounaan mahdollisimman pitkälle, että on melkein valmis kun haen pojat siinä klo 12 puistosta.
Lounaan jälkeen rauhoitutaan ja luen esimerkiksi pojille jotain. Mielellään myös piirtävät. Tai katsovat jonkun ohjelman, leikkivät omia leikkejään. (Äiti voi vaikka samalla palstailla tai tehdä/esivalmistella päivällistä)
Noin klo 14-15 syödään välipalaa ja lähdetään ulos. Ehkä omalle pihalle, naapurin pihalle tai puistoon.
Noin klo 17 syödään päivällistä. Ja isäkin tulee jo kotiin töistä. Ja sit tietenkin syötän vauvan, vaihdan vaippaa, erotan riitapukareita, etsin lelua, kiellän, ohjaan, muistutan rauhallisesta tahdista vauvan ollessa lattialla kaikissa väleissä.

Joo, mulla ei tule pitkästyttävää, mutta lapsia tosiaan on enemmän kuin se yksi.

 

Onkohan meidän mukelo oudon vaativaa sorttia, kun mulla ei kyllä ole tekemisen puutetta vaikka on vain tuo yksi 2 vuotias hoidettavana.

Tuo ei pahemmin touhua yksinään mitään, kaikkeen tarvitaan äiti tai isä mukaan. Itsekseen voi touhuta muutaman minuutin, ja sitten tulee taas kihnaamaan viereen ja pyytämään jotain. Nukkuukin päivisin enää nykyään useimmiten max. tunnin, ja juu ei ole vaikeutta keksiä itselleen tekemistä tuoksi aikaa.

Kotitöiden tekokin on yhdessä touhuamista, pikku apulainen haluaa olla kaikessa mukana, joten kotitöihinkin saa kulumaan normaalia pidemmät ajat . Itselle on lähes luksusta, jos saa vaikkapa tyhjentää tiskikoneen ihan yksin, rauhassa.

Äitiyslomalle kun aikanaan jäin varasin kasan kirjoja joita luen sitten vauvan nukkuessa, lukematta jäi . Meillä on päiväunet olleet melkein aina katkonaisia/ aika lyhyitä. Esim. 3:n tunnin unia on nukkunut vauvanakaan harvoin.
Kade olen teille,joilla tuollaiset katkot on lähes päivittäisiä. Itse kyllä varmasti keksisin paljonkin tekemistä, esim. lukemista, askartelua, pihahommia jne. Mutta ei täällä oikein isompia projekteja edes viitsi aloittaa, kun riski on iso, että saa pikku apulaisen jo hetken päästä avukseen.

Yksinäisyyttä varmaan kyllä kokisin, jos ei päiviin kuuluisi yhtään aikuiskontakteja. Onneksi niitä saa kerhoissa ja puistossa, ne on kyllä henkireikä päiviin. Ja päivätkin kuluu nopeammin, kun aamupäivään kuuluu esim. parin tunnin ulkoilu kivassa seurassa.

 

Meillä päivärytmi on: 7 ylös, aamutoimet& aamupala, 9-12 ulkoillaan/leikitään sisällä/siivous/ruokakauppaan, (mies herää klo10-11),klo 13 lounas, mies lähtee töihin ja poika menee päikyille klo14-17, sillä välin teen omat duunit, Klo17-19 ulkoilua, 19-20 kotona puuhastelua, iltaruoka, kylpy ja klo21 poika nukkumaan...ja mulla omaa aikaa. Mies tulee yöllä kotiin kun me jo nukutaan.

Näin katsottuna päivä näyttää ihan aktiiviselta, mutta toi kahdestaan muksun kanssa ulkoilu/sisällä leikkiminen on suurin osa luppoaikaa mulle, lapsi kun leikkii usein mieluummin yksin, kuin kaipaa Mua koko ajan vierelle. Seison siellä sitten tyhmänä tai mäkään sohvalla padin kanssa...

 

Ulkoillaan, käydään kerhossa ja avoimessa pk:ssa, siivoon, käyn tapahtumissa jne. Tylsää on kyllä melko usein mutta siksi menenkin tammikuussa takaisin kouluun 2 pvää viikossa.