Hermostun helposti ja kiihdyn nollasta sataan sekunnissa ja tästä sitten kärsii lapset ja mies. Lasten kanssa vielä jotenkin asiat menee ihan ok, mutta kun tulee riitaa miehen kanssa, annan tulla täyslaidallisen juurikaan miettimättä. Kaikki paineet purkautuu ja tulee sanottua asioita, joita ei oikeasti tarkoita. Ja aina riidellessä mun pitää saada viimeinen sana eli en osaa lopettaa ja antaa olla. :headwall: Järkevä ihminen odottais ja antais tilanteen rauhoittua ja keskustelis, kun tunteet on vähän jäähtyneet. Mutta minäpä vaan pistän pökköä pesään ja lauon ihan idioottimaisia juttuja :ashamed:
Toisinaan tuntuu, että oikein kaivan ja haen riitaa, että saisin purettua omia paineitani. Ja voi miten kivaa se onkaan sille toiselle osapuolelle! |O Kyllä mä jälkeenpäin tajuan olleeni taas ihan ääliö, mutta siinä tilanteessa en osaa yhtään pysähtyä ja ajatella yhtikäs mitään. Mulla niin kuin sumenee päässä ja kaikki järkevä katoaa, kun tulee tarpeeksi iso riita. Kyllä me kinastellaan pikkuasioistakin enkä mä silloin flippaa. Mutta toisinaan lähtee ihan lapasesta.
Mistä vois saada apua tällaiseen ongelmaan? Jotain kirjallisuutta kenelläkään suositella? Vai menenkö vaan terapiaan tai jonnekin juttelemaan asiasta?
Toisinaan tuntuu, että oikein kaivan ja haen riitaa, että saisin purettua omia paineitani. Ja voi miten kivaa se onkaan sille toiselle osapuolelle! |O Kyllä mä jälkeenpäin tajuan olleeni taas ihan ääliö, mutta siinä tilanteessa en osaa yhtään pysähtyä ja ajatella yhtikäs mitään. Mulla niin kuin sumenee päässä ja kaikki järkevä katoaa, kun tulee tarpeeksi iso riita. Kyllä me kinastellaan pikkuasioistakin enkä mä silloin flippaa. Mutta toisinaan lähtee ihan lapasesta.
Mistä vois saada apua tällaiseen ongelmaan? Jotain kirjallisuutta kenelläkään suositella? Vai menenkö vaan terapiaan tai jonnekin juttelemaan asiasta?