Luin viestiketjusi ja alkoi tuntumaan todella pahalta puolestasi.
Toisaalta sinusta saa erittäin vahvan kuvan, mutta silti olet haavoittuvainen ja hauras tällä hetkellä. Kukapa ei olisi.
Mietin kokoajan omaa isääni ja pelkään, että hänelle tapahtuu jotain kamalaa. En tiedä miten jaksaisin mitään siinä vaiheessa. Tottahan sitä hetken aikaa meneekin täysin sumussa, mutta sitten kun miettii niin elämä voittaa aina viimein.
Sinun kannattaa nyt vain antaa itsellesi aikaa surra asioita ja myös samalla varautua pahimpaan. Toivottavasti sinulla on kunnon tukiverkosto ympärilläsi, että jaksat eteenpäin.
Vedit kyllä sanattomaksi tällä kaikella.
Olen hengessä mukana! Voimia erittäin paljon tällä hetkellä sinulle!!