ystävän loukkaavat kommentit

Olen viimeisilläni raskaana. ystäväni kävi eilen meillä kahvilla, ja rupesi päivittelemään miten nopeasti aika on kulunut, ja että kohta olen oikeasti äiti. Siinä ei vielä ollut mitään vikaa mutta kun ystäväni tokaisi, että inhoaa vauvoja ja että kaikki vauvat ovat rumia, silmäni meinasivat tippua päästä. alkuraskaudessa oli juttua siitä että ystäväni tulisi lapseni kummitädiksi mutta en tiedä enää haluanko häntä... hänen asenteensa on muuttunut todella negatiiviseksi. hän esimerkiksi sanoi, että jos hän tulee raskaaksi, hän tekee abortin tai "hankkii keskenmenon". minä sanoin ennen raskauttani että en halua lapsia ja teen abortin jos tulenb raskaaksi, mutta kuinka kävikään. sanoin ystävälleni että niinhän mäkin luulin ensin. hän sitten sanoi että kaikki lapset pilaavat elämän (ja sanoi todella halveksivaan sävyyn sen). sitten ystäväni vetosi siihen että synnytyksessä alapää venyy ym.

tuli kyllä niin paha mieli. totta kai jokaisella on oikeus mielipiteeseensä mutta todellakin tuo järkytti mua koska hän olisi tullut kummiksi... mitä mieltä olette ystäväni käytöksestä? en noteerannut oikein mitenkään hänen aikanaan mutta miehelleni sanoin jälkeenpäin asiasta. hän ei oikein ymmärtänyt, mutta eihän hän ole se joka on raskaana.

 

Lapsesttomat ovat usein kaikessa lapsiin liittyvissä asioissa ymmärtämättömiä. Niin olin itsekin aikoinani. Suo siis ystävällesi anteeksi hänen tökeröt sanansa.Parempi jättää hänen käytöksensä huomiotta. Varmasti hänelläkin ääni muuttuisi kellossa, jos itse saisi lapsen.

Suosittelen valitsemaan sellaisen kummin, jolla on jo lapsia tai joka oikeasti pitää lapsista.

 

En mä kyllä jaksaisi tuollaista kuunnella. Jos oikeasti on tota mieltä niin normaali ihminen osaisi raskaana olevan seurassa edes pitää päänsä kiinni.
Voisko tuossa olla jotain pelkoa että kun sä saat vauvan niin aikaa ei enää ole niin paljon ystävien kahdenkeskiselle ajalle tms?
Typerää käytöstä ystävältäsi, ei varmaan ole kovin vanha?

 

oikein olette?

 

En mä kyllä jaksaisi tuollaista kuunnella. Jos oikeasti on tota mieltä niin normaali ihminen osaisi raskaana olevan seurassa edes pitää päänsä kiinni.
Voisko tuossa olla jotain pelkoa että kun sä saat vauvan niin aikaa ei enää ole niin paljon ystävien kahdenkeskiselle ajalle tms?
Typerää käytöstä ystävältäsi, ei varmaan ole kovin vanha?

Sama tuli mullekin mieleen, että taitaa olla kovin nuori kun päästelee suustaan mitä sattuu....
Valitse joku aikuisempi kummi.

 

Ystävätär on mustasukkainen sinusta tulevalle vauvalle.

 

Joo, jokaisella saa olla omat mielipiteet mutta fiksu tietää tilanteet joilloin pitää turpansa kiinni ja ne mielipiteensä omana tietonaan.

Vaikuttaa siltä että ystäväsi ei osaa suhtautua sinun lapsen saamiseen, pelottaa muuttuvat asiat. Se saattaa muuttua ajan kanssa tai sitten huomaat pikku hiljaa että välinne alkavat viilentyä(oma kohtaista kokemusta).
Mitä kummiasiaan tulee niin sinuna ainakin katsoisin sitten kun lapsi on syntynyt miten ystäväsi suhtautuu sinuun(ja lapseen)silloin ja sitten vasta tee päätös kummiudesta.

 

No meillä oli tuollaiset jutut 18-vuotiaana "hyi helvetti miten joku haluaa jotain oksettavia pentuja, pillukin venyy". Mutta siitä sitten kasvettiin pikkuhiljaa ja aloimme lisääntyä yksi toisemme jälkeen reilu parikymppisenä.

Pointti siis se, että juuri teini-iän ohittaneelta tuollaiset jutut menisivät vielä nuoruuden ja tökeryyden piikkiin. Mutta aikuiselta ihmiseltä tuollaisia juttuja en kuuntelisi.

 

Vaikuttaisi tosiaan siltä, että ystäväsi on joko mustasukkainen sinusta vauvalle (pelkää "unohtuvansa" lapsen myötä) tai on pohjimmiltaan kateellinen sinulle äitiydestäsi. Tai sitten ystävästi on sosiaalisesti lahjaton idiootti.

 

ajattelinkin että ei kai vain mua tuollaiset kommentit loukkaisi. ystäväni tosiaan on nuori, mutta aikuinen ja yleensä on käyttäytynyt hyvin. ei edes pahoitellut, kun tänään sanoin että hänen sanansa hieman satuttivat.

 

[QUOTE="Sanna";26560102]Lapsesttomat ovat usein kaikessa lapsiin liittyvissä asioissa ymmärtämättömiä. Niin olin itsekin aikoinani. Suo siis ystävällesi anteeksi hänen tökeröt sanansa.Parempi jättää hänen käytöksensä huomiotta. Varmasti hänelläkin ääni muuttuisi kellossa, jos itse saisi lapsen.

Suosittelen valitsemaan sellaisen kummin, jolla on jo lapsia tai joka oikeasti pitää lapsista.[/QUOTE]

Ei pidä paikkaansa, ei kaikki lapsettomat ole tuollaisia, eiköhän se ole ihmisen persoonasta enemmän kiini kuin lapsettomuudesta.

Mutta siis en itsekkään kuuntelisi tuollaista kovin pitkään.

 

en mäkään tota kuuntele jos se jatkuu. ollaan kuitenkin tunnettu lähemmäs kymmenen vuotta ja tää käytös on alkanut vasta kuukausi pari sitten.. nykyään on tosi tökerö ja laukoo tommosia kommentteja.

 

Mä kuuntelin aikani ystävältäni tuollaista kun odotin esikoista... sitten kerran täräytin takasin että no hyvä kun olet tajunnut ettet sitten hanki lapsia, ei meistä kaikista ole äideiksi. Hiljeni.

Nykyään tällä henkilöllä on kaksi pientä lasta.

 

No meillä oli tuollaiset jutut 18-vuotiaana "hyi helvetti miten joku haluaa jotain oksettavia pentuja, pillukin venyy". Mutta siitä sitten kasvettiin pikkuhiljaa ja aloimme lisääntyä yksi toisemme jälkeen reilu parikymppisenä.

Pointti siis se, että juuri teini-iän ohittaneelta tuollaiset jutut menisivät vielä nuoruuden ja tökeryyden piikkiin. Mutta aikuiselta ihmiseltä tuollaisia juttuja en kuuntelisi.

Totaalipeesi tälle. Istuttiin mekin nuorina oikein porukalla kertomassa tarinoita kaupoissa huutavista kakaroista ja ällöttelemässä lasten yleistä inhottavuutta. Mulkoiltiin vaunujen kanssa reitin tukkivia halveksuen ja kuviteltiin, että meidän katseilla olisi kovastikin merkitystä. Ei tiedetty, että todennäköisesti se äiti ei edes huomannut meidän niskojen nakkelua tai sitten hän hymyili hiljaa itsekseen ajatellen, että voi vittu noita teiniaikuisia ja niiden hurjaa paheksuntaa.

Aloittajan kannattaa muistuttaa kaveriaan sitten 10 vuoden päästä noista typeristä sanoistaan ja hommata lapselleen joku vähän kypsempi kummi.

 

en mäkään tota kuuntele jos se jatkuu. ollaan kuitenkin tunnettu lähemmäs kymmenen vuotta ja tää käytös on alkanut vasta kuukausi pari sitten.. nykyään on tosi tökerö ja laukoo tommosia kommentteja.

Siis minkä ikäisiä te olette?

Tuo on aika ratkaiseva asia oman mielipiteeni muodostumisen kannalta.

Itse olin myös 18-vuotiaana varma etten mitään lapsia halua, syntyessään ne on rumia ja muutenkin niistä on hirveesti vaivaa. Olin 100% varma että niin käydessä päätyisin aborttiin.
Käänsin kelkkani parissa vuodessa.

 

Mun mielestä iällä ei ole tossa nyt MITÄÄN merkitystä. Vaikka KUINKA olisi vasta teini-ikäinen, niin kyllä jokainen täysjärkinen teinikin tajuaa, että jos toinen on raskaana, siinä ei aleta selittelemään mitään "hyi lapset on niin perseestä hyiii!" yms! Ei varsinkaan jotkut 17-19 vuotiaat enää tuommosia selitä vaikka miten ei pitäis lapsista, kyllä sen verran pitää olla älyä ettei mene tollasia mölisemään raskaana olevan ystävän seurassa!

Ei olis MUN ystävä enää!

 

Mun lapsen "kummitäti" (ei kuuluta kirkkoon) on sanonut että jos tulisi raskaaksi tekisi abortin, mutta tämä johtuu hänen elämäntilanteestaan eikä suinkaan siitä että inhoaisi lapsia. Pyysi jopa anteeksi kommenttiaan vaikken siitä edes loukkaantunut koska tiesin sen koskevan hänen elämäänsä.

Ap:n ystävä taasen kuulostaa todella tylyltä henkilöltä ja ehkäpä jopa katkeralta? Onko hänen elämässään tapahtunut jotain viime aikoina kun asenne on tuollainen? Ehkei kannata kummiksi pyytää tuollaista henkilöä vaan joku toinen, joka lapsista pitää ja haluaa olla läsnä lapsen elämässä. Älä ap murehdi, kyllä ystäväsi ehkä kasvaa vielä henkisesti ja huomaa ettei ne lapset niin kauheita olekkaan.

 

kiitos paljon, teidän sananne auttoivat. päätin jo että tätä henkilöä en kummiksi pyydä. koitan nyt ottaa vähän etäisyyttä ja katsoa miten tilanne etenee.

 

Ok. Eli kyse oli siis tosiaan 17-18-vuotiaista.
Ei kannata menettää noin pienestä syystä ystävää jonka kanssa on vuosia pidetty yhtä.

Varsinkin nuoret äidit usein menettävät ystäviään kun mielenkiinnon kohteet niin erit, joten turhaan ei kannata alkaa siltoja ikinä polttamaan.

 

ystäväni on 20. luulisi että vähän tilannetajua olisi jo sen ikäisellä ja tosiaan kun ollaan lapsuudesta tunnettu. en siis ole välejä katkaisemassa tai mitään, vähän harmittaa käytös ja toivon että ystäväni ymmärtäisi valita sanansa paremmin. minulle esimerkiksi on ihan ok, jos hän ei omia lapsia halua tai tekisi abortin, mutta se tapa jolla hän sen minulle sanoi oli kamala ja halveksuva.

 

En pyytäisi kummiksi.
Kummin pitää olla kiinnostunut lapsesta ja haluta osallistua tämän elämään, eikä vain lähettää lahjaa jouluna ja syntymäpäivänä.
Kerta ystäväsi ei tajua miten hänen puheensa loukkaa sinua niin hän ehkä suuttuu jos et pyydäkään häntä kummiksi, mutta mieti minkälaisen kummin haluat. Moni on intopinkona ryhtymässä kummiksi, mutta "unohtaa" kummiuden ristiäisten jälkeen hyvin pian

 

No helvettiäkö tuota itket, kerran itse oot sanonut aiemmin ihan samalla tavalla. Ystäväsi tullee pyörtämään sanansa samoin jonain päivänä.
Ja sama kai se, vaikka sanoo, että inhoaa vauvoja, ja että ne ovat rumia, kuinka se sua loukkaa, kun ei ole nähnyt sun vauvaasi.
Ja inhoan minäkin muiden lapsia, vaikka mulla on kaksi. Ei mun tarvitse toisten lapsia rakastaa, vaikka lopulta pari teinkin.
Niin, itsekin mietin, etten niitä elämää rajoittavia kaupassa karjuvia kakaroita tee koskaan, mutta vain hiljaa itsekseni. Mieleni muuttui vasta 28-vuotiaana, parissa viikossa.

 

Hän on ahdistunut , mustasukkainen ja kenties kateellinenkin sinulle. Oletteko ns. bestiksiä, jos näin, niin hän pelkää/tajuaa jäävänsä nyt taka-alalle. Ota asia reilusti puheeksi hänen kanssaa, sano että asia loukkasi sinua ja kysy miksi hän niin sanoi. Kunnollinen juttelu varmaan selventää asioita ja mikäli käytökselle löytyy järkevä syy, niin ANNA ANTEEKSI. Mutta jatkuvasti tuollaista ei tarvitse sietää.

 

mämä, et tainnut tajuta pointtia. kyse lähinnä oli siitä että jo alkuraskauden aikana ilmoitimme että hän voisi mahdollisesti olla kummi lapsellemme ym ja nyt hänen asenteensa on tuollainen ja hän laukoo tuollaisia kommentteja. ehkä hän itse ei halua kummiksi.

 

....: olemme hyvin läheisiä, voisi sanoa parhaita ystäviä. otin asian jo puheeksi mutta häntä ei tuntunut kiinnostavan minun mielipiteeni (tai siis se että minulle tuli paha mieli asiasta). vihainen en siis missään nimessä ole hänelle ja kunnioitan hänen mielipideteitään.