Lapsen käytöksen moittiminen tabu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja random vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meitäkin vanhempia on, joiden mielestä asiasta saa ja kuuluu sanoa, ja joiden mielestä tuossa tilanteessa vanhempien olisi kuulunut mennä itseensä & viimeistään silloin tehdä jotain asialle kun vieras ihminen aiheellisesti huomauttaa (mieluiten toki jo paljon ennemmin, ennen kun lapsi on tunnin ajan saanut terrorisoida muiden ruokarauhaa).

Ei me kaikki olla sitä mieltä, että meidän lapset nyt vaan on vilkkaita ja ne saa riehua & möykätä missä ja milloin vaan, ja muun maailman pitää nyt vaan kestää se. Osa meistä osaisi hyvissä ajoin napata ipanan kainaloon, ja kokeilla ulkona syömistä uudestaan paremmalla onnella joskus toiste.

Joten älä ap menetä tyystin uskoasi koko äitikuntaan :)
 
Meitäkin vanhempia on, joiden mielestä asiasta saa ja kuuluu sanoa, ja joiden mielestä tuossa tilanteessa vanhempien olisi kuulunut mennä itseensä & viimeistään silloin tehdä jotain asialle kun vieras ihminen aiheellisesti huomauttaa (mieluiten toki jo paljon ennemmin, ennen kun lapsi on tunnin ajan saanut terrorisoida muiden ruokarauhaa).

Ei me kaikki olla sitä mieltä, että meidän lapset nyt vaan on vilkkaita ja ne saa riehua & möykätä missä ja milloin vaan, ja muun maailman pitää nyt vaan kestää se. Osa meistä osaisi hyvissä ajoin napata ipanan kainaloon, ja kokeilla ulkona syömistä uudestaan paremmalla onnella joskus toiste.

Joten älä ap menetä tyystin uskoasi koko äitikuntaan :)

Esimerkiksi siskoni poika on mahtava tapaus. Äitinsä samoin ja myös isänsä!
 
Meitäkin vanhempia on, joiden mielestä asiasta saa ja kuuluu sanoa, ja joiden mielestä tuossa tilanteessa vanhempien olisi kuulunut mennä itseensä & viimeistään silloin tehdä jotain asialle kun vieras ihminen aiheellisesti huomauttaa (mieluiten toki jo paljon ennemmin, ennen kun lapsi on tunnin ajan saanut terrorisoida muiden ruokarauhaa).

Ei me kaikki olla sitä mieltä, että meidän lapset nyt vaan on vilkkaita ja ne saa riehua & möykätä missä ja milloin vaan, ja muun maailman pitää nyt vaan kestää se. Osa meistä osaisi hyvissä ajoin napata ipanan kainaloon, ja kokeilla ulkona syömistä uudestaan paremmalla onnella joskus toiste.

Joten älä ap menetä tyystin uskoasi koko äitikuntaan :)

En ole AP (mutta kirjoitin tuon aiemman viestin oikeuksista ja velvollisuuksista, joten kommentoin tähänkin kun olen näköjään AP:n kanssa samoilla linjoilla). Tiedän, että tällaisiakin äitejä on. Esimerkiksi omassa perheessäni ja ystäväpiirissäni olen kyllä puuttunut lasten käytökseen tarvittaessa eikä kukaan ole koskaan pienelläkään eleellä osoittanut, että olisi ottanut sen jotenkin henkilökohtaisena loukkauksena heidän kyvystään kasvattaa lapsiaan - mikä on hyvä, koska se ei missään tapauksessa ole mitään henkilökohtaista.

Minä olen kai sen verran "vanha" tai jotain, että puutun automaattisesti huonoon käytökseen. Olen jopa rankaissut muiden lapsia (esim. poistanut pelin tai lelun jos käytös on ollut sopimatonta) jos äiti tai isä ei ole ollut itse siinä lähellä puuttumassa tilanteeseen. En ole edes ajatellut, että se ei olisi sopivaa ennen kuin aloin käydä täällä kaksplussalla. Olen sen jälkeen ajatellut sitä ja joskus huomattuani puuttuneeni toisen lapsen käytökseen tarkkaillut vanhempien reaktiota, että loukkaantuivatkohan he, mutta en ole tällaista huomannut. Eikä tosiaan kukaan ole koskaan sanonut siitä mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Niin, kerrotko? Eli nyt sain vastauksen jo aloitusviestiin laittamaani kysymykseen: huonosti käyttäytyvän lapsen vanhemmmalle EI SAA mennä sanomaan asiasta? Ja lapsen käytös pitää hyväksyä tilanteessä kuin tilanteessa? Vähän sama kuin nykysuuntaus: hullut ja kovaäänisimmät sanelee yhteiskunnan ehdot.

Sinähän mielenkiintoisia päätelmiä teet. En sanonut hyväksyväni sen, etteivät lapsen vanhemmat tehneet asialle mitään, esim poistuneet.
MUTTA on vaan yksinkertaisesti epäkohteliasta puuttua toisten lastenkasvatukseen.
 
[QUOTE="vieras";26773144]En ole AP (mutta kirjoitin tuon aiemman viestin oikeuksista ja velvollisuuksista, joten kommentoin tähänkin kun olen näköjään AP:n kanssa samoilla linjoilla). Tiedän, että tällaisiakin äitejä on. Esimerkiksi omassa perheessäni ja ystäväpiirissäni olen kyllä puuttunut lasten käytökseen tarvittaessa eikä kukaan ole koskaan pienelläkään eleellä osoittanut, että olisi ottanut sen jotenkin henkilökohtaisena loukkauksena heidän kyvystään kasvattaa lapsiaan - mikä on hyvä, koska se ei missään tapauksessa ole mitään henkilökohtaista.

Minä olen kai sen verran "vanha" tai jotain, että puutun automaattisesti huonoon käytökseen. Olen jopa rankaissut muiden lapsia (esim. poistanut pelin tai lelun jos käytös on ollut sopimatonta) jos äiti tai isä ei ole ollut itse siinä lähellä puuttumassa tilanteeseen. En ole edes ajatellut, että se ei olisi sopivaa ennen kuin aloin käydä täällä kaksplussalla. Olen sen jälkeen ajatellut sitä ja joskus huomattuani puuttuneeni toisen lapsen käytökseen tarkkaillut vanhempien reaktiota, että loukkaantuivatkohan he, mutta en ole tällaista huomannut. Eikä tosiaan kukaan ole koskaan sanonut siitä mitään.[/QUOTE]

Ymmärrän, että näkökulmia on monia. Jonkun mielestä ei saa sanoa, joidenkin mielestä pitää. Kiva huomata, etteivät kaikki ajattele sen olevan yksinkertaisesti väärin, kuten joku ylempänä kirjoitti. Random vierailija kiittää, kumartaa ja lähtee koiran kanssa pienelle iltalenkille.
 
Luepa ketju tarkemmin. Minä sanoin asiasta salaattipöydän luona. Se oli se äiti joka asiasta kuultuaan tuli huutamaan meidän pöytään. Minä en todellakaan kehtaisi marssia kannat kopisten huutamaan toisen ruaon yläpuolelle.

Minä olen kirjoittanut tuon aiemman kommentin: musta on tosi noloa.. en muita vieras nikillä kirjoitettuja. Ja juu en lukenut koko ketjua, mutta alkuviestin perusteella kirjoitin kommenttini että ihan yleisesti on noloa "huudella" vieraisiin pöytiin (ts. kommentoida/ puuttua toisten asioihin).
Jos on niin rajoittunut että meteli ravintolassa häiritsee - oli se sitten naapurin juoppo örveltäjä tai juokseva ja riehuva pikkumuksu niin sitten on parempi jäädä ihan kotiin syömään rauhassa, tai mennä sen verran tasokkaaseen ravintolaan, ettei siellä ole moisia elämän ääniä, jotka häiritsevät ruokarauhaa.

Jos minua vastaavat lasten äänet häiritsisi niin todennäköisesti koittaisin keksiä muksulle jotain kivaa tekemistä (taitella vaikka servetistä vaakun, jos ko. ravintolassa ei ole leikkipaikkaa tai piirustusvälineitä lapsille), jotta saisin suunnattua energian johonkin järkevämpään kuin jatkuvaan metelöintiin - tällaisesta tuskin kukaan menettäisi malttiaan. Mutta asiat voi esittää niin monella tavalla :)
 
Mulle ei ole koskaan sanottu mitään lapsistani. Ovat hiljaisia julkisilla paikoilla ja lähtisin pois heti jos eivät olisi.
itse asiassa huomaan usein lapsettomien pariskuntien valitsevan pöydät meidän läheltä. 2 tyttöä.

kaksi kertaa on kuitenkin aikuinen sanonut kuopukselle ja täysin asiattomasti mielestäni.

Ekalla kerralla olimme seuraamassa lasten urheilukilpailua, jossa kuopukse sisar kilpaili. Kuopukseni sanoi siellä minulle jotain aivan tavallisella puheäänellään, lapsen kantavalla äänellään, niin toisen lapsen äiti sihisi i lapselleni, että hänen ptiää olla hiljaa kun hänen vauva nukkuu. siis urheilukilpailussa, jossa kaikki huusivat ja mölysivät, juuri minun lapseni ei olisi saanut puhua mitään. Kuopus taisi olla 2v ja säikhti kyllä vieraan ihmisen kiukkuista sihinää. Minusta tuo nainen ei ihan täysillä kulkenut ja käytös ei ollut asiallista.

Toisen kerran olimme seuraamassa lasten teatteria, ja jonkun lapsen mummo hyssytteli kuopusta. Juu, oli ehkä liian nuori sinne, mutta ei melunnut tai itkenyt. Kerran kommentoi minulle jotain näytelmästä. Tukiverkkoja ei ole ja halusin esikoisen viedä teatteriin ekaa kertaa. Mummoa taisi ärsyttää lapseni ikä, ei käytös. mies ei töiden takia voinut vahtia kuopusta esityksen ajan. Monet muutkin lapset kommentoivat esitystä. Jokin meissä ärsytti mummoa, koska emme häirinneet
 
Tuli vaan sellainen ajatus mieleen kun moni ihannoi sitä miten lapset kasvatettiin hyvin ennen vanhaan. Sitten kuitenkin ne kurissa kasvaneet lapset on niitä aikuisia jotka räyhää yleisillä paikoilla jos heitä arvostellaan, kyttäävät toisiaan ja paheksuuvat ja arvostelevat.. Että ei ihan nappiin mennyt silloin 70-80-luvullakaan.. No, sen näkee sitten 20v kuluttua mitä näistä lapsista tulee jotka saa toteuttaa itseään vapaasti nyt..
 
[QUOTE="Vieras";26773352]
Jos minua vastaavat lasten äänet häiritsisi niin todennäköisesti koittaisin keksiä muksulle jotain kivaa tekemistä (taitella vaikka servetistä vaakun, jos ko. ravintolassa ei ole leikkipaikkaa tai piirustusvälineitä lapsille), jotta saisin suunnattua energian johonkin järkevämpään kuin jatkuvaan metelöintiin - tällaisesta tuskin kukaan menettäisi malttiaan. Mutta asiat voi esittää niin monella tavalla :)[/QUOTE]
Ja jättäisit oman ruokasi syömättä, oman seurueesi huomioimatta, toimiessasi leikkitätinä vieraalle lapselle?

No, mikäpä siinä...minä en kyllä tekisi niin. Ja onhan tuokin sitä, että puututaan toisten asioihin ja lastenkasvatukseen; sitä, mitä kritisoit.
 
[QUOTE="vieras";26773494]Iso JOS.. En jaksa kiinnittää muiden tekemisiin niin paljon huomiota, minulla on omakin elämä :)[/QUOTE]
Uskot tai et, oma elämä on myös meillä, jotka kuljemme aistit avoinna, ja kuulemme kyllä jos ravintolassa lapsi karjuu ja käyttäytyy huonosti tunnin ajan. Saatamme siitä jopa vähän häiriintyä ja toivoa, että vanhemmat tajuaisivat ottaa lapsensa kainaloon ja suksia ulos :)

Siitä omasta elämästähän ollaan nauttimassa esim. siellä ravintolassa. Tai ainakin yritetään, joskus se ei onnistu kun tietynlaiset ihmiset pilaavat sen nautinnon.
 
[QUOTE="mä";26769589]Mietin samaa asiaa just viime viikolla lentokoneessa. 2v juoksi käytävää edestakaisin ja äiti perässä sanoen että ei saa juosta sinne ja otti lapsen kiinni just ennen ohjaamon ovea. Tätä jatkui 2 tuntia. En ymmärrä miksi äiti ei ottanut lasta heti kiinni ja lopettanut juoksua kun kerran kielsi ihan järjetöntä touhua :( Miksi kieltää jos antaa kuitenkin tehdä sitä.
Ensin lapsi (ja äiti) häiritsivät juoksullaan ja törmäilyillään ja paluumatkalla lapsi rimpuili äidin sylissä ja huusi ja kirkui täysillä :([/QUOTE]

Varmaan siksi antoi sen juosta ettei se kiljurimpuilisi. Meidän jäbä tekisi varmaan melko samalla tavalla. Se ei myöskään ole periaatteessa huonoa käytöstä niin pienellä, vaan joillakin on aina paljon liikettä nivelissä. Saattoi myös ajatella että se väsyisi ja olisi hetken hiljaa. Toiset on vaan temperamentiltaan fyysisesti liikkuvaisia (ei nyt sotketa sitä tuhmuuteen, ilkeyteen eikä huonosti käyttäytymiseen).

Itse en tavallaan ymmärrä lapsia jotka istuvat kiltisti hiljaa paikoillaan 0,5-3 vuotiaina. Aina tulee mieleen että eikö niillä ole yhtään uteliaisuutta.
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
Alkuperäinen kirjoittaja Kotilohikäärme;26773599:
Varmaan siksi antoi sen juosta ettei se kiljurimpuilisi. Meidän jäbä tekisi varmaan melko samalla tavalla. Se ei myöskään ole periaatteessa huonoa käytöstä niin pienellä, vaan joillakin on aina paljon liikettä nivelissä. Saattoi myös ajatella että se väsyisi ja olisi hetken hiljaa. Toiset on vaan temperamentiltaan fyysisesti liikkuvaisia (ei nyt sotketa sitä tuhmuuteen, ilkeyteen eikä huonosti käyttäytymiseen).

Itse en tavallaan ymmärrä lapsia jotka istuvat kiltisti hiljaa paikoillaan 0,5-3 vuotiaina. Aina tulee mieleen että eikö niillä ole yhtään uteliaisuutta.

no tuota, entä ne toiset lapset? aika röyhkeää antaa omansa noin käyttäytyä. kaikki haluaisivat juosta ja se ei vaan onnistu.

ei saa mennä koneeseen jos ei lapsi istu. kaikki ovat yhtä liikkuvaisia, toiset vaan opetetaa ottamaan huomioon muut.
 
Tää lentokone juttu alkoi mietityttää mua siinä mielessä, että mitä hittoa siinä sit pitää tehdä jos on ekaa kertaa opettelemassa lapsen kanssa sitä lentokoneessa olemista ja se päättää juosta ja kun kiellät ja pistät penkkiin niin karjuu?

Pyytää välilasku?

Mä poistun kanssa raflasta jos lapsi karjuu niin kauan et alkaa palaa käpy naapurikunnissa, eikä mulla ole muuta konstia hiljentää lasta kun viedä ulos. Tietty kokeilen ekaks kaikki lahjonnasta uhkailuun ja kiristämiseen...
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
[QUOTE="höh";26773689]no tuota, entä ne toiset lapset? aika röyhkeää antaa omansa noin käyttäytyä. kaikki haluaisivat juosta ja se ei vaan onnistu.

ei saa mennä koneeseen jos ei lapsi istu. kaikki ovat yhtä liikkuvaisia, toiset vaan opetetaa ottamaan huomioon muut.[/QUOTE]

Sen ikäisiä ei vielä varsinaisesti opeteta. Tai ne ei käskystä tottele. Opettaminen on lähinnä fyysistä rajoittamista mitä tietty pitää tehdä jos ipana häiritsee muita. Sitten ei auta kuin huudattaa.
Noin kun sä sanot, sanoo vain temperamentiltaan helpon lapsen vanhempi. Ei pitäisi olla niin ihmeellinen asia ymmärtää että toiset vaan tarvii enemmän fyysistä liikettä. Meillä esim. naapurin tyttö istuu päivänsä kärryssä, hiekkiksellä, tuolilla, missä vaan. Mut istuu paikallaan jos laittaa istumaan. Mun saman ikäinen poika ei pysy kärryssä valjaillakaan eikä taatusti istu hiekkiksellä, tuolilla eikä muuallakaan muuten kuin sen aikaa kun se syö tai kattoo telkkaria. Eikä aina silloinkaan.

Miten sä semmoista opetat? Nalkutat perässä ja jankkaat "älä tanssi", "älä kiipeä", "älä heilu", "älä aja rallia pikkuautolla", "älä juokse".
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
Tuli vaan sellainen ajatus mieleen kun moni ihannoi sitä miten lapset kasvatettiin hyvin ennen vanhaan. Sitten kuitenkin ne kurissa kasvaneet lapset on niitä aikuisia jotka räyhää yleisillä paikoilla jos heitä arvostellaan, kyttäävät toisiaan ja paheksuuvat ja arvostelevat.. Että ei ihan nappiin mennyt silloin 70-80-luvullakaan.. No, sen näkee sitten 20v kuluttua mitä näistä lapsista tulee jotka saa toteuttaa itseään vapaasti nyt..

Minä en ainakaan "ennen vanhalla" tarkoittaisi 70- tai 80-lukua... Kuinka nuori sinä oikein olet?!
 
Mun mielestä vieras aikuinen voi ja saakin komentaa lasta jos vanhempi ei ole juuri lähellä, mutta vieraan aikuisen ei tule toista aikuista neuvoa.

Ei kukaan varmaan ole puhunutkaan toisen aikuisen neuvomisesta. Toisen lapsen komentaminen ei ole minusta toisen aikuisen neuvomista. Voi olla vaikka, että äitiä ei haittaa jos lapsi paukuttaa vieraiden aikana kattiloita niin, että ajatuksia ei kuule, mutta vierasta se voi haitata. Äiti voi olla vaikkapa niin tottunut siihen, että ei edes huomaa puuttua siihen. Silloin minusta vieras voi ihan hyvin sanoa lapselle tai äidille (asiallisesti), että lopettaa. En minä ainakaan sellaisesta vetäisi hernettä nenään. Päinvastoin. Minusta on vain hyvä jos lapsella on useampia kasvattajia. He oppivat silloin enemmän muista ihmisistä, muiden kanssa toimeentulosta ja maailmasta.

Puhutaan paljon, että miten lapset voivat oppia olemaan ihmisten ilmoilla jos heitä ei saa viedä vaikkapa ravintolaan, mutta siihen liittyy mielestäni myös se, että pitää oppia, että mikä on häiritsevää toisella, ei välttämättä ole sitä toiselle (kohtuuden rajoissa tietysti), ja että häiritsevään käytökseen pitää puuttua. Se on juuri sitä oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainottamista. Oikeus olla ravintolassa, mutta velvollisuus olla häiritsemättä muita.
 
[QUOTE="vieras";26773878]Ei kukaan varmaan ole puhunutkaan toisen aikuisen neuvomisesta. Toisen lapsen komentaminen ei ole minusta toisen aikuisen neuvomista. Voi olla vaikka, että äitiä ei haittaa jos lapsi paukuttaa vieraiden aikana kattiloita niin, että ajatuksia ei kuule, mutta vierasta se voi haitata. Äiti voi olla vaikkapa niin tottunut siihen, että ei edes huomaa puuttua siihen. Silloin minusta vieras voi ihan hyvin sanoa lapselle tai äidille (asiallisesti), että lopettaa. En minä ainakaan sellaisesta vetäisi hernettä nenään. Päinvastoin. Minusta on vain hyvä jos lapsella on useampia kasvattajia. He oppivat silloin enemmän muista ihmisistä, muiden kanssa toimeentulosta ja maailmasta.

Puhutaan paljon, että miten lapset voivat oppia olemaan ihmisten ilmoilla jos heitä ei saa viedä vaikkapa ravintolaan, mutta siihen liittyy mielestäni myös se, että pitää oppia, että mikä on häiritsevää toisella, ei välttämättä ole sitä toiselle (kohtuuden rajoissa tietysti), ja että häiritsevään käytökseen pitää puuttua. Se on juuri sitä oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainottamista. Oikeus olla ravintolassa, mutta velvollisuus olla häiritsemättä muita.[/QUOTE]

Näinhän se on.
Mun lapsia saa ehdottomasti käskeä olin paikalla tai en. Kunhan syy on asiallinen. Olen joskus joutunut läksyttämään läksyttäjääkin kun on kieltänyt vaikkapa meillä kotona sisällä juoksemisen tai muuta mitä mun mielestä ei pidä kieltää. Se ei siis varsinaisesti häirinnyt kieltäjää vaan hän kieltää kaikkea vanhasta tottumuksesta. Heillä ei juosta, meillä juostaan. Sama kun meillä ei hoputeta syömään eikä kiristetä ottamaan lisää tai syömään vielä niin ja niin monta lihapullaa. Mutta tuhmuuksista läksytetään aina, samoin vieraita.
Usein se että joku vieras kieltää jotain, on sitäpaitsi tehokkaampaa.
Kerran olen tavannut semmoisen överimutsin, mistä tässäkin nyt alunperin kai puhuttiin. Oli hemmetin hikinen kesäpäivä Helsingin kaupungin asuntotoimistossa. Kauhea jono, ja yksi pikkupoika on menossa vetämään vuoronumerovehkeen töpseliä irti. Joku setä sitten juuri ja juuri onnistui estämään pojan aikeet ihan asiallisesti hihkaisemalla ja oli menossa ottamaan töpselistä kiinni. Poika ymmärsi heti ettei niin saa tehdä ja jatkoi muita leikkejä. Äiti sitten veti miehelle kunnon kilarit kun sitä ei muut saa torua ettei se säikähdä. Että onhan niitä semmoisiakin joita ei kasvateta. Mutta sitten on niitä jotka on vaan saakelin nopeita vaikkakin kilttejä ja kohteliaita.
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
Alkuperäinen kirjoittaja Kotilohikäärme;26773916:
Näinhän se on.
Mun lapsia saa ehdottomasti käskeä olin paikalla tai en. Kunhan syy on asiallinen. Olen joskus joutunut läksyttämään läksyttäjääkin kun on kieltänyt vaikkapa meillä kotona sisällä juoksemisen tai muuta mitä mun mielestä ei pidä kieltää. Se ei siis varsinaisesti häirinnyt kieltäjää vaan hän kieltää kaikkea vanhasta tottumuksesta. Heillä ei juosta, meillä juostaan. Sama kun meillä ei hoputeta syömään eikä kiristetä ottamaan lisää tai syömään vielä niin ja niin monta lihapullaa. Mutta tuhmuuksista läksytetään aina, samoin vieraita.
Usein se että joku vieras kieltää jotain, on sitäpaitsi tehokkaampaa.
Kerran olen tavannut semmoisen överimutsin, mistä tässäkin nyt alunperin kai puhuttiin. Oli hemmetin hikinen kesäpäivä Helsingin kaupungin asuntotoimistossa. Kauhea jono, ja yksi pikkupoika on menossa vetämään vuoronumerovehkeen töpseliä irti. Joku setä sitten juuri ja juuri onnistui estämään pojan aikeet ihan asiallisesti hihkaisemalla ja oli menossa ottamaan töpselistä kiinni. Poika ymmärsi heti ettei niin saa tehdä ja jatkoi muita leikkejä. Äiti sitten veti miehelle kunnon kilarit kun sitä ei muut saa torua ettei se säikähdä. Että onhan niitä semmoisiakin joita ei kasvateta. Mutta sitten on niitä jotka on vaan saakelin nopeita vaikkakin kilttejä ja kohteliaita.

Joitain vuosia sitten eräässä kiinalaisessa raflassa. Paikka oli ihan täynnä ja eräs överimamma syömässä muistaakseni yhden lapsen kanssa. Lapsi istui keskellä lattiaa ja tarjoilijanainen oli vähällä kompastua lapseen. Säikähti tietenkin ja sanoi äidille vähän huonolla suomella, että voi tulla kuuma ruoka päälle, siksi pitäisi istua pöydässä. Överimamma käveli tarjoilijan perässä keittiöön asti ja tilkutti, että haittaako minun lapsi ravintolassa pälä pälä pälä...Voi sitä myötähäpeän määrää meissä muissa.

Kuriositeettina vielä se, että äiti näki koko ajan, missä lapsi on. Ei siis ollut sellainen tilanne, että lapsi olisi päässyt karkuun äidiltään. Siinä ihan lapsen vieressä oli vielä sellainen varmaan toista metriä korkea kiinalainen vaasi, jota se hiplaili koko ajan niin, että vaasi keikkui. Kai vaaratilanteesta voi sanoa? Mitä jos ruoka tai vaasi olisi äidin välinpitämättömyyden takia kaatunut lapsen päälle? Ravintolan vika sekin?
 
Niin varmaan ravintolan vika.

Ite juoksen kakaroiden perässä vähän liikaakin varmaan, mutta tiedän että ne saa nopsaan aikaan. Heti kun käännän selkäni, joku istuu pöydällä. Vaasi olisi jo säpäleinä jos se on hajotakseen. Niinpä en käännä selkääni, mutta en kyllä yhtään ihmettele jos joku kyllästyy koko ajan roikkumaan ipanansa perässä. Jos näitä joku ojentaa niin siinähän säästyy vaan mun energiaa!
Vähänkö odotan että tuo pienempikin natiainen kasvaa hiukka isommaksi että painimisen sijaan voidaan puhua.
 
En sen kummemmin ota kantaa, koska itse äitinä toimisin huutavan lapsen kanssa niin että saisin hänet rauhoitettua tai poistuisimme paikalta. Mutta, jos joku nuiva ihminen tulisi lapsen kiukkukohtauksen aikana huomauttamaan "tuo on aika ikävää" niin varmaan suu loksahtaisi auki hämmästyksestä että joku voi laukoa noin epäsosiaalisia kommentteja täysin luonnollisessa tilanteessa. Katsoitko ap kellosta kauanko lapsi huusi? Mitä "lähemmäs tunti" tarkoittaa sinulle? Ettet vain liioitellut.
Ja toisekseen, lapsettomatkin joutuvat jakamaan maailman joka tapauksessa lasten kanssa. Ja lapset ei tunnetusti osaa olla hiljaa ;)
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
Niin, mietin kanssa, että missä paikassa aloittaja oikein ollut syömässä, jos on TUNNIN kuunnellut lapsen itkua ja sitten salaattipöydän luona yhtäaikaa isän kanssa sanoo asiasta, eikös useimmat meistä hae salaattinsa ruokailussa ensialkuun?
 

Yhteistyössä