Kotiäidit, miten saatte ajan kulumaan???

Voi kun sitä omaa aikaa olisikin! Aika kuluu liian nopeaan ja päivät on liian lyhyitä. Juuri ja juuri pystyn saamaan pakolliset askareet tehtyä ja joskus en niitäkään. Syynä lienee se, että perheessä on kaksi erityislasta, joiden kanssa mikään päivä ei ole itsestäänselvyys. Ei voi pelata suunnitelmien päälle. Aamusta myöhään iltaan menee asioista huolehtiessa, että seuraava päivä toimisi vähän paremmin.

En todellakaan tiedä mitä sanoa jos joku äiti minulle sanoisi, että hänellä käy aika pitkäksi. Voisi tulla meille sellainen äiti ja vaikka maksaisin avusta!

 

Niin paljon kuin haluaisin itsekin harrastaa edes joskus tämän kaiken keskellä! Siihen ei ole vain paljoa mahdollisuuksia joitakin pikku rakoja lukuunottamatta.

 

Ihan sama onko lapsia vai ei, mutta jos ihminen tosissaan kysyy "miten saan ajan kulumaan?", olen aika tyrmistynyt. Ovatko suomalaiset niin tylsämielistä sakkia, etteivät keksi kotona ollessaan tekemistä? Kaikki tekeminen pitää tapahtua kodin ulkopuolella, että sitä voisi kutsua tekemiseksi tai harrastamiseksi.

Minulla ei ole koskaan ollut tekemisen puutetta. En muista lapsuudestanikaan yhtäkään tylsää päivää. Aina inspiraatio kimpoaa jostain, mutta olenkin ollut aina pienestä innostuva. Elämä voisi olla tylsempää jos en olisi.

Minulla on lapsiakin, mutta nyt on niinpäin, ettei aikaa ole enää toteuttaa itseään. Pää ryöppyilisi ideoita koko ajan ja tartunkin niihin heti jos omaa aikaa aukenee. Ei se sen kummempaa ole.

 

Jos olisin töissä, aikaa itseni toteuttamiseen ei olisi tämänkään vertaa. Miettikää kotiäidit tosissanne tätä suurta mahdollisuutta olla kotona! Voisi olla toisinkin.

 

Kytätään toisia ja puhutaan niistä paskaa. Yritetään iskeä naapurin miestä.

 

Jos olisin töissä, aikaa itseni toteuttamiseen ei olisi tämänkään vertaa. Miettikää kotiäidit tosissanne tätä suurta mahdollisuutta olla kotona! Voisi olla toisinkin.

Minä olen sanonut täälläkin monta kertaa, että kun palaan kouluun/töihin, oma aikani vähenee entisestään kun illat menee sitten lasten kanssa, koska heidän kanssa tahdon olla. Nyt on enemmän aikaa toteuttaa itseään kun ei ole työt sotkemassa suunnitelmia

Ja edelliseen viestiisi, olen ihan samanlainen! En käsitä, miten jollain voi olla kotona luppoaikaa, ja toisaalta taas en käsitä, miten joillain voi mennä kaikki aika kotitöiden tekemiseen. Tekeekö he ne työt jotenkin vaikeimman kautta, tyyliin nyrkkipyykkiä ja käsintiskausta? Meillä kone pesee pyykit ja astiat ja ruoanlaitto on nopeaa arkisin. Ja kaiken teen samalla, kun lapset on hereillä - heidän kanssaan.

Täällä kotona puuhaan omiani: olen koneella kirjoittamassa/kuvia muokkaamassa/netissä, teen käsitöitä tai luen tai piirrän, siistin paikkoja tai järjestelen, teen pidemmän kaavan kanssa ruokaa tai leivon, maalaan. Samoin käyn yksin lenkillä. Televisiota en ehdi eikä kiinnostakaan katsoa

 

Omaa kivaahan sitä tulee harrasteltua säännöllisen epäsäännöllisesti, vaikka veskissä hammasharjan kanssa.