Jos lääkärit eivät kykene hoitamaan riittävän tehokkaasti vieläkään kipua, keinoja siihen kyllä on, kuinka he pystyisivät hoitamaan eutanasiaa pyytävän (kärsivän) ihmisen oikeudenmukaisesti ja eettisesti.
Miten kärsimystä mitataan. Kärsiikö dementoinut vanhus, jolla saattaa olla edessä vuosikymmen vuodepotilaana, riittävästi. Missä vaiheessa ms-potilaan kärsimys on riittävä. Potilas on vaikeasti masentunut, onko hänellä riittävästi kärsimystä tai kykyä päättää eutanasiasta. Potilas on hengityskoneessa mielestään kärsii riittävästi, mutta pelkää tukehtumiskuolemaa, onko hänellä oikeus eutanasiaan.
Kärsimystä, täsysin epäihmillistäkin on niin monenlaista. Eutanasialla ehkä voitaisiin niistä ratkaista jotkut tilanteet, mutta kärsimystä sillä ei voida poistaa. Pitääkö lainsäädännössä rajata tilanteet joihin eutanasiaa voidaan soveltaa vai päättääkö lääkäri, kaksi-kolme lääkäriä kenellä on oikeus kuolla.
lähtökohdaksi vois vaikka ottaa sen, et passiivinen eutanasia on jo käytössä, siitä siirtyminen aktiiviseen eutanasiaan tuskin muuttaisi tän hetkistä käytäntöä siitä milloin se on hyväksyttyä.