L
Liikaa kaikkea
Vieras
Ollaan oltu 16vuotiaasta yhdessä. Rakastan miestäni kovasti ja hän ainakin sanojensa mukaan välittää minusta paljon ja rakastaa. Taitaa olla näiden vuosien tuomaa kiintymystä vain tuo rakkaus. Keväällä mies kertoi haluavansa erota, vaikka minua rakastaakin.. sain miehen pään käännettyä että yritettäis vielä. Miehen ehdoilla. Hän saa tehdä mitä haluaa. Hän halusi siis vapautta.
Sitä vapautta mies on kyllä ottanutkin. Niin paljon että minun pääni ei enää kestä. Ei tästä mitään tule. Mies ei vietä koskaan aikaa kotona, on paljon öitä pois. Ryyppäilee ja juhlii vain kavereiden kanssa, ei koskaan minun. En saa koskaan edes nähdä hänen kavereitaan. Olen lisäksi 99% varma että hänellä on toinen nainen.. tätä hän ei tietenkään tunnusta.
Mies on hyvin urakeskeinen ja tekee aina töitä. Minulle perhe on tärkeä, ja kaikki yhdessäolo. Haluan nauttia elämästä, en niinkään maallisesta mammonasta. Minä haluaisin naimisiin, mies nähtävästi ei.
Minkäänlaista läheisyyttä meillä ei ole aamu ja iltapusujen lisäksi. Seksiä ehkä pari kertaa kk jos minä jaksan tarpeeksi kauan vongata.
Mun täytyy päästä elämään elämää jollaista haluan elää. Mutta nyt kun mietin miten otan tämän eroasian uudestaan puheeksi miehen kanssa... alkaa ihan vatsanpojasta ottaa.... tulee huono olo.. Tässäkö tämä kaikki oli? Mihin sitten menen? Mistä saan itselleni asunnon? Voimmeko olla vielä ystäviä?
Luulen että mieskin jo tietää oikein hyvin että tämä juttu on päättymässä. Täytyy vaan nostaa kissa pöydälle.
Sitä vapautta mies on kyllä ottanutkin. Niin paljon että minun pääni ei enää kestä. Ei tästä mitään tule. Mies ei vietä koskaan aikaa kotona, on paljon öitä pois. Ryyppäilee ja juhlii vain kavereiden kanssa, ei koskaan minun. En saa koskaan edes nähdä hänen kavereitaan. Olen lisäksi 99% varma että hänellä on toinen nainen.. tätä hän ei tietenkään tunnusta.
Mies on hyvin urakeskeinen ja tekee aina töitä. Minulle perhe on tärkeä, ja kaikki yhdessäolo. Haluan nauttia elämästä, en niinkään maallisesta mammonasta. Minä haluaisin naimisiin, mies nähtävästi ei.
Minkäänlaista läheisyyttä meillä ei ole aamu ja iltapusujen lisäksi. Seksiä ehkä pari kertaa kk jos minä jaksan tarpeeksi kauan vongata.
Mun täytyy päästä elämään elämää jollaista haluan elää. Mutta nyt kun mietin miten otan tämän eroasian uudestaan puheeksi miehen kanssa... alkaa ihan vatsanpojasta ottaa.... tulee huono olo.. Tässäkö tämä kaikki oli? Mihin sitten menen? Mistä saan itselleni asunnon? Voimmeko olla vielä ystäviä?
Luulen että mieskin jo tietää oikein hyvin että tämä juttu on päättymässä. Täytyy vaan nostaa kissa pöydälle.
Iso muutos tämä vaan on kun on lapsesta asti toisen kanssa elänyt.