Ahdistaa...

["onneton"]

Mä vihaan itseäni.

Mä haaveilen koko ajan toisenlaisesta suhteesta. Mulla on haaveissani unelmieni mies. Ei kukaan oikea, vaan kuviteltu. Ja muhun sattuu. Mä kaipaan intohimoa. Sitä mulla ei ole mieheni kanssa pätkääkään. tuntuu että petän miestäni..

Olen seurustellut vain mieheni kanssa. En ole harrastanut seksiäkään kenenkään muun kanssa. En tiedä mitä on hyvä seksi. Nykyään ei tee edes mieli seksiä kun intohimo puuttuu. Miehelle en voi tästä puhua, hän suuttuu jos puhun vaikeista asioista.

Haluaisin erota mutta en kuitenkaan halua. En halua luopua miehestäni, hän on minulle kuitenkin jumalattoman tärkeä. Aina kun mietin eroa, itken. Koska mua sattuu ajatus että jättäisin hänet. Ja tiedän että hän muuttaisi kaupungista joten en näkisi häntä koskaan.

Miten rakastua omaan mieheensä? haluan tuntea jotain suurta..

 

["Joo"]

Olet läheisriippuvainen, pelkäät yksin jäämistä. Eroa ja kokeile terapiaa.

 

[HoitoonVaan]

[QUOTE="Joo";24486660]Olet läheisriippuvainen, pelkäät yksin jäämistä. Eroa ja kokeile terapiaa.[/QUOTE]

Tai toisin päin. Ekaks terapiaan ja kun vahvistut voit katsoa onko sun suhteesi läheisriippuvuutta vai löytyykö sieltä oikeaa rakkautta taustalta. Ahdistuksen poistuttua voi nykyinenkin suhde näyttää toisenlaiselta.

 

[minä,]

Parisuhteen parhaaksi.

http://www.rakkaudeksi.fi/

Meppäs tuonne katselee ja juttelee. Sieltä varmaan saa paremmin neuvoja

 

[pikkumy]

Jos nyt erota et halua, niin parisuhdeterapiaan. Ja ei oo mitenkään ok että vaikeista asioista ei voi puhua, eli nekin on kasvavana kiilana teidän välissänne aiheuttaen lisää ongelmia.

 

[weeti]

Minä olen samanlaisessa tilanteessa. Joskaan eroa en pidä edes vaihtoehtona. Haluaisin haluta miestäni. Rakastua häneen uudelleen. Tiedän, että se vaatii ponnistuksen. Pitää alkaa toimimaan kuin olisi rakastunut, tunteista riippumatta. Silloin tunteet heräsisivät uudelleen. Tiedän sen, olen palauttanut viilenneet tunteet ennenkin.
Nyt vaan on vaikemapaa kun mies ei voi tulla ollenkaan vastaan, hän on henkisesti sairas. Siispä tarvitsen erityistä ponnistelua rakastaakseni saamattaa vastineeksi sitä mitä toivoisin. Tänään olen masentunut, huomenna ehkä jo uudella mielellä. Pitää vaan tehdä päätös rakastaa ja rakastua uudelleen. Se on mahdollista.

 

["vieras"]

Minä olen samanlaisessa tilanteessa. Joskaan eroa en pidä edes vaihtoehtona. Haluaisin haluta miestäni. Rakastua häneen uudelleen. Tiedän, että se vaatii ponnistuksen. Pitää alkaa toimimaan kuin olisi rakastunut, tunteista riippumatta. Silloin tunteet heräsisivät uudelleen. Tiedän sen, olen palauttanut viilenneet tunteet ennenkin.
Nyt vaan on vaikemapaa kun mies ei voi tulla ollenkaan vastaan, hän on henkisesti sairas. Siispä tarvitsen erityistä ponnistelua rakastaakseni saamattaa vastineeksi sitä mitä toivoisin. Tänään olen masentunut, huomenna ehkä jo uudella mielellä. Pitää vaan tehdä päätös rakastaa ja rakastua uudelleen. Se on mahdollista.

Miten miehesi on "henkisesti sairas"?