Kiitos palstailun, päästiin sitten "etuilemaan" huvipuistossa! :D

Mutta koska ihmisen täytyy sopeutua normeihin ja pärjätä täällä, en tee niin.

Ole kiitollinen siitä että sinulla on oikeasti olemassa mahdollisuus ja kykyä sopeutua ja kehittää pärjäämistäsi tässä maailmassa. Kaikille muille sitä mahdollisuutta ei valitettavasti ole annettu eikä heillä ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa näihin asioihin.

 

Miksi vertaat ADHD:ta ja kehitysvammaa toisiinsa? Aloittajan lapsilla on autismi ja kehitysvammaisuus, niin kuin tässä ketjussa on jo todettu moneen otteeseen, ei siis pelkästään ylivilkkautta.

En tiedä onko sinulla terveitä lapsia vai ei, mutta jos sinulla on/olisi terve lapsi, niin ottaisitko lapselle autismin tai kehitysvammaisuuden vain sen vuoksi, että pääsisitte ohittamalla niihin huvipuiston laitteisiin?

Täällä on kyllä uskomattomia asioita, mitä ihmiset kadehtii.

Kadehditteko ja pidättekö epäreiluna sitä, että invalideille on omat parkkipaikat kauppojen sisääntulon vieressä? Tuntuuko teistä epäreilulta, että joudutte kävelemään sieltä kauempaa parkkipaikalta kaupan ovelle?

Asian kantaan..

Siis oikeasti- jos jonkun elämä on oikeasti, yhtä "selviytymistä" lapsuudesta aikuisuuteen, niin muutama etuus heille suotakoon.

Olen käynyt huvipuistoissa koko lapsuuteni ja nuoruuteni ja nyt vien omia lapsia huvittelemaan. Koskaan en ole törmännyt erityislapsen etuiluun..Kun taas terveet aikuiset/ nuoret/ lapset ovat etuilleet senkin edestä :snotty:

 

Fiksu, fiksumpi, fiksuin.
Tyhmä, tyhmempi, Katylina

 

Ole kiitollinen siitä että sinulla on oikeasti olemassa mahdollisuus ja kykyä sopeutua ja kehittää pärjäämistäsi tässä maailmassa. Kaikille muille sitä mahdollisuutta ei valitettavasti ole annettu eikä heillä ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa näihin asioihin.

Tiedän että kaikilla ei ole tätä kykyä. En vain usko, että ihminen joka ei ole sovelias elämään muiden ihmisten keskellä, pitäisi sitten laittaa tilanteeseen, jossa näin käy. Jos jonottaminen on mahdottomuus, ei paikkoihin, missä jonotetaan, kannata mennä.

Jos on mahdotonta olla hiljaa, ei kannata mennä kirjastoon tai kirkkoon.

Jos on järkyttävä tarve varastaa, ei kannata mennä kauppaan. Helppoa.

 

En kadehdi, en vain hyväksy ohittelua keltään ellei ole kuolemassa.

Ihan oikeasti, oletko sä koskaan edes ollut samassa tilassa autisti-lapsen kanssa? tiedätkö sä tuollaisen lapsen elämästä ja arjesta mitään?
oletko sä tavannut koskaan kehitysvammaista lasta? Tiedätkö sä tällaisen lapsen elämästä jotan?

 

Tiedän että kaikilla ei ole tätä kykyä. En vain usko, että ihminen joka ei ole sovelias elämään muiden ihmisten keskellä, pitäisi sitten laittaa tilanteeseen, jossa näin käy. Jos jonottaminen on mahdottomuus, ei paikkoihin, missä jonotetaan, kannata mennä.

Jos on mahdotonta olla hiljaa, ei kannata mennä kirjastoon tai kirkkoon.

Jos on järkyttävä tarve varastaa, ei kannata mennä kauppaan. Helppoa.

Jatkan listaasi:
-Suoltaa suustaan täyttä paskaa voi pitää turpansa kiinne

 

Miksi vertaat ADHD:ta ja kehitysvammaa toisiinsa? Aloittajan lapsilla on autismi ja kehitysvammaisuus, niin kuin tässä ketjussa on jo todettu moneen otteeseen, ei siis pelkästään ylivilkkautta.

En tiedä onko sinulla terveitä lapsia vai ei, mutta jos sinulla on/olisi terve lapsi, niin ottaisitko lapselle autismin tai kehitysvammaisuuden vain sen vuoksi, että pääsisitte ohittamalla niihin huvipuiston laitteisiin?

Täällä on kyllä uskomattomia asioita, mitä ihmiset kadehtii.

Kadehditteko ja pidättekö epäreiluna sitä, että invalideille on omat parkkipaikat kauppojen sisääntulon vieressä? Tuntuuko teistä epäreilulta, että joudutte kävelemään sieltä kauempaa parkkipaikalta kaupan ovelle?

Onneksi mieheni on invalidi, niin saadaan pysäköidä siihen invapaikalle B)

Ymmärrän kyllä erikoistapauksissa nuo erikoisoikeudet ja ihan ookoo niin kauan kun ei sitten ala kaikki mahdolliset nicojessicoiden äidit kiilata jonossa "ku meijän muksu ei mitenkään jaksa jonottaa....".

Tuntuu, että nykyään vähän turhan usein lyödään siihen huononkasvatuksen päälle joku diagnoosi... Tiedän kyllä,ettei ap.n tapauksessa näin ole, mutta ihan vain yleisesti ottaen.

 

En kadehdi, en vain hyväksy ohittelua keltään ellei ole kuolemassa.

Hyväksytkö sitä että opaskoirat pääsee sokeiden kanssa paikkoihin mihin ei muita koiria saa viedä? Tai pyörätuolissa oleva oppilas saa käyttää hissiä koulussa missä muut oppilaat käyttävät portaita?

 

Tiedän että kaikilla ei ole tätä kykyä. En vain usko, että ihminen joka ei ole sovelias elämään muiden ihmisten keskellä, pitäisi sitten laittaa tilanteeseen, jossa näin käy. Jos jonottaminen on mahdottomuus, ei paikkoihin, missä jonotetaan, kannata mennä.

Jos on mahdotonta olla hiljaa, ei kannata mennä kirjastoon tai kirkkoon.

Jos on järkyttävä tarve varastaa, ei kannata mennä kauppaan. Helppoa.

Eli mielestäsi lapseni pitäisi pysyä neljän seinän sisällä koska hän ei toimi kun normaalit laspet ja hänelle et soisi hauskoja hetkiä nauttia karusellissa??WTF
Ja ihan tiedoks että me ei eletä mailmassa missä kehitysvammaisetn ja sairaiden pitäis piiloutua ja olla näkymättömiä.Käymme myös kirjastossa vaikka lapsi ei ole hiljainen niin ei se ole haitannut ketään.
Suurin osa ihmisistä ymmärtää ja on empaattisia.

 

Ihan oikeasti, oletko sä koskaan edes ollut samassa tilassa autisti-lapsen kanssa? tiedätkö sä tuollaisen lapsen elämästä ja arjesta mitään?
oletko sä tavannut koskaan kehitysvammaista lasta? Tiedätkö sä tällaisen lapsen elämästä jotan?

Olen kyllä ja aspergerin, ADHD:n sekä OCD:n. Tiedän, että hänen on vaikea jonottaa, hän ei pidä yllätyksistä ja kaiken täytyy mennä aina tietyn aikataulun mukaan. Näin ollen häneltä jää paljon väliin ja kaikki täytyy aina suunnitella. Ja silti hän joutuu jonottamaan, sillä äitinsä haluaa kuitenkin hoitaa asioita. Tosin kyseinen äiti ei ole koskaan edes yrittänyt saada avustajaa sillä ilmeisesti pärjää itsekin ihan hyvin kolmen alle 12 vuotiaan kanssa jotka ovat syntyneet kaikki viiden vuoden sisällä ja kahdella selkeitä kehitysvammoja. Heidän elämänsä ei ole helppoa, mutta he pyrkivät mukauttamaan tätä elämää lasten tarpeiden mukaan ja samalla myös muiden ihmisten mukaan. Kyseinen lapsi ei saa erikoiskohtelua muuten kuin siten, että ovat kaikki kotikoulussa.

 

Tiedän että kaikilla ei ole tätä kykyä. En vain usko, että ihminen joka ei ole sovelias elämään muiden ihmisten keskellä, pitäisi sitten laittaa tilanteeseen, jossa näin käy. Jos jonottaminen on mahdottomuus, ei paikkoihin, missä jonotetaan, kannata mennä.

Jos on mahdotonta olla hiljaa, ei kannata mennä kirjastoon tai kirkkoon.

Jos on järkyttävä tarve varastaa, ei kannata mennä kauppaan. Helppoa.

Jos ei ole kykeneväinen tarjoamaan lapselleen kunnon ydinperhettä, kannattaa olla jakamatta pilluaan kaikille hörhöille jotka sitä keksii pyytää.
Jos kuitenkin haluaa välttämättä levitellä 'tavaraansa' kaltaisilleen keskenkasvuisille päihdeongelmaisille epäihmisille niin kannattaa käyttää E-H-K-Ä-I-S-Y-Ä.
Tässä sinulle pari elämänohjetta

 

Jos ei opi yksinkertaisia tähän yhteiskuntaan kuuluvia asioita, joutunee sitten elämään sellaisten ihmisten seurassa, jotka sitä ymmärtävät eivätkä siitä välitä. Oletettavasti harvempi ihminen, jolta puuttuu osa aivoista eikä näin ollen ole kykenevä oppimaan, olisi paljon missään muualla kuin hoitolaitoksessa täyshoidossa sillä hänhän olisi aikalailla vastasyntyneen tasolla.

Viimeistään tämä viesti vakuuttaa minut siitä että se olet sinä jolta nyt puuttuu joku osa aivoista.

 

[QUOTE="Elli";26727488]Fiksu, fiksumpi, fiksuin.
Tyhmä, tyhmempi, Katylina

[/QUOTE]

Peesi.

 

Ymmärrän kyllä erikoistapauksissa nuo erikoisoikeudet ja ihan ookoo niin kauan kun ei sitten ala kaikki mahdolliset nicojessicoiden äidit kiilata jonossa "ku meijän muksu ei mitenkään jaksa jonottaa....".

Tuntuu, että nykyään vähän turhan usein lyödään siihen huononkasvatuksen päälle joku diagnoosi...

Mitenkäs kun minulla kehitysvammainen lapsi jolla ei liikuntarajoitetta,
eli ulkoisesti ei näy mitään kuten ei monella muullakaan normaalilla" kehitysvammaisella,
eli hän ei tajua eikä ymmärrä asioita joita selittää vaikka ratakiskosta ne väännät
Lisänä tähän vaikea ADHD.
Voimmeko me etuilla vai pitääkö laittaa lappu otsaan olen koettanut parhaani mutta lapseni on oikeasti vammainen eikä vaan minun laiskuuttani huonosti kasvatettu kakara.

 

Hyväksytkö sitä että opaskoirat pääsee sokeiden kanssa paikkoihin mihin ei muita koiria saa viedä? Tai pyörätuolissa oleva oppilas saa käyttää hissiä koulussa missä muut oppilaat käyttävät portaita?

Hyväksyn, sillä nämä ovat fyysisiä sairauksia joille tämä henkilö ei voi mitään tehdä. Fyysiset apuvälineet ovat ymmärrettäviä. Mutta vaikka he käyttävät näitä apuvälineitä, se ei tarkoita että he voisivat käyttäytyä miten haluavat vaan nämä erikoisvälineet auttavat heitä sopeutumaan yhteiskuntaan ja noudattamaan paremmin yhteiskunnan normeja. He eivät käytännössä aiheuta mitään haittaa muille apuvälineillään, toisin kuin ne, jotka etuilevat jonossa ja pidentävät muiden odotusta.

 

Olen kyllä ja aspergerin, ADHD:n sekä OCD:n. Tiedän, että hänen on vaikea jonottaa, hän ei pidä yllätyksistä ja kaiken täytyy mennä aina tietyn aikataulun mukaan. Näin ollen häneltä jää paljon väliin ja kaikki täytyy aina suunnitella. Ja silti hän joutuu jonottamaan, sillä äitinsä haluaa kuitenkin hoitaa asioita. Tosin kyseinen äiti ei ole koskaan edes yrittänyt saada avustajaa sillä ilmeisesti pärjää itsekin ihan hyvin kolmen alle 12 vuotiaan kanssa jotka ovat syntyneet kaikki viiden vuoden sisällä ja kahdella selkeitä kehitysvammoja. Heidän elämänsä ei ole helppoa, mutta he pyrkivät mukauttamaan tätä elämää lasten tarpeiden mukaan ja samalla myös muiden ihmisten mukaan. Kyseinen lapsi ei saa erikoiskohtelua muuten kuin siten, että ovat kaikki kotikoulussa.

Hyvä hyvä mutta ihan turhaan olla marttyyri ja palaa loppuun. Yhteiskuntnassa on helpotuksia jotta ympäristö ja vanhemmat jaksaisivat eivätkä palaisi loppuun.
Ihan liikaa on kehitysvammaisten ja autistien vanhempia jotka sinnittelevät yksinään ja sairastuvat.
Parempi ottaa kaikki apu vastaan, ja vertaistuki.

 

Voi hyvänen aika millaiset mittasuhteet on saanut jonon ohitus huvipuistossa. Vaikea uskoa lukemaansa :O!

Särkänniemessä tiettyihin laitteisiin voi jokainen hommata ohituskortin. Tuskinpa eritysilapset vanhempineen ihan koko päivää pörrää kaikkien jonojen ohi kuitenkaan.

 

hieno homma et tuollaisia juttuja on keksitty :heart:

en usko et monikaan jonossa olevista lapsista edes ajattelee asiaa, lapset on kuitenkin empaattisia ja ymmärtäväisiä otuksia siihen asti kun joku opettaa ne toisenlaisiksi.

 

Olen kyllä ja aspergerin, ADHD:n sekä OCD:n. Tiedän, että hänen on vaikea jonottaa, hän ei pidä yllätyksistä ja kaiken täytyy mennä aina tietyn aikataulun mukaan. Näin ollen häneltä jää paljon väliin ja kaikki täytyy aina suunnitella. Ja silti hän joutuu jonottamaan, sillä äitinsä haluaa kuitenkin hoitaa asioita. Tosin kyseinen äiti ei ole koskaan edes yrittänyt saada avustajaa sillä ilmeisesti pärjää itsekin ihan hyvin kolmen alle 12 vuotiaan kanssa jotka ovat syntyneet kaikki viiden vuoden sisällä ja kahdella selkeitä kehitysvammoja. Heidän elämänsä ei ole helppoa, mutta he pyrkivät mukauttamaan tätä elämää lasten tarpeiden mukaan ja samalla myös muiden ihmisten mukaan. Kyseinen lapsi ei saa erikoiskohtelua muuten kuin siten, että ovat kaikki kotikoulussa.

Pidätkö oikeasti hyvänä sitä että äiti hoitaa yksin kotona kaksi kehitysvammaista/autistista lasta kotikoulua myöten haluamatta näille edes avustajaa tms?

Ja siis tuo on ihanne sen äidin ja niiden erityislasten lisäksi myös tuolle perheen ainoalle terveelle lapselle joka jää näin paitsi monesta normaalista asiasta, ne koulukaverit mukaanlukien?

 

Hyväksyn, sillä nämä ovat fyysisiä sairauksia joille tämä henkilö ei voi mitään tehdä. Fyysiset apuvälineet ovat ymmärrettäviä. Mutta vaikka he käyttävät näitä apuvälineitä, se ei tarkoita että he voisivat käyttäytyä miten haluavat vaan nämä erikoisvälineet auttavat heitä sopeutumaan yhteiskuntaan ja noudattamaan paremmin yhteiskunnan normeja. He eivät käytännössä aiheuta mitään haittaa muille apuvälineillään, toisin kuin ne, jotka etuilevat jonossa ja pidentävät muiden odotusta.

eli mielestäsi kaikki sairaudet jotka eivät aiheuta fyysista rajoittautuneisuutta eivät ole sairauksia ensinkään, koska niille ihminen voi itse tehdä jotain?

 

Viimeistään tämä viesti vakuuttaa minut siitä että se olet sinä jolta nyt puuttuu joku osa aivoista.

Vahvasti samaa mieltä! Mielummin olisin monivammainen "vihannes" kuin tuo "henkilö", paitsi eipä tuota voi edes hyvällä tahdolla siksi kutsua.

 

Viimeistään tämä viesti vakuuttaa minut siitä että se olet sinä jolta nyt puuttuu joku osa aivoista.

Alkuperäisessä viestissä sanottiin, että kyseessä oleva ihminen ei ymmärtäisi eikä oppisi mitään sillä hänen aivoistaan puuttuisi palanen. Näin ollen hän olisi lähes täysin vegetaarinen eikä kykenisi kehittymään millään tasolla. Yleensä tämä olisi mahdoton lapsen vanhempien hoitaa kotona lapsen kuitenkin fyysisesti kasvaessa aikuiseksi.

 

Ei, osaan kävellä itse ja seisoa. Kenenkään ei tarvitse työntää pyörätuoliani sillä sitä en käytä.

Minäkin osaan seisoa ja kävellä itse enkä käytä pyörätuolia tai muutakaan liikkumisen apuvälinettä ja silti minulla on avustaja. On myös muita syitä avustajan käyttöön kuin liikuntakyvyttömyys.

 

menisit Katylina nukkumaan. Lopeta toisten loukkaaminen.

 

Kuulehan, minä ainakin tiedän aivan hyvin ilman sinun kommenttejasikin, että meidän lapsen tulee olemaan hyvin vaikeaa pärjätä elämässä. Pahoin pelkään, ettei oikein pärjääkään.

Ja tiedätkö, hirveän mielelläni vaihtaisin osia. Kovasti mieluummin tykkäisin selittää omalle lapselleni, että joillain toisilla lapsilla on sairauksia ja vammoja, joiden takia he eivät pysty jonottamaan kuin olisin se äiti, joka lapsensa kanssa ohittelee jonoja. Valitettavasi vain kukaan ei kysynyt, mikä minun toiveeni olisi.

Kiitos Draumsynille kirjoituksestasi! Itse en ketjua ekaa sivua pidemmälle pysty lukemaan, niin paha olo ja paha mieli minulle tuli tuon Katylinan ja parin muun kommneteista.

Kun ei kaikki aikuisetkaan näköjään ymmärrä, mitä sairaan lapsen vanhempana oleminen tarkoittaa, niin miten lapset sitten ymmärtävät omaa lastani, kun hän menee kouluun yms...?

Lapseni on diagnosoitu autistiseksi kehitysvammaiseksi. Tämä asia on läsnä elämässämme 24/7 ja suru lapsen nykyisestä tilasta ja pelko tulevaisuudesta kalvaa jatkuvasti. Lapsesta ei IKINÄ tule ns. normaalia. Pitäisikö häntä sen vuoksi pitää eristyksissä muusta maailmasta, kun Tiinelit sun muut ei voi opettaa omille "nico-pettereille" ihmisten erilaisuudesta? Toiset harjoittelevat asioita kauemmin kuin toiset, jotku eivät vain PYSTY OPPIMAAN HARJOITTELEMALLAKAAN tiettyjä asioita.

Esim. minun lapseni rakastaa lähteä reissuun, kylään, kauppaan ja vaikka huvipuistoon. Silti kaikki se hälinä ja ihmispaljous vaikuttaa häneen niin, että hän menee herkästi ylikierroksille ja on vaikeammin hallittavissa kuin kotona. Pitäisikö hänet sen vuoksi sulkea sisälle, kotiin, ettei Tiinelin nico-petterille tule paha mieli, kun lapseni saa JOSKUS JOITAKIN ETUOIKEUKSIA helpottamaan muuten niin haastavaa arkea?

Miten joku voi olla noin alhainen, että kehtaakin kadehtia vammaisen lapsen etuuksia?! Missä helvetin kuplassa nämä ihmiset elävät?! Mua etoo tällaiset.

Ajatelkaa te maan alhaiset matoset: meillä on myös inva-parkkilupa ja saamme vammaistukea, repikää siitä ja kadehtikaa niin, että silmänne pullistuu päästä!! Meidän EI TARVITSE maksaa pysäköintimaksuja, kun lapsi on mukana ja parkkeeraamme automme inva-paikalle. Ja meidän ei tarvitse maksaa autoveroakaan, kuvitelkaa!! Ja kela tunkee rahaa silmät ja suut täyteen meille tukien muodossa ja terapiatkin on ilmaiset! Miettikää, miten epäreilua!!

Paskapäät.

Voisitte