Miehen lapsellinen käytös

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietityttää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mietityttää

Vieras
Ajattelenko vain harmistuksissani, että mieheni käyttäytyy tietyissä tilanteissa lapsellisesti. Tänään olin saanut ruuan valmiiksi, ja olin "huutelemassa" perhettä syömään. Pöytä oli katettu ja kaikki siis valmiina. Kolmevuotias lapsemme alkoi juuri samalla hetkellä kiukuttelemaan, kun olisi pitänyt tulla syömään. Itse hämmentelin hellalla olevaa kastiketta, enkä heti päässyt lapsen luoksi, kuten yleensä. Siirsin kastikekattilan hellalta, ja kävelin kohti olohuonetta.Samaan aikaan mieheni "heräsi" tilanteeseen, ja oli myös menossa lapsen luokse hakemaan lasta syömään. Siinä olimme sitten yhtä aikaa olkkarin ovella, tai mies ehkä sekuntia aikaisemmin, ja lapsi kiukutellessaan kompastui mieheni jalkoihin. Tästä "kauheasta katastrooffista" suivaantuneena, jätti mies minut kahden kiukkuttelevan ja itkevän lapsen kanssa. Rauhoittelin lapsen, ja aloitimme syömään. Huomasin kyllä,että mies puuttui, ja lähdin katsomaan missä tämä on. No, mies MURJOTTI makuuhuoneessa, siitä syystä, kun lapsi kiukutteli ja kompastui hänen jalkoihinsa. Hän siis poistui tilanteesta, ja lähti itse mököttämään,sanomatta sanaa kenellekkään. Tuijotti vain kiukkuisesti ikkunasta ulos, ja sanoi,että häntä harmittaa,että lapsi ei totellut ja kompastui hänen jalkoihinsa? ( oli ollut poissa jo ainakin 15 min.) Tällaisia tilanteita tulee eteen toisinaan, esim. lapsi kaataa ruokapöydässä maitomukin, mies suuttuu järjettömästi saman tien, ja poistuu pöydästä, esim. makuuhuoneeseen tai ulos murjottamaan. Onko kellään muulla tällaista turhasta mököttäjä miestä. Musta tää ei ole ihan normaalia.
 
sit vielä kaiken pskan lisäksi, miten mies käyttäytyy lapsia kohtaan, kielsi mua menemästä öisi nuorimmaisen, siis tän kolmevuotiian luokse öisin,jos hän herää, kun talvella lapsi oli kovassa nuhakuumeessa, ja "erehdyin" menemään lapsen viereen sänkyyn häntä rauhoittelemaan ja nukuttamaan, kun lapsi oli tosi kipeä. Nyt on siis mennyt ainakinn puoli vuotta, etten ole saanut mennä öisin lasta rauhoittelemaan, jos se on herännyt:( vaan mies kömpii unisena, ja komentaa lasta, että nyt pää kiinni. Ihan kamalaa:( käyttäytyyks kenenkään muiden miehet tälläi?
 
tämä sama aloitus pyörii täällä aika ajoin, olisko modein hyvä pistää banaani saarille tuo härön herättäjä.

No sori kauheesti. En ole tälle palstalle ennen kirjoitellut, joten en ole paljoakaan aloitus aiheitakaan lukuenut. Jos sua noin kauheasti hiertää, niin mee nukkumaan. Oli vaan pakko purkaa tuntoja, kun miehen käytös harmittaa, enkä parempaakaan otsikkoa keksinyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietityttää;26336516:
No sori kauheesti. En ole tälle palstalle ennen kirjoitellut, joten en ole paljoakaan aloitus aiheitakaan lukuenut. Jos sua noin kauheasti hiertää, niin mee nukkumaan. Oli vaan pakko purkaa tuntoja, kun miehen käytös harmittaa, enkä parempaakaan otsikkoa keksinyt.

No on se kumma että samaa juttua pitää aloittaa parin viikon välein, eikö mielikuvitus enää riitä vai mistä on kyse?
 
No ei ole normaalia. Ja miksi sinä suostut siihen, että mies karjuu lapsillenne eikä anna sinun tehdä, kuten haluaisit?
Olen niin h*lvetin väsynyt sen käytökseen.. En todellakaan aina tee niin kuin se haluaisi, ja siitähän sitten soppa syntyy.. mies lähtee murjottamaan, saattaa olla, ettei puhu kenellekkään perheestä moneen päivään:( menee omia menojaan, ja jään lasten kanssa kotiin ihmettelemään, että mikähän sille taas tuli.
 
Voi kuule, tutulta kuulostaa :). Oma kiukkupussi 27v ja mitä ihmeellisimmistä asioista saattaapi tulla hirvittävä sota.
Kiva kuulla, että muillakin on samankaltaisia ongelmia. Vaikkei se tietenkään kivaa ole aina miettiä, mistä mies milloinkin vetää palkoa nokkaan. Välillä kyllä on sellainen olo, että ei jaksa enää, kuten jos lapsi sotkee vaatteensa, niin mies alkaa heti hermostua, ja leikkiä ja metelöidä ei saa, silloin kun se katsoo jotain "tärkeää" telkkaohjelmaa. Ja jos se ei saa olla rauhassa läppärillä, se siirtyy sanaakaan sanomatta, muita mulkoillen, toiseen huoneeseen, sama koskee puhelinta. Sen puhelujen aikana EI tod saa ketään häiritä, ja kun mä puhun puhelimessa, niin silloin yleensä nuorimmainen vähintäänkin roikkuu jalassa kiinni ja huuta äitiiii...
 
tätä seuraavaa voi joku pitää loukkaavana trollaamisena, mutta...

Siis mitä te sitten näette tuollaisessa miehessä, joka käyttäytyy kuin pikkulapsi ? Veikkaanpa, että jos nainen käyttäytyisi miestä kohtaan samalla tavalla, niin mies olisi ottanut eron ja/tai muuttanut pois jo aika päiviä sitten.

En tiedä, mutta jotenkin vain tuntui tämäkin ketju hyvältä esimerkiltä käytöksestä, mitä naiset ovat valmiita hyväksymään miehiltä, mutta jota mies ei hyväksyisi naiselta. (tai naiset toisilta naisilta)

Voin tietysti olla väärässä, mutta tällainen epäilys minulla ainakin on
 
Siksipä täällä kyselen, että onko tälläinen käytös miehillä noin yleensäkin normaalia? Mulla alkaa jo mitta tulla täyteen tuon miehen kanssa välillä. Yksi esimerkki taas putkahti mieleeni. Oltiin joulun aikaan ajelemassa anoppilaan, matkaa n. 150 km. Matkan varrella oli tosi upeita joulukoristeisia pihoja, joita yhdessä lasten kanssa ihailtiin, että wau. Eräskin piha oli tosi upeasti koristeltu, ja vahingossa huudahtettiin autossa lasten kanssa, että katsokaa miten upeat joulukoristeet. Mies raivostui, ja sanoi, että nyt turpa kiinni, että hän saa ajaa rauhassa... no loppu matka istuttiin koko porukka ihan hiiren hiljaa:( tosi kiva joulufiilis... mutta mies oli tyytyväinen. Tällaista vastaavaa tapahtuu suunnilleen muutaman kerran viikossa, ja varsinkin nyt,kun itse teen nuorimmaisen vuoksi lyhennettyä työpäivää, ja se näkyy myös palkassa, niin siitä saa kuulla harva se päivä, että miten mies elättää meidät. Mun aamu alkaa seitsemältä aamupalan valmistuksessa, sitten vien nuorimmaisen hoitoon, meen töihin, pääsen kolmelta töistä, oon pitkän työmatkan takia vasta neljältä hakemassa nuorimmaista hoidosta, teen ruuan, siivoan, hoidan koirat, tarkistan koululaisten läksyt ym , pesen pyykit jne, ja sit tulee mies valmiiseen pöytään, ja kehtaa valittaa, kun teen niin lyhyttä työpäivää... voi tsiisus!!!
 
No kysyit, onko normaalia, ja nyt saat vastauksen; EI OLE.

Ihan sekasin oot jos kattelet tollasta ukkoa.. :D Sikälimikäli et väritä tai keksi koko hommaa. Monesti täällä palstalla tuntuu siltä että pieni ongelma paisuu ihan ihmeellisiin mittoihin.... Haetaan hyväksyntää tai jotain, "minä olen oikeassa ja minä toimin oikein, vaikka mun mies on niin ja näin kamala"
 
Hitsi, kun tää olisikin jonkinlaista "minäminä" hyväksyntää. Mutta kun ei ole. Mua on jo pitkään häirinnyt miehen käytös. Kuusivuotiaalle pojalle sanoi iltapesujen jälkeen, kun kysyin, että onko käyty iltapissalla, ja poika vastasi,että ei ollut hätä -niin mies vastasi, että kuse sitten housuihis, mutta yöllä turha tulla poraamaan. Siis ihan kauheeta. Lapsille jos ylipäänsä jotain (mies ) puhuu, niin se tarkoittaa jotain negatiivista, tai sitä, että joku homma, esim. roskien vienti- on jäänyt tekemättä. Mies ei koskaan halaa tai kannusta lapsia:( Olen miehelle koittanut asiasta monen monituista kertaa puhua, mutta ei ymmärrä ei. Oman "urakehityksenikin" olen jättänyt puolitiehen lasten vuoksi -mies kun sain hyväpalkkaisen, korkea-arvoisen työpaikan. Itse teen puolipäiväistä lasten ja perheen takia, ja siitä saan sitten kuulla... ainakin palkkani pienuuden vuoksi tällä hetkellä. Ja ihan suht hyvin koulutettu olen.
 
Mistä ihmeestä olet moisen ukon ittelles hommannut, ei ymmärä ei. Ja sitä ihmettelen kuinka sinä alistut esim ettei yöllä saa mennä lasta lohduttamaan tmv?
 
Jaa-a... mies oli aivan ihanan mahtava kun tapasimme.Nuorimman lapsen synnyttyä on muuttunut ihan eri ihmiseksi:( Aivan kamala tilanne on kyllä. Olen ihan pulassa ton miehen kanssa. Ja kyse ei ole siitä, että minä olisin joku hirmu pirttari tjtn. Mies on muuttunut perheen lisäyksen myötä aivan toiseksi ihmiseksi. Minuakin kohtaan käyttäytyy tosi tylysti. Yleensä käytän piilolaseja, mutta nyt kamalana siitepölyaikana olen joutunut käyttämään silmälaseja, niin siihenkin tokaisi, että et sä kyllä ennen oo rillejä pahemmin käyttänyt, rillipäät kun näyttää tosi tyhmiltä, mut kai tohon sit täytyy tottua. Tuli kyllä tosi paha mieli:( ja nyt on alkanut tarkkailla mun syömisiänikin.. oon 158 pitkä ja painan 47kg, lenkillä pitäisi käydä, ja miten mä syönkin niin ja noin... samoin jos lapsen kokeesta on tullut huono numero, syyllinen olen minä, kun en ole kokeisiin tarpeeksi hyvin tentannut ja läksyjä kysellyt. Voihan Viddu suoraan sanoen! KOhta en jaksa, jos ei mies muutu prkl!
 
Moi, lueskelin tätä läpi, kun tulin omaa oloani purkamaan ja lukemaan muiden ongelmia. Kuullostaa, että miehesi on narsisti. Oletko koskaan lukenut narsismista? Lue ihmeessä! Sellainen ihminen ei tunne myötätuntoa tai osaa asettua toisen huonoon tilaan tai oloon. Ne myös usein asettaa itsensä kaiken edelle, vaikka muut kärsisivät. Isäni on hieman narsistinen, joten heti kolahti tuo tekstisi. Siihenkin on saatavissa apua, mutta kaikki eivät muutu ja erilleen muutto voi olla ainoa keino. Mutta lue nyt ainakin ensin, niin ymmärrät! Tsemppiä sinne.
 
Minulle tuli kyllä TÄYSIN mieleen, että mies ei ole halunnut lapsia eikä pidä heistä. Ovatko lapset olleet varmasti yhteinen päätös? Tietysti myöhäistä se enää on, mutta minusta miehesti käyttäytyy täsmälleen niinkuin ihminen, joka ei ole lapsirakas mutta on pakotettu elämään lasten kanssa. Minulla ei ole lapsia enkä niistä tykkää yleisesti ottaen, ja jos jostain kumman syystä minut pakotettaisiin elämään lapsiperheessä niin voin kuvitella että käyttäytyisin noin kun hermot menisivät lasten sotkemiseen/meteliin/riehumiseen. Ei aiikuista, totta, mutta ihminen harvoin jatkuvassa stressitilassa (=esim. jos joutuu viettäään paljon aikaa lasten kanssa vaikkei todellakaan haluaisi) jaksaa koko ajan käyttäytyä hyvin.
 
Kuten toinen kirjoittaja jo sanoi, minusta on surullista, että palstan perusteella niin monella on heikkolaatuisia suhteita kun vapaana voisi ihan hyvin olla nk. "hyviä" miehiä. Ihmetyttää ovatko naiset vähän unohtaneet harkitsevuuden ja tutustumisen kun alkavat suhteeseen. Ja toinen tärkeä muistettava on pitää itseään arvokkaana eli ettei anna kohdella itseään huonosti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietittyttää;26336689:
Siksipä täällä kyselen, että onko tälläinen käytös miehillä noin yleensäkin normaalia?

Minulle tälläinen ajattelutapa on ihan vieras. En oikeen hahmottanut, että sellaista edes on ennenkuin täällä palstalla.

En ole tajunnut, että joku voi siis ajatella, että 'miehet' ovat vähän niinkuin joku oma lajinsa. ja sitten pitää kysellä neuvoa muilta naisilta, että onkohan tämä nyt vaan 'lajille ominainen piirre' jos se mies tekee jotain joka satuttaa. Ja että jos sitten nämä muut naiset sanovat, että joo, miehet vaan on sellaisia, niin sitten sen asian kanssa eletään kun kerran niin kuuluu olla..?!

Ihminen se on niinkuin sinäkin. Jos se tekee jotain joka sinusta tuntuu pahalta niin silloin sinun ei ole hyvä olla kun se tekee niin -> sinulla on oikeus vaatia muutosta tai lähteä pois. (Ja nyt tarkoitan siis toki sellaisia 'vakavia' asioita joista ap viesteissään puhuu, en sitä jos silmääsi sattuu kun sillä on rumat sukat)
 

Yhteistyössä