Lapsen käytöksen moittiminen tabu?

["vieras"]

Niin puolensa ja puolensa.. Mites jos ( siis jos nyt koitat itse ajatella itsesi perheelliseksi ) olisitte perheen kanssa kauan odotetulla vapaaviikonlopulla, ja koko perheen voimin menisitte syömään ravintolaan tai vaikka vaan kahvilaan, ja vajaa 3v tekee omiaan, vanhemmat kieltävät ja lapsi raivostuu.. Olisitko itse valmis jättämään ruuat siihen ja pyytämään laskun ?
Itsekin olen kyllä sitä mieltä että lapsia pitää komentaa ja toisille olisi hyvä pyrkiä antamaan rauha, mutta tällä logiikalla vilkkaiden/ tempparementtisten lasten vanhemmat pitäisi pitää pois " ihmisten ilmoilta " Ja kyllä itselläni on erittäin vilkas tyttö, jota kyllä kiellän ja komennan jos muita häiritsee, mutta kun kiellot ei tehoa ja nappaan syliin alkaa sen luokan mesoaminen, huutaa , potkii, uhoaa yms, enkä millään haluaisi pysytellä vain kotona lapsen " huonon käytöksen " takia

No ainakin meillä on perheessä toinen aikuinen, toinen ottaa mukulan kainaloon ja tulee kakaralle äkkilähtö. Meillä ei puhettakaan että saisi tunnin huutaa jossain raflassa. Mutta nämä jutut on jo niin iskostettu lasten päähän ja uhkaukset toteutettu että lapset tietää että toteutan uhkaukseni kyllä jos käyttäytyvät kuin pellossa kasvaneet. Joten eipä ne paljon edes uskalla.

JA VILKAS EI OLE SAMA KUIN HUONOKÄYTÖKSINEN. PUHUMATTAKAAN TEMPERAMENTISTA.

 

[SuzieQ.]

[QUOTE="vieras";26770095]No ainakin meillä on perheessä toinen aikuinen, toinen ottaa mukulan kainaloon ja tulee kakaralle äkkilähtö. Meillä ei puhettakaan että saisi tunnin huutaa jossain raflassa. Mutta nämä jutut on jo niin iskostettu lasten päähän ja uhkaukset toteutettu että lapset tietää että toteutan uhkaukseni kyllä jos käyttäytyvät kuin pellossa kasvaneet. Joten eipä ne paljon edes uskalla.

JA VILKAS EI OLE SAMA KUIN HUONOKÄYTÖKSINEN. PUHUMATTAKAAN TEMPERAMENTISTA.[/QUOTE]

Mutta jos lapsi on vilkas, temperamenttinen ja voimakastahtoinen, ei ole häneltä välttämättä varsinaisesti huonoa käytöstä jos ei suostu istumaan paikallaan, ja alkaa raivota jos sitä väkisin yritetään.

Hyvin huomaa tällaisista keskusteluista kellä on IHAN OIKEASTI vilkkaita ja voimakastahtoisia, uhmakkaita lapsia ja kellä ei.

Ei kaikki ole vanhempien vika, tosin on sellaisiakin vanhempia jotka eivät pidä kuria tai rajoja vilkkailla ja temperamenttisilla lapsillaan. Mutta on sellaisiakin lapsia joiden vanhemmat pitävät todella johdonmukaista kuria, silti asioista täytyy vääntää 10 kertaa ennen kuin ne alkavat pikkuhiljaa mennä lapselle jakeluun.

 

[7thHeaven]

[QUOTE="jäämies";26769601]Lapseen kohdistuvat kommentit otetaan hyvin usein henkilökohtaisesti. Toisekseen asiat eivät nyt vain kuulu ulkopuoliselle.

Avautumisesta ajattelisin, että äidillä on saattanut olla hermot valmiiksi kireällä, jos tenava on huutanut tunnin. Ulkopuolinen ei tiedä mitä sohii, kun suunsa avaa.[/QUOTE]

Anteeksi, mutta kyllä se kuuluu jos julkisilla paikoilla, muiden tonteilla käyttäydytään kanssaolijoita häiriten. Oli lapsi tai aikuinen.

 

[nuiva]

Mutta jos lapsi on vilkas, temperamenttinen ja voimakastahtoinen, ei ole häneltä välttämättä varsinaisesti huonoa käytöstä jos ei suostu istumaan paikallaan, ja alkaa raivota jos sitä väkisin yritetään.

Tämä vaatii nyt vähän avaamista itselleni. Kertoisitko miten nuo mainitsemasi ominaisuudet omaava lapsi ei käyttäydy huonosti kiukutellessaan vanhempien kieltoa vastaan?

Vaikka lapsi olisi miten kovapäinen hänellä ei ole oikeutta häiritä muita ihmisiä esim. ravintolassa. Aika monta "kainaloista kiinni ja pihalle" -kertaa se meilläkin vaati mutta lopulta sana meni perille.

 

[vikuri]

Sen verran mitä mä olen (reittilennoilla) lennellyt niin muksut joilla ei peppu pysy penkissä on vähemmistönä. Suurin osa lapsista osaa istua nätisti paikoillaan

Juu, kyllähän suurin osa paikoillaan pysyy, omanikin joten kuten jos on pakko. Mutta tiedän , että on myös olemassa lapsosia, jotka joko juoksevat tai raivoavat sylissä

 

[kahden vilkkamuksen äitee]

Aivan yksinkertaista. Ostat kaupasta uuden puuhakirjan jossa värityskuvia ja tarroja. Sit leluja, kirjoja, eväitä. Ei sen kummempaa mutta itse pitää kans nähdä vähän vaivaa viihdytykseen.

Sinähän se vallan uudet neuvot annoit, ikinä en ole noita tajunnut kokeillakaan. anteeksi, ei sais nauraa, sillä hyviä neuvojahan nuo ovat, mutta eivät tosiaan kaikilla toimi.

Meidän kumpikaan lapsi ei värityskirjoista perusta, lelut eivät kiinnosta uudessa ja vieraassa paikassa yhtään. Kirjat ehkä puoli minuuttia. Eväät tasan niin kauan kun niitä syödään ja on nälkä.

 

["vieras"]

Mutta jos lapsi on vilkas, temperamenttinen ja voimakastahtoinen, ei ole häneltä välttämättä varsinaisesti huonoa käytöstä jos ei suostu istumaan paikallaan, ja alkaa raivota jos sitä väkisin yritetään.

Hyvin huomaa tällaisista keskusteluista kellä on IHAN OIKEASTI vilkkaita ja voimakastahtoisia, uhmakkaita lapsia ja kellä ei.

Ei kaikki ole vanhempien vika, tosin on sellaisiakin vanhempia jotka eivät pidä kuria tai rajoja vilkkailla ja temperamenttisilla lapsillaan. Mutta on sellaisiakin lapsia joiden vanhemmat pitävät todella johdonmukaista kuria, silti asioista täytyy vääntää 10 kertaa ennen kuin ne alkavat pikkuhiljaa mennä lapselle jakeluun.

Mä en ole puhunut paikallaan istumisesta, vaan siitä että tunnin huutaminen raflassa tai edes takaisin juokseminen sisätiloissa mihin se ei kuulu ON huono käytöstä, ja mulle on ihan turha koittaa sitä kuitata selittämällä että kun "tää on vaan niin vilkas". Se on huonoa käytöstä ja kurinpuutetta.

 

["joo"]

Niin no, tässähän se tuli. Siinä ne vaihtoehdot sitten on;joko lapsi juosee äiti perässä, mikä häiritsee tai sitten lapsi pidetään sylissä, jossa se kirkuu. Että kumpi sitten on parempi/pahempi?? Pakkohan niiden lasten julkisilla paikoillakin on olla tosiaan! Ei niitä tynnyrissä voi pitää täysikäiseksi asti.

Korvatulpat messiin vaan!

Siis pointti oli että miksi yleensä edes kieltää kun kuitenkin antaa lapsen tehdä sitä mitä kieltää .
Parempi olisi ollut jos lapsi lolisi joko kiljunut hetken(tuskin kuitenkaan 2tuntia) ja lopettanut ymmärrettyään ettei saa tahtoaan läpi tai äiti olisi antanut juosta ilman kieltoja .

 

[SuzieQ.]

Tämä vaatii nyt vähän avaamista itselleni. Kertoisitko miten nuo mainitsemasi ominaisuudet omaava lapsi ei käyttäydy huonosti kiukutellessaan vanhempien kieltoa vastaan?

Vaikka lapsi olisi miten kovapäinen hänellä ei ole oikeutta häiritä muita ihmisiä esim. ravintolassa. Aika monta "kainaloista kiinni ja pihalle" -kertaa se meilläkin vaati mutta lopulta sana meni perille.

No joo tietty se on huonoa käytöstä, mutta meinasin sitä ettei se ole välttämättä aina kiinni siitä ettei vanhemmat osaisi kasvattaa lastaan ollenkaan, kun tuntuu että moni ajattelee niin. Joillakin lapsilla vain menee asiat hitaammin jakeluun. Ja meillä juurikin tuo kainaloista kiinni ja pihalle rauhoittumaan on käytössä, jos alkaa ihan hervoton temppuilu eikä mene muuten perille. On jo ihan selkeää kehitystä tapahtunut, poika on rauhoittunut 2-vuotiaasta todella paljon, ja itse on saanut jo vähän hengähtää kun on huomannut että ihan sen pahimman vaiheen yli ollaan menty. Hiljaa hyvä tulee, mutta kärsivällisyyttä se vaatii, sekä johdonmukaisuutta.

 

["vieras"]

No joo tietty se on huonoa käytöstä, mutta meinasin sitä ettei se ole välttämättä aina kiinni siitä ettei vanhemmat osaisi kasvattaa lastaan ollenkaan, kun tuntuu että moni ajattelee niin. Joillakin lapsilla vain menee asiat hitaammin jakeluun. Ja meillä juurikin tuo kainaloista kiinni ja pihalle rauhoittumaan on käytössä, jos alkaa ihan hervoton temppuilu eikä mene muuten perille. On jo ihan selkeää kehitystä tapahtunut, poika on rauhoittunut 2-vuotiaasta todella paljon, ja itse on saanut jo vähän hengähtää kun on huomannut että ihan sen pahimman vaiheen yli ollaan menty. Hiljaa hyvä tulee, mutta kärsivällisyyttä se vaatii, sekä johdonmukaisuutta.

No kuule aika harvan muunkaan mukula ihan itsekseen on näitä asioita oppinut, eikä siitä ole kysymys, vaan siitä että asioihin ei puututa ja muksu saa tehdä mitä lystää kun on vaan niin vilkas ja temperamenttinen. En mä ole koskaan kokenut että mua katsotaan pahasti esim. jos mun lapsi raivoaa tai juoksee raflassa, kunhan puutun tilanteeseen enkä anna sen jatkua loputtomiin.

 

[SuzieQ.]

[QUOTE="vieras";26770261]Mä en ole puhunut paikallaan istumisesta, vaan siitä että tunnin huutaminen raflassa tai edes takaisin juokseminen sisätiloissa mihin se ei kuulu ON huono käytöstä, ja mulle on ihan turha koittaa sitä kuitata selittämällä että kun "tää on vaan niin vilkas". Se on huonoa käytöstä ja kurinpuutetta.[/QUOTE]

Joo mutta jos lapsi on sellainen jolla asiat menee hitaammin jakeluun, ja käyttäytyy uhmakkaasti ja omapäisesti ja temppuilee, niin ei ihan aina voi kyllä mitenkään pois lähteä jokapaikasta tai ettei kävisi missään. Esim. jos toinen vanhempi on reissuhommissa tms., niin on vaan pakko ainakin kaupassa, apteekissa tms. käydä vaikka lapsi käyttäytyisikin siellä joskus huonosti, ravaisi eestaas ja uhmaisi.

Sitä kehitystä kun ei vaan ulkopuoliset näe. Jos meillä esim. vuosi sitten oli joka päivä temppuilua, nyt on ehkä enää kerran viikossa. Ne kerrat kun lapsi käyttäytyy julkisilla paikoilla kuin enkeli, ovat lisääntyneet rjähdysmäisesti mutta niihin ei kukaan kiinnitä huomiota. Jos joskus harvoin temppuilee, satunnainen kulkija tekee vaan heti oman johtopäätöksensä. Kun haastavaa lasta ei kasvateta päivässä tai kahdessa käyttäytymään kunnolla, siinä voi mennä pidempi aika ja se vaatii pitkiä hermoja. Mutta sitä kehitystä voi tapahtua jos vanhemmat paneutuvat asiaan todella, kuten väitän että me teemme. Meidän poika voi olla parin vuoden päästä jo ihan salonkikelpoinen ihan minne vaan, ja uskon että näin onkin.

 

[SuzieQ.]

[QUOTE="vieras";26770288]No kuule aika harvan muunkaan mukula ihan itsekseen on näitä asioita oppinut, eikä siitä ole kysymys, vaan siitä että asioihin ei puututa ja muksu saa tehdä mitä lystää kun on vaan niin vilkas ja temperamenttinen. En mä ole koskaan kokenut että mua katsotaan pahasti esim. jos mun lapsi raivoaa tai juoksee raflassa, kunhan puutun tilanteeseen enkä anna sen jatkua loputtomiin.[/QUOTE]

Joo ilman muuta pitää puuttua, en minäkään ymmärrä sitä jos vaan hymyillään että voi kun meidän Keijoannikki on niin ihanan energinen.

Nimim. tänään juuri temppuilun takia yhden pojan lempilelun vähäksi aikaa takavarikoinut äiti.

Se asioihin puuttuminen kun saattaa vaan aiheuttaa sitä uhmaa ja huutoa, ainakin meillä. Mutta se vähenee ihan koko ajan.

 

["vieras"]

Joo mutta jos lapsi on sellainen jolla asiat menee hitaammin jakeluun, ja käyttäytyy uhmakkaasti ja omapäisesti ja temppuilee, niin ei ihan aina voi kyllä mitenkään pois lähteä jokapaikasta tai ettei kävisi missään. Esim. jos toinen vanhempi on reissuhommissa tms., niin on vaan pakko ainakin kaupassa, apteekissa tms. käydä vaikka lapsi käyttäytyisikin siellä joskus huonosti, ravaisi eestaas ja uhmaisi.

Sitä kehitystä kun ei vaan ulkopuoliset näe. Jos meillä esim. vuosi sitten oli joka päivä temppuilua, nyt on ehkä enää kerran viikossa. Ne kerrat kun lapsi käyttäytyy julkisilla paikoilla kuin enkeli, ovat lisääntyneet rjähdysmäisesti mutta niihin ei kukaan kiinnitä huomiota. Jos joskus harvoin temppuilee, satunnainen kulkija tekee vaan heti oman johtopäätöksensä. Kun haastavaa lasta ei kasvateta päivässä tai kahdessa käyttäytymään kunnolla, siinä voi mennä pidempi aika ja se vaatii pitkiä hermoja. Mutta sitä kehitystä voi tapahtua jos vanhemmat paneutuvat asiaan todella, kuten väitän että me teemme. Meidän poika voi olla parin vuoden päästä jo ihan salonkikelpoinen ihan minne vaan, ja uskon että näin onkin.

No kun se siinä juuri on, että aika harva satunnainen ohikulkija katsoo pahalla jos lapsi temppuilee, KUNHAN ASIAAN PUUTUTAAN. Jos sä olet tilanteessa että et voi lähteä pois, niin sun täytyy puuttua siihen muilla tavoin. Et sä voi antaa muksun raivota ravintolassa tuntia, juosta vapaana kärryjen kanssa kemikalio-osastolla taikka antaa lapsen jäädä leikkimään rullaportaisiin kun sillä on uhmaa, vaikka sä tiedät että te olette lapsen kanssa edityneet paljon kahdessa vuodessa.

Pointti on edelleen että lapsi kyllä raivoaa ja uhmaa ja temppuilee, myös ne vähemmän vilkkaat kullannuput, eikä sitä useinkaan katsota pahalla vaan pahalla katsotaan sitä kädetöntä vanhempaa joka antaa tilanteen jatkua ja mahdollisesti lapsen häiritä muita.

 

[kikka89]

Kaupassa käyty ja jälleen sai lähtiessä meidän neiti raivarin kun joutui takaisin rattaisiin istumaan eikä saanut kävellä kotiin.. Ja ihmiset katsoi huuli pyöreänä..
Mutta kun joku aiemmin kirjoitti ettei mitenkään ole sama asia onko lapsia a vilkas ja tempperamenttinen vai huonokäytöksinen niin mitekäs sitten sim lapset kenellä on ad/hd, ovatko hekin huonokäytöksisiä ??
Ja oikeastikko joku sanoo että ( yli ) vilkas alle 3v on huonokäytöksinen ??

 

[SuzieQ.]

[QUOTE="vieras";26770319]No kun se siinä juuri on, että aika harva satunnainen ohikulkija katsoo pahalla jos lapsi temppuilee, KUNHAN ASIAAN PUUTUTAAN. Jos sä olet tilanteessa että et voi lähteä pois, niin sun täytyy puuttua siihen muilla tavoin. Et sä voi antaa muksun raivota ravintolassa tuntia, juosta vapaana kärryjen kanssa kemikalio-osastolla taikka antaa lapsen jäädä leikkimään rullaportaisiin kun sillä on uhmaa, vaikka sä tiedät että te olette lapsen kanssa edityneet paljon kahdessa vuodessa.

Pointti on edelleen että lapsi kyllä raivoaa ja uhmaa ja temppuilee, myös ne vähemmän vilkkaat kullannuput, eikä sitä useinkaan katsota pahalla vaan pahalla katsotaan sitä kädetöntä vanhempaa joka antaa tilanteen jatkua ja mahdollisesti lapsen häiritä muita.[/QUOTE]

Joo siis tästä olemme samaa mieltä. Minä en ole koskaan jättänyt puuttumatta.

Yhden kerran oli tilanne kun puuttuminen ei auttanut. Oltiin pojan kanssa kaupassa kun tämä oli noin 1 v. 10 kk. Kassajono oli pitkähkö, ja poika hermostui ja alkoi huutaa. Oli pari ennen meitä, mutta edellisillä oli tosi paljon ostoksia ja aikaa meni minuutteja, enkä saanut poikaa millään hiljaiseksi, ja halusin tehdä ne ruokaostokset. Ei siinä tosiaan mennyt kuin minuutteja mutta tuntui tunnilta, kun yritän harhauttaa poikaa ja saada mielenkiinnon pois huutamisesta, otin syliini tms. ja vaikka mitä pelleilin. Näin ihmisten paheksuvat katseet, oli todella huonoäiti- olo. Mutta en silti halunnut jättää kärrejä siihen, kun tiesin että ihan pian pääsimme pois. Aika paljon niitä mulkoilijoita ja päänpyörittelijöitä riitti, mutta tilanne laukesi, kun yksi vanhempi rouvashenkilö tuli ihan pojan lähelle ja sanoi että "kuulepas pikkumies, älä viitsi karjua enää, jookos?" Poika säikähti niin että lopetti itkemisen ja vain tuijotti. Hymyilin naiselle ja kiitin,ja toivotin hyvät illanjatkot.

Mutta tosiaan, tuota että tunti annetaan ravata tai huutaa, en minäkään sitä ymmärrä. Jos karjuminen olisi alkanut aiemmin, ei oltaisi edes kauppaan menty, tai jos ei olisi vielä oltu kerätty ostoksia kärryyn, oltaisi voitu tulla seuraavana päivänä uudelleen.

 

["vieras"]

Kaupassa käyty ja jälleen sai lähtiessä meidän neiti raivarin kun joutui takaisin rattaisiin istumaan eikä saanut kävellä kotiin.. Ja ihmiset katsoi huuli pyöreänä..
Mutta kun joku aiemmin kirjoitti ettei mitenkään ole sama asia onko lapsia a vilkas ja tempperamenttinen vai huonokäytöksinen niin mitekäs sitten sim lapset kenellä on ad/hd, ovatko hekin huonokäytöksisiä ??
Ja oikeastikko joku sanoo että ( yli ) vilkas alle 3v on huonokäytöksinen ??

Tai sit sä vaan kuvittelit että ne katsoi. Toi on meinaan melko tavanomainen näky, enpä koskaan ole oikeasti huomannut ettäkö ihmismassa jäisi kyseistä asiaa oikeen huuli pyöreenä tuijottelemaan, ette te niin kiinnostavia ole

Ei ad/hd lapsi ole sen huonokäytöksisempi, hän voi olla vanhemmilleen haastavampi mutta ei sellaisen lapsen pidä sen enempää saada terrorisoida ympäristöään kuin muidenkaan lapsien.

Ja huonosta käytöksestä ja rajojen puutteesta puhun silloin kun tilanteen annetaan jatkua eikä siihen puututa, EN SITÄ kun lapsi koettelee rajojaan ja uhmaa, se on normaalia.

En tiedä mitä tarkoitat tuolla vilkas alle 3v on huonokäytöksinen? ei vilkkaus tee kenestäkään huonokäytöksistä, mutta kyllä alle 3v. osaa jo huonon käytöksen ja vanhempien pompotuksen oikeen taitavasti.

 

[SuzieQ.]

Kaupassa käyty ja jälleen sai lähtiessä meidän neiti raivarin kun joutui takaisin rattaisiin istumaan eikä saanut kävellä kotiin.. Ja ihmiset katsoi huuli pyöreänä..
Mutta kun joku aiemmin kirjoitti ettei mitenkään ole sama asia onko lapsia a vilkas ja tempperamenttinen vai huonokäytöksinen niin mitekäs sitten sim lapset kenellä on ad/hd, ovatko hekin huonokäytöksisiä ??
Ja oikeastikko joku sanoo että ( yli ) vilkas alle 3v on huonokäytöksinen ??

No nimenomaan, ja eihän kovin pieniä edes tutkita, eli ei voi tietää!! En minäkään vielä tiedä onko mun lapsella ADHD vai ei, sitä voi tutkia vasta myöhemmin, ja ehkä tutkitaankin. Nuo kaksi ovat siis aivan eri asioita. Lapsi ei kyllä välttämättä ole huonokäytöksinen jos on ylivilkas. Eikä kovin pieni lapsi edes tietoisesti osaa käyttäytyä huonosti.

 

[SuzieQ.]

[QUOTE="vieras";26770354]Tai sit sä vaan kuvittelit että ne katsoi. Toi on meinaan melko tavanomainen näky, enpä koskaan ole oikeasti huomannut ettäkö ihmismassa jäisi kyseistä asiaa oikeen huuli pyöreenä tuijottelemaan, ette te niin kiinnostavia ole

Ei ad/hd lapsi ole sen huonokäytöksisempi, hän voi olla vanhemmilleen haastavampi mutta ei sellaisen lapsen pidä sen enempää saada terrorisoida ympäristöään kuin muidenkaan lapsien.

Ja huonosta käytöksestä ja rajojen puutteesta puhun silloin kun tilanteen annetaan jatkua eikä siihen puututa, EN SITÄ kun lapsi koettelee rajojaan ja uhmaa, se on normaalia.

En tiedä mitä tarkoitat tuolla vilkas alle 3v on huonokäytöksinen? ei vilkkaus tee kenestäkään huonokäytöksistä, mutta kyllä alle 3v. osaa jo huonon käytöksen ja vanhempien pompotuksen oikeen taitavasti.[/QUOTE]

Kyllä ihmiset oikeasti katsoo ja pyörittelee päitään ja supisee, jos lapsi huutaa täyttä kurkkua vaikka minuutin kaupassa tms. Koettu on useasti. Ja viime aikoina ne tilanteet laukeaa usein minuutissa-kahdessa, toisin kun vielä noin vuosi sitten.

 

["vieras"]

Joo siis tästä olemme samaa mieltä. Minä en ole koskaan jättänyt puuttumatta.

Yhden kerran oli tilanne kun puuttuminen ei auttanut. Oltiin pojan kanssa kaupassa kun tämä oli noin 1 v. 10 kk. Kassajono oli pitkähkö, ja poika hermostui ja alkoi huutaa. Oli pari ennen meitä, mutta edellisillä oli tosi paljon ostoksia ja aikaa meni minuutteja, enkä saanut poikaa millään hiljaiseksi, ja halusin tehdä ne ruokaostokset. Ei siinä tosiaan mennyt kuin minuutteja mutta tuntui tunnilta, kun yritän harhauttaa poikaa ja saada mielenkiinnon pois huutamisesta, otin syliini tms. ja vaikka mitä pelleilin. Näin ihmisten paheksuvat katseet, oli todella huonoäiti- olo. Mutta en silti halunnut jättää kärrejä siihen, kun tiesin että ihan pian pääsimme pois. Aika paljon niitä mulkoilijoita ja päänpyörittelijöitä riitti, mutta tilanne laukesi, kun yksi vanhempi rouvashenkilö tuli ihan pojan lähelle ja sanoi että "kuulepas pikkumies, älä viitsi karjua enää, jookos?" Poika säikähti niin että lopetti itkemisen ja vain tuijotti. Hymyilin naiselle ja kiitin,ja toivotin hyvät illanjatkot.

Mutta tosiaan, tuota että tunti annetaan ravata tai huutaa, en minäkään sitä ymmärrä. Jos karjuminen olisi alkanut aiemmin, ei oltaisi edes kauppaan menty, tai jos ei olisi vielä oltu kerätty ostoksia kärryyn, oltaisi voitu tulla seuraavana päivänä uudelleen.

Nojoo, tuollaisia tilanteita sattuu, ei se tee kenestäkään huonoa äitiä. Mutta todettakoon myös että monesti ne pahat katseet ja silmien pyörittelyt on ihan meidän omassa päässä, kun pelätään että kauhee kun muut nyt tuomitsee mut tässä huonoksi äidiksi ja lapsen kauhukakaraksi eikä tää lapsikaan nyt millään lopeta ja apuaaa..... Jotkut harmi kyllä menee ihan paniikkiin kun lapsi järjestää kohtauksen hankalassa paikassa, ja fiksut lapset saa siitä oikein pontta purjeisiin.... eli sit vaan pysyy tyynenä itse ja silti johdonmukaisena eikä anna periksi sille huudolle tms.

Näin yksi päivä vastaavan tilanteen, lapsi vaan oli jo isompi, ehkä joku 3-4v. Vinkus siinä jotain karkkia kassalla ja äiti sanoi että ei nyt osteta. Lapsi sai kovat huutoraivarit, mutta äiti ei ollut moksiskaan, jatkoi vaan tavaroiden lataamista hihnalle, maksoi ostokset ja pakkas, kun toinen roikkus lahkeessa ja rääkys. Äiti vaan totesi uudestaan moneen kertaan rauhallisesti että me emme nyt osta mitään karkkia, joten kiukuttelu ei auta ja tuolla käytöksellä ei saa mitään karkkia tms.. Ainakin minusta tämäkin on ihan riittävää puuttumista, kun ei siitä tilanteesta pois pääse. Eikä kumminkaan oltu missään raflassa, missä se huutaminen pitkittyessä häiritsee vähän eri tavalla muita ihmisiä...

 

["Kirsi"]

meillä 3 lasta. Eivät ole vilkkaita ( tai no, tuosta 1v ei voi vielä tietää ) mutta tempperamenttia sitäkin enemmän. Siltikään en ole koskaan jäänyt neljän seinän sisälle lasteni kanssa, vaan yksin kaikkien kanssa mennyt ympäri suomea. Välillä reissut onnistuu, välillä ei. Välillä ravintolassa syöminen on onnistunut pienten kanssa, välillä itse olen jättänyt syömättä ja marssinut ulos. En ole kuitenkaan koskaan luovuttanut ja tulokset kyllä näkyy. Vanhimmat on 7v ja 6v ja voin sanoa, että voin mennä noiden kanssa ihan minne vaan yksin. Ei mitään ongelmia. Kolmas on 1v ja siinähän tuo menee mukana. Edelleen menen kaikkien kolmen kanssa mihin vaan. Nyt sunnittelen risteilyä ja ulkomaanmatkaa kolmen kanssa yksin. Ikinä ei kukaan ole tullut minua arvostelemaan, vaikka välillä uhmaiässä nuo kaksi isompaa saivat raivareita miloin missäkin. Ei koskaan. Tai sitten en vaan huomaa, koska minua ei sillä hetkellä muiden katseet tai kommentit kiinnosta. Selvitän tilanteen ja lähden lapsen kanssa. Asia ei muille kuulu.

Tuntuu, että helpompaa minulla on noiden kolmen lapsen kanssa yksin mennä joka paikkaan, kuin silloin kun mies on mukana

 

[romano]

meillä tulee aina huonosta käytöksestä rankkua. ja mitä enempi huutaa sitä varmemmaks tulee ettei ko tavaraa saa. meil on kyl onneks aika nopeeta menny jakeluun nuo käytös asiat molemmil. minuutin kahden raivareista ei kantsi välittää mut ei mun mielestä lapsen saa antaa rähjätä esim ravintolas tuntia tai paikassa jossa se yksinkertaisesti esim turvallisuus syystä on kielletty. aikuisen pitää laittaa rajat ei oo tullu sellasta lasta vielä vastaan mitä ei sais ruotuun. ja jos ei esim ravintolas osaa olla ni pois vaikka ruuat jäis siinäpä sit on ilman ja oppii.

 

["vieras"]

Kyllä ihmiset oikeasti katsoo ja pyörittelee päitään ja supisee, jos lapsi huutaa täyttä kurkkua vaikka minuutin kaupassa tms. Koettu on useasti. Ja viime aikoina ne tilanteet laukeaa usein minuutissa-kahdessa, toisin kun vielä noin vuosi sitten.

Aijjaa, mä olen eri mieltä. Tai sit mä vaan en osaa tulkita ihmisten katseita.... puhumattakaan mistään pahantahtoisista supisijoista. Jotkut joskus voi vähän naurahtaa niinkuin empaattisesti, että "onpas noi lapset ihania kun saa tuollaisia kohtauksia... tiedän... " Sen sijaan olen nähnyt paljonkin vanhempia jotka muuttuu itse punaiseksi naamasta ja hiki valuu pitkin ohimoja kun lapsi kiukkuaa, ja vanhempikin muuttuu yhä kireämmäksi...

 

[kikka89]

[QUOTE="vieras";26770354]Tai sit sä vaan kuvittelit että ne katsoi. Toi on meinaan melko tavanomainen näky, enpä koskaan ole oikeasti huomannut ettäkö ihmismassa jäisi kyseistä asiaa oikeen huuli pyöreenä tuijottelemaan, ette te niin kiinnostavia ole

Ei ad/hd lapsi ole sen huonokäytöksisempi, hän voi olla vanhemmilleen haastavampi mutta ei sellaisen lapsen pidä sen enempää saada terrorisoida ympäristöään kuin muidenkaan lapsien.

Ja huonosta käytöksestä ja rajojen puutteesta puhun silloin kun tilanteen annetaan jatkua eikä siihen puututa, EN SITÄ kun lapsi koettelee rajojaan ja uhmaa, se on normaalia.

En tiedä mitä tarkoitat tuolla vilkas alle 3v on huonokäytöksinen? ei vilkkaus tee kenestäkään huonokäytöksistä, mutta kyllä alle 3v. osaa jo huonon käytöksen ja vanhempien pompotuksen oikeen taitavasti.[/QUOTE]

Ei kyllä ne katsoi.. Oltiin ulko-ovien vieressä kun laitoin huutavaa ja potkivaa lasta rattaisiin, ja kyllä katsoin niihin ihmisiin päin ja kyllä he katsoivat myös meitä..
Sitä en tietenkään voi tietää katselivatko ajatellen " että voi että mikä kauhukakara/ huono äiti " vai miettivätkö vain ettei ole helppoa, vai kenties käätyivätkö vain katsomaan muuten vain kiljuvaa lasta

Tämäkokoisessa kyläpahasessa kyllä katsotaan jos siihen aihetta on

 

[niinpä vaan]

meillä tulee aina huonosta käytöksestä rankkua. ja mitä enempi huutaa sitä varmemmaks tulee ettei ko tavaraa saa. meil on kyl onneks aika nopeeta menny jakeluun nuo käytös asiat molemmil. minuutin kahden raivareista ei kantsi välittää mut ei mun mielestä lapsen saa antaa rähjätä esim ravintolas tuntia tai paikassa jossa se yksinkertaisesti esim turvallisuus syystä on kielletty. aikuisen pitää laittaa rajat ei oo tullu sellasta lasta vielä vastaan mitä ei sais ruotuun. ja jos ei esim ravintolas osaa olla ni pois vaikka ruuat jäis siinäpä sit on ilman ja oppii.

Meinaatko, että lapsi hiljenee sillä, että viet sen ruuan pois?

Jos lapsi nyt sattuu alkaa juoksemaan ravintolassa ympyrää kun pitkästyvät, niin toki sen keskeytän. Ja siitä hyvin suurella todennäköisyydellä seuraa huutoa. Mutta lapsi ei todellakaan sa tahtoaan lävitse (eli pois tylsästä paikasta) huutamalla. Toki voin yrittää harhauttaa, mutta aina se ei onnistu. Silloin ei auta kuin "deal with it". Ja taatusti mullakin menisi hermo jos naapuripöydän akka tulisi siihen tilanteeseen jurputtamaan. Ravintolasta poistuisin ainoastaan henkilökunnan niin pyytäessä. Ja ihan sama kaupassakin. Jos ei kävely onnistu nätisti, nappaan mukulan kärryihin. Siinä saa huutaa vaikka kuin hyeena, ja jos jotakuta häiritsee, niin voivoi. Mä kasvatan niitä, mutta kun niissä ei ole sitä vaienna-nappia ja mä en rupea edestakaisin hyppimään ihan aikani kuluksi mukulan oikkujen mukaan.

 

[oma napa paras napa]

Ja taatusti mullakin menisi hermo jos naapuripöydän akka tulisi siihen tilanteeseen jurputtamaan.

Naapuripöydän akan täytyy kuunnella loputtomiin sun mukulan rääkymistä, mutta SULLA menee hermo jos joku KEHTAA tulla SUN pöydän viereen jurputtamaan? Voisin kuule sanoa ihan samaa sulle, deal with it. Jos et saa mukulaa ruotuun niin miten se on muiden ongelma?