Te joilla "pelkkiä" tyttölapsia, väitän että

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26765783]Täti lastenhoitaja voi katsoa mikä on otsolohkon merkitys ajattelun kehittymisessä. Se ei ohjaa pelkästään kielellistä kehitystä. Tässä jotain vinkkiä: Koului

Ja kyllä, se on aivojen osa joka kehittyy viimeiseksi, pojilla hitaammin kuin tytöillä.[/QUOTE]

Voinhan mä katsoa joo, olen silti edelleen sitä mieltä että sen pohjalta ei voida yleistää tyttöjen ja poikien eroja näin, ja sanoa että aloittaja on oikeassa. Mutta ehkä et nyt ihan ymmärtänyt mitä kirjoituksellani hain takaa, koska ajattelusi on melko mustavalkoista ja suoraan kirjasta lainattua.

t. äiti ja lastenhoitaja

ja ps. luin tuon artikkelin, ja ehkä sunkin kannattaisi lukea se ihan ajatuksella jos sitä meinaat perusteena käyttää. Se kun nyt ei mitenkään yksinään puoltanut ap:n ajatuksia.

 

[qwertyuiopå]

[QUOTE="vieras";26765532]No, valitettavasti asia taitaa olla niin kuin ap väittää. Pojat kehittyy kielellisesti hitaammin (ei ymmärrä käskyjä tai syitä yhtä aikaisin kuin tytöt), on empatia kyvyiltään kehityksessä hitaampia kuin tytö,t ja sosiaalisessa älykkyydessä tyttöjä myös hitaammin kehittyviä. Ja nää löytyy ihan psykologian oppikirjoista. Myös poikien otsolohko kypsyy täyteen valmiuteensa n. 5 vuotta myöhemmin pojilla, eli valmista tulee n. 25-vuotiaana.

Ja valitettavasti, tän kyllä näkee pojista ja tytöistä, kun niitä vertailee.[/QUOTE]

Hys, ei saa sanoa näin, tai poikien äidit suuttuu. Tuntuu olevan joillekin poikalasten äideille kova pala se, että kaikki EIVÄT toivo poikaa.

 

[Kolikon kääntöpuoli]

Koko ketjua en jaksant lukea, MUTTA onneksi meillä on molempia, joten ei tarvitse sortua tällaisiin järkyttävän typeriin yleistyksiin.

Jos sulla on yksi tyttö ja yksi poika, kannattaa varoa, ettet väkisin sullo lapsiasi sukupuolten stereotypioihin. Ettet pakota poikaa olemaan se "meidän Poika" ja tyttöä "meidän Tyttö", jonka on täytettävä äitinsä unelmat juuri tietyntyyppisestä sukupuolensa edustajasta.

 

[Oike]

Ei, vaan kaikissa näissä "poikien äidit vs tyttöjen äidit" -ketjuissa nimenomaan poikien äidit korostavat jopa hyvinä puolina sellaisia, jotka omaan korvaani kuulostavat aika negatiivisilta.

Saman huomannut. Monet poikien äidit oikein pitävät niitä "meneviä" poikiaan "niin ihanan energisinä ja aktiivisina" ja tässäkin ketjussa on jo haukuttu tyttölastaan leikkipuistossa riehujilta varjelevat äidit ärsyttäviksi..

 

[Madicken04]

Jos sulla on yksi tyttö ja yksi poika, kannattaa varoa, ettet väkisin sullo lapsiasi sukupuolten stereotypioihin. Ettet pakota poikaa olemaan se "meidän Poika" ja tyttöä "meidän Tyttö", jonka on täytettävä äitinsä unelmat juuri tietyntyyppisestä sukupuolensa edustajasta.

Eikö tuo päde kaikkiin vanhempiin, oli niitä lapsia sitten 1 tai 15 ja sukupuolet miten vaan?

 

["vieras"]

Siihen uskon, että poikien leikit on rajumpia ja liikkeet monesti nopeampia/kaaosmaisempia kuin tyttöjen. Väkivaltaisuus taas ei mielestäni ole sukupuolesta kiinni vaan siitä, kuinka hyvin vanhemmat saa ne testailut kitkettyä pois.

 

["vieras"]

Hys, ei saa sanoa näin, tai poikien äidit suuttuu. Tuntuu olevan joillekin poikalasten äideille kova pala se, että kaikki EIVÄT toivo poikaa.

..sanoo ihminen, joka ei ole toiveistaan (tai miehensä toiveista) huolimatta sitä poikaa saanut

terv. ihanan poikalapsen äiti

 

[Näin]

Ero on biologinen ja elämän kannalta pieni (esim. testosteronin määrä), mutta kouluikään mennessä me stereotypioihin juuttuneet aikuiset olemme tehneet siitä sosiaalisen ja ison. Vaikka kuinka yritetään muuta, niin lapsen sukupuoli vaikuttaa siihen millainen toiminta huomataan, mihin puututaan, mistä kehutaan, miten rajoitetaan. Mm. päiväkodissa tämä on ihan tutkittu juttu.

 

[her]

Jos sulla on yksi tyttö ja yksi poika, kannattaa varoa, ettet väkisin sullo lapsiasi sukupuolten stereotypioihin. Ettet pakota poikaa olemaan se "meidän Poika" ja tyttöä "meidän Tyttö", jonka on täytettävä äitinsä unelmat juuri tietyntyyppisestä sukupuolensa edustajasta.

En kyllä ole sullonut lapsiani mihinkään. Meillä kun ei tod ole mitkään stereotyyppiset nämä lapset. Siksi tuon kommentin laitoinkin.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26765829]Voinhan mä katsoa joo, olen silti edelleen sitä mieltä että sen pohjalta ei voida yleistää tyttöjen ja poikien eroja näin, ja sanoa että aloittaja on oikeassa. Mutta ehkä et nyt ihan ymmärtänyt mitä kirjoituksellani hain takaa, koska ajattelusi on melko mustavalkoista ja suoraan kirjasta lainattua.

t. äiti ja lastenhoitaja

ja ps. luin tuon artikkelin, ja ehkä sunkin kannattaisi lukea se ihan ajatuksella jos sitä meinaat perusteena käyttää. Se kun nyt ei mitenkään yksinään puoltanut ap:n ajatuksia.[/QUOTE]

Toi artikkeli ei nyt ole mikään mun mielipiteeni erityinen peruste, kunhan nyt vaan vinkkasin miettimään tän aihepiirin asioita. Nature vs. nurture, sitä ei varmaan saada koskaan lopultakaan tietää, koska lasten kasvattaminen laboratorioissa on epäeettistä, mutta pojilla aivojen kehityksen tietyt osa-alueet on hitaampia, kuin tytöillä.

Mut enpä kyllä ihmettele tiettyjä hoitotätien mielipiteitä, jos näin vähän siellä tiedetään ihmisen kehityksestä. Asiantuntijuus kateissa, vai onko sitä ollutkaan..

 

[olet väärässä]

[QUOTE="vieras";26765993]..sanoo ihminen, joka ei ole toiveistaan (tai miehensä toiveista) huolimatta sitä poikaa saanut

terv. ihanan poikalapsen äiti [/QUOTE]

Ei pidä aina olla noin yksinkertainen..

 

[Kolikon kääntöpuoli]

Eikö tuo päde kaikkiin vanhempiin, oli niitä lapsia sitten 1 tai 15 ja sukupuolet miten vaan?

Kyllä varmaankin, mutta helposti ehkä enemmän vanhempiin, joilla on vain yksi lapsi jotakin sukupuolta. Silloin helposti asettaa sille yhdelle ne paineet olla sitten vaikka se Tyttö viiden veljen joukossa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26766022]Toi artikkeli ei nyt ole mikään mun mielipiteeni erityinen peruste, kunhan nyt vaan vinkkasin miettimään tän aihepiirin asioita. Nature vs. nurture, sitä ei varmaan saada koskaan lopultakaan tietää, koska lasten kasvattaminen laboratorioissa on epäeettistä, mutta pojilla aivojen kehityksen tietyt osa-alueet on hitaampia, kuin tytöillä.

Mut enpä kyllä ihmettele tiettyjä hoitotätien mielipiteitä, jos näin vähän siellä tiedetään ihmisen kehityksestä. Asiantuntijuus kateissa, vai onko sitä ollutkaan..[/QUOTE]

Heh, vaikka niin jos se että totean lapsen yksilöllisyyden olevan suurempi tekijä kuin sukupuoli, on ammattitaidottomuutta, niin olkoon niin.

Mäkin voisin vinkata sulle tutustumaan aiheeseen kunnolla, lukemaan erilaisia teoksia ja tutkimuksia, pohtimaan asiaa eri näkökulmista ja mikä parhainta; tekemään asiasta havaintoja ihan tosielämässä! Tulet ehkä huomaamaan että yleistys ja mustavalkoinen kirjaoppi on kaikkien mokien emämoka.

t. äiti ja lastenhoitaja

 

["vieras"]

Mä en ymmärrä tätä jatkuvaa Liisan K-J:n haukkumista. Tosi paljon tälläkin palstalla on esim. vääristelty hänen sanomisiaan. Kyseisen henkilön pitämät psykologian luennot Helsingin yliopistolla ovat olleet mielenkiintoisimpia luentoja, joilla olen ollut. Kannattaa tutustua asiaan kunnolla ennen kuin alkaa haukkumaan. Ja eriävät mielipiteetkin voi sanoa nätisti.

 

[olet väärässä]

Ei pidä aina olla noin yksinkertainen..

Minä siis nimenomaan toivoin tyttöä ja onneksi sain.

 

[ihan ammattilainen]

Tottakai pojat ja tytöt ovat erilaisia ja kaiken lisäksi jokainen on vielä oma yksilönsä. On silti naiivia selittää, että tietyt erot johtuisivat sukupuolesta.

Miksi poikien kielellinen kehitys on hitaampaa ja heidän viestintänsä on kankeampaa kuin tyttöjen?
-Pojat saavat jo vauvasta saakka kuunnella erilaista viestintä kuin tytöt; poikavauvoille puhutaan matalemmalla äänellä ja vähemmän kuin tyttövauvoille. Heidän jokelteluihinsa vastataan myös vähemmän ja heille hymyillään vähemmän. Samanlainen viestintä jatkuu niin päiväkodissa kuin koulussakin.

-Miksi vilkkaus korostuu poikien kohdalla?
-Pojille sallitaan enemmän vilkkautta kuin tytöille. Vilkas poika on normi, kun taas vilkasta tyttöä katsotaan karsaasti niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin.

Nuo asiat ovat nousseet esiin ammatissani ja niiden todenperäisyys on vain vahvistunut oman perheeni ja lähipiirini parissa. Itselläni on 'vain' tyttöjä, mutta poikia on lähipiirissä paljon. Veljiäkin on siunaantunut yhtäpaljon kuin Jukolassa.

Olin itse lapsena 'poikatyttö'. Siis vilkas tyttö, joka tykkäsi liikunnallisista leikeistä. (Muuten, mistä kumpuaa ko. nimitys?...) Sain kuusivuotiaana ensimmäiset nukenrattaani, koska äitini mielestä minun olisi kait pitänyt alkaa tyttömäisemmäksi. Tykkäsin rattaista paljon; niillä oli nimittäin hyvä ajaa rallia pitkin pihoja. Niin, ja niistä sai hyvän peräkärryn pyörään...

Olen kiitollinen, että sain olla oma itseni, sillä tämän päivän vilkas tyttö ei saa osakseen yhtä liberaalia suhtautumista. Oma tyttäreni on vilkas ja riehakas. Siis opettajansa mielestä tuleva häirikkö. Mielestäni on kuitenkin outoa, että hänen kanssaan leikkivät yhtä vilkkaat ja riehakkaat pojat ovat 'vain poikia'.
Ihan vain esimerkkinä; erään viikon aikana mm. komensin 5 v. tyttäreni puusta alas 7metrin korkeudelta 3 kertaa, kuivasin varaston lattian kun siitä oli tehty uima-allas ja käytin päivystyksessä tikattavana lasimaljakosta saadun haavan takia...

Minulle on ihan turha tulla väittämään, että persoonallisuuspiirteet johtuvat sukupuolesta. Tiedän olevani oikeassa kun väitän ettei asia ole niin.

 

["vieras"]

Minä siis nimenomaan toivoin tyttöä ja onneksi sain.

Sinä ehkä, mutta veikkaisinpa että miehesi takaraivossa se poika siintää... Eikä siinä mitään vikaa ole, kommenttisi vain oli jotenkin sen kuuloinen, että sulla on jotain hampaankolossa, eikä meillä poikalasten äideillä. Mulle on ihan sama, kumpaa sukupuolta lapseni on (ja tulevakin), poika tuo ensimmäinen nyt vaan sattui olemaan. Fakta vaan on se, että miehelle (SUURIMMALLE OSALLE) se oma poika vaan on aika tärkeä.

 

[Ultramariini]

Persoonallisuuspiirteet eivät johdu sukupuolesta, mutta kyllä se silti ihmiseen vaikuttaa ( ajatustapaan, käytökseen, toimintaan ) jne.

 

[olet väärässä]

[QUOTE="vieras";26766166]Sinä ehkä, mutta veikkaisinpa että miehesi takaraivossa se poika siintää... Eikä siinä mitään vikaa ole, kommenttisi vain oli jotenkin sen kuuloinen, että sulla on jotain hampaankolossa, eikä meillä poikalasten äideillä. Mulle on ihan sama, kumpaa sukupuolta lapseni on (ja tulevakin), poika tuo ensimmäinen nyt vaan sattui olemaan. Fakta vaan on se, että miehelle (SUURIMMALLE OSALLE) se oma poika vaan on aika tärkeä.[/QUOTE]

Hah, arvasin, että seuraava kommenttisi olisi juuri tämä. Että kukas täällä nyt yleistää. Mutta sori, jätän sinut nyt vain arvailemaan mieheni mielipidettä asiaan (ja tuosta ei nyt kannata päätellä oletko oikeassa vai väärässä). Kuten todistettua, joillekin poikien äideille tuntuu olevan kova pala se, että kaikki (miehetkään) eivät toivo poikaa.

 

["vieras"]

Hah, arvasin, että seuraava kommenttisi olisi juuri tämä. Että kukas täällä nyt yleistää. Mutta sori, jätän sinut nyt vain arvailemaan mieheni mielipidettä asiaan (ja tuosta ei nyt kannata päätellä oletko oikeassa vai väärässä). Kuten todistettua, joillekin poikien äideille tuntuu olevan kova pala se, että kaikki (miehetkään) eivät toivo poikaa.

Ai minulle? Minähän sanoin, että SUURIN OSA miehistä, en KAIKKI miehet toivoo poikaa. Että päättele siitä.

 

["susu"]

meillä on kolme lasta,joista 1 on vilkas, poika.Tytöt on ihan erilaisia.

 

[tänti]

Työnnänpä vaan lusikkani soppaan, vaikka en jaksa ruveta asiasta enempää vääntämään. Olen itsekin aina ajatellut, ettei tyttöjen ja poikien välillä niin paljon voi olla mitään synnynnäisiä eroja, mutta alan vähän tulla toisiin aatoksiin, vaikka otokseni on toki pieni, 3 kpl omia lapsia.

Meillä on 3-vuotias poika ja 1-vuotiaat kaksoset tyttö ja poika. Kaksoset ovat tietysti samojen lelujen keskellä eläneitä ja kumma kun poikaa kiinnostaa kovasti pallot, autot, yleensäkin kaikki mikä liikkuu ja jos kuuluu kova ääni, niin vielä hauskempaa. Poika itse on kyllä tosi rauhallinen. Tyttö taas vilkkaampi, mutta on ainoa meidän lapsista, joka tykkää pehmoleluista. Onpahan tullu isoveljen käyttämättömille pehmoille käyttöä. Ja pukemisesta tyttö tykkää myös. Nuo pojat lähtee karkuun, kun näkeekin äidillä jonkin vaatekappaleen kädessä... Tyttö tuo mulle mekkoja ja taivuttaa päätään siihen malliin, että pitäis pukea. Ja ikää siis 1 v 2 kk.

Että meillä ainakin näyttäis nämä stereotypiat pitävän paikkaansa noiden kiinnostuksenkohteiden osalta. Tosin siis kaksosista poika on rauhallinen, tyttö ja isoveli ovat vilkkaita.

 

[tänti]

Työnnänpä vaan lusikkani soppaan, vaikka en jaksa ruveta asiasta enempää vääntämään. Olen itsekin aina ajatellut, ettei tyttöjen ja poikien välillä niin paljon voi olla mitään synnynnäisiä eroja, mutta alan vähän tulla toisiin aatoksiin, vaikka otokseni on toki pieni, 3 kpl omia lapsia.

Meillä on 3-vuotias poika ja 1-vuotiaat kaksoset tyttö ja poika. Kaksoset ovat tietysti samojen lelujen keskellä eläneitä ja kumma kun poikaa kiinnostaa kovasti pallot, autot, yleensäkin kaikki mikä liikkuu ja jos kuuluu kova ääni, niin vielä hauskempaa. Poika itse on kyllä tosi rauhallinen. Tyttö taas vilkkaampi, mutta on ainoa meidän lapsista, joka tykkää pehmoleluista. Onpahan tullu isoveljen käyttämättömille pehmoille käyttöä. Ja pukemisesta tyttö tykkää myös. Nuo pojat lähtee karkuun, kun näkeekin äidillä jonkin vaatekappaleen kädessä... Tyttö tuo mulle mekkoja ja taivuttaa päätään siihen malliin, että pitäis pukea. Ja ikää siis 1 v 2 kk.

Että meillä ainakin näyttäis nämä stereotypiat pitävän paikkaansa noiden kiinnostuksenkohteiden osalta. Tosin siis kaksosista poika on rauhallinen, tyttö ja isoveli ovat vilkkaita.

Lisäys vielä, pojat (myös tämä 1 v) kiinnittävät luonnostaan huomion esim. isoihin autoihin, koneisiin jne. Vaikka ihan samalla lailla on tytöllekin hoettu että "oho, roska-auto". Se vähän vilkasee, mut ei oo kovin kiinnostunut. Ottaa enemmän kontaktia ihmisiin. On kyllä myös tosi kova vierastamaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26766078]Heh, vaikka niin jos se että totean lapsen yksilöllisyyden olevan suurempi tekijä kuin sukupuoli, on ammattitaidottomuutta, niin olkoon niin.

Mäkin voisin vinkata sulle tutustumaan aiheeseen kunnolla, lukemaan erilaisia teoksia ja tutkimuksia, pohtimaan asiaa eri näkökulmista ja mikä parhainta; tekemään asiasta havaintoja ihan tosielämässä! Tulet ehkä huomaamaan että yleistys ja mustavalkoinen kirjaoppi on kaikkien mokien emämoka.

t. äiti ja lastenhoitaja[/QUOTE]

"Mikään ei ole niin käytännöllistä, kuin hyvä teoria." Ja totta kai jokainen ihminen on yksilö, mutta kyllä se sukupuoli vaikuttaa ihmisen kehityksen ehtoihin. Toivottavasti teitä siellä päiväkodeissakin lisäkoulutettaisiin aika ajoin, nää asiat on muuttuneet tieteen uusien tutkimuskeinojen avulla ihan järkyttävän paljon viime vuosikymmeninä.

 

[gfgcf]

Kahden rauhallisen tytön jälkeen tulikin poika ja olen kyllä ollut todella yllättynyt miten vilkas, äänekäs ja raisu poikalapsi onkaan! Jo kauhkukvat mielessäni että minkä diagnoosin ne tuolle kyhäävät kunhan ehtii päiväkoti/koulumaailmaan, siellä kun ollaan aika hanakoita hankkimaan diagnooseja vähän jokaiselle...

Välissä olen sillä ajatuksella että no samanlaine vilkas ja äänekäs poika kuin muillakin ja välissä ajattelen että mikä kammottava adhd-tapaus tuo onkaan... kunnes tapaamme muita poikalapsia jotka ovat yhtä äänekkäitä, vilkkaita ja raisuja (joskus jopa äänekkäämpiä, vilkkaampia ja raisumpia) kuin oma poikakin. Silloin tulen taas siihen tulokseen että onneksi muillakin ja että taitaa olla iso osa pojista tuollaisia. Toki on rauhallisia poikia ja vilkkaita tyttöjä, mutta harvemmin sellaisiin törmää.