Tykkääkö joku muka oikeasti käydä hienoissa ravintoloissa?

kaikki kàypi, tilanteesta riippuen. mutta ei se ns. fiini ravintola ole aina se fiini, niitàkin on huonoja ja hyvià. ei se hinta siinà listassa takaa aina hyvià makua vaikka olisikin pilvià hipova. hienoja makuelàmyksià voi saada ihan yksinkertaisissakin paikoissa kohtuuhinnalla.

 

Tämä varmaan osaltaan selittääkin sen miksi me ollaan tässä missä ollaan ja etelän maat ei

Mutta on tämä meilläkin muuttumassa. Monet sinkut ja lapsettomat kuittaavat ainakin kerran viikossa - jotkut useamminkin - päivällisensä ravintolassa. Ja kun siihen tapaan tottuu, käydään ravintolassa lastenkin kanssa.

Suomessa on ollut myös perinne, että jos joku asia voidaan tehdä itse (ruoka, siivous, hiustenleikkuu jne), niin se tehdään itse tai ei ainakaan haluta siitä palvelusta kovinkaan paljoa maksaa.

 

[QUOTE="mamma";26263472]Kyllä se talon viini on hienossa ravintolassa myös hyvä. Usein se on turvallien vaihtoehto jos ei hyvin tunne viinejä. Talon viinihän ei ole mikään tietty vaan eri viini eri talossa

Ja mitä hienoon ja vähemmän hienoon ravintolaan tulee niin kyllä kai siinä teboilin baarin ja Kämpin salongin välissä on jotain Kannattaa harjotella vähän ravintolassa käyntiä ennenkuin menee oikeasti hienoon ravintolaan niin ei ole ihan niin hukassa. Osaa sitten oikeasti nauttia ruuasta ja ilmapiiristä vähän hienomassakin paikassa.

Itse kävin talvella hääpäivän aterialla Ganjissä ja oli ihan sikahyvää ruokaa vaikkaa annokset oli tooosi pieniä. Maha tuli ihan täyteen kun söi kauan ja maistellen.[/QUOTE]

Ihan tosi..?? :headwall:

Ja kyllä niillä talonviineilläkin on eroja, mutta ne on aina kuitenkin vain niitä talonviinejä, juuri tuttuja ja turvallisia valintoja. Mutta jos uskaltaa ja haluaa haastaa itseään niin valitsee jotain muuta kuin sen talonviinin. Ja hyvässä ravintolassa tarjoilijatkin osaavat suositella loistavia viinejä, ja hyvin monesta hyvästä ravintolasta löytyy myös sommelier, ja silloin voi saada lasiinsa jotain ihan ainutlaatuista.

 

Eipä kestä. En tosin tiedä, onko vielä Alkon valikoimassa.. Tässä on ehditty olla raskaana viime Cafe -pullollisen jälkeen =)

Saa sitä vielä! Mä olen tykännyt nautiskella sitä esim. hyvän tumman suklaan kanssa.. Nimi on Café Culture Pinotage, tulee Etelä-Afrikasta, 9,99 euroa tällä hetkellä.

 

[QUOTE="mamma";26263625]Niino...
Ei kai se että 150 vuotta sitten oltiin vähän jälessä tarkoita sitä että vieläkin pitäisi olla jälessä. Vai ollaanko vasta päästy keskiajalle tänäpänä?
Vähän sama kun jos lapsi syntyy keskosena niin ei voi koskaan saada muita kiinni kehityksessä.
Vai?[/QUOTE]

Pöh!

 

Tämä varmaan osaltaan selittääkin sen miksi me ollaan tässä missä ollaan ja etelän maat ei

Juu, se voi olla. Asiat muuttuvat hitaasti. Vielä on sodan käyneitä jonkin verran hengissä ja heidän jälkeläisenä ovat niitä minun vanhempiani (olen 30v) ja he taas ovat eläneet ihan agraarikulttuurissa (siis ne, jotka ovat maalta) jälleenrakennuksen aikoina. Kyllähän siinä on huomaa eron siihen elämään, jota itse nyt elän kaupungissa. Arvot ja elämänasenne ei vaan kohtaa enää.

Toisinaan harmittaa kyllä tuo, että vanhempani ja isovanhempani ovat niin "juntteja" tavallaan. Olisi niin ihana tutustuttaa heitä juuri vaikka kivoihin ravintoloihin, rentoon olemiseen, käydä yhdessä illallisilla jne. Mut ei siitä varmaan ikinä tule mitään, kokeiltu on.

Itse arvostan vapaa-ajalla juuri vaikka ravintolassa käymistä, teatteria, kulttuuritapahtumia ja rentoilua ja nauttimista seurassa. Vanhemmilleni yhdessä olo taas on luontevimmin työn tekoa. Huoh.

 

Suomessa on ollut myös perinne, että jos joku asia voidaan tehdä itse (ruoka, siivous, hiustenleikkuu jne), niin se tehdään itse tai ei ainakaan haluta siitä palvelusta kovinkaan paljoa maksaa.

ja tämä taas johtuu siitä, että täällä kaikki on niin mielettömän kallista

 

Juu, se voi olla. Asiat muuttuvat hitaasti. Vielä on sodan käyneitä jonkin verran hengissä ja heidän jälkeläisenä ovat niitä minun vanhempiani (olen 30v) ja he taas ovat eläneet ihan agraarikulttuurissa (siis ne, jotka ovat maalta) jälleenrakennuksen aikoina. Kyllähän siinä on huomaa eron siihen elämään, jota itse nyt elän kaupungissa. Arvot ja elämänasenne ei vaan kohtaa enää.

Toisinaan harmittaa kyllä tuo, että vanhempani ja isovanhempani ovat niin "juntteja" tavallaan. Olisi niin ihana tutustuttaa heitä juuri vaikka kivoihin ravintoloihin, rentoon olemiseen, käydä yhdessä illallisilla jne. Mut ei siitä varmaan ikinä tule mitään, kokeiltu on.

Itse arvostan vapaa-ajalla juuri vaikka ravintolassa käymistä, teatteria, kulttuuritapahtumia ja rentoilua ja nauttimista seurassa. Vanhemmilleni yhdessä olo taas on luontevimmin työn tekoa. Huoh.

Koen myötähäpeää kirjoituksestasi.

 

[QUOTE="vieras";26263714]Koen myötähäpeää kirjoituksestasi.[/QUOTE]

Siis siitä, että kirjoitan ja ajattelen noin, vai siitä, että meillä on tuollaista kotona?

 

Ihan tosi..?? :headwall:

Ja kyllä niillä talonviineilläkin on eroja, mutta ne on aina kuitenkin vain niitä talonviinejä, juuri tuttuja ja turvallisia valintoja. Mutta jos uskaltaa ja haluaa haastaa itseään niin valitsee jotain muuta kuin sen talonviinin. Ja hyvässä ravintolassa tarjoilijatkin osaavat suositella loistavia viinejä, ja hyvin monesta hyvästä ravintolasta löytyy myös sommelier, ja silloin voi saada lasiinsa jotain ihan ainutlaatuista.

Juu, olet varmaan ihan oikeassa. En nyt vaan ole mikään viini-ihminen, enkä oikein alkoholista nauti missään muodossa. Menen ravintolaan pääasiassa ruuan takia koska alkoholi ei ole mun juttu. Jos oikeasti mielestäni alkoholi täydentäisi ruokaa NIIIN paljon ehkä nauttisin sitä enemmän. Jokainen tyylillään, minulle toimii tämä.
Ja kyllä usea ravintola tilaa omat talon viininsä ihan suoraan joten paljon niissäkin on sellaisi mitä ei alkosta saa ja voi siis olla ihan elämys sekin. Varsinkin jos ei jokapäivä viiniä juo

 

Juu, se voi olla. Asiat muuttuvat hitaasti. Vielä on sodan käyneitä jonkin verran hengissä ja heidän jälkeläisenä ovat niitä minun vanhempiani (olen 30v) ja he taas ovat eläneet ihan agraarikulttuurissa (siis ne, jotka ovat maalta) jälleenrakennuksen aikoina. Kyllähän siinä on huomaa eron siihen elämään, jota itse nyt elän kaupungissa. Arvot ja elämänasenne ei vaan kohtaa enää.

Toisinaan harmittaa kyllä tuo, että vanhempani ja isovanhempani ovat niin "juntteja" tavallaan. Olisi niin ihana tutustuttaa heitä juuri vaikka kivoihin ravintoloihin, rentoon olemiseen, käydä yhdessä illallisilla jne. Mut ei siitä varmaan ikinä tule mitään, kokeiltu on.

Itse arvostan vapaa-ajalla juuri vaikka ravintolassa käymistä, teatteria, kulttuuritapahtumia ja rentoilua ja nauttimista seurassa. Vanhemmilleni yhdessä olo taas on luontevimmin työn tekoa. Huoh.

Älä syytä sukupolvea koska silllä ei ole mitään tekemistä "junttiuden" kanssa. Mä olen samaa ikäluokkaa ja mulla on siis sekä isovanhemmat että vanhemmat samaa ikäluokkaa mitä sinulla.

Mun isovanhempani ovat opettaneet lapsilleen kulttuurin ja siitä nauttimisen. Mun vanhemmat taas ovat opettaneet saman minulle ja sisarelleni. Oopperassa olin ekaa kertaa seitsenvuotiaana, baletissa viisivuotiaana, hienoissa ravintoloissa syönyt ikäni.... Kuljin aina mukana kun vanhempani kestitsivät asiakkaita. On vaadittu oikeanlainen pukeutuminen ja hyvä käytös.

 

Moni ei nyt tunnu ymmärtävän, että niitä annoksia ei ole tarkoitus tilata yksittäin niissä hienommissa paikoissa, vaan yleensä on joku menu, johon kuuluu sitten useampi niitä "pikkurillin kynnen" kokoisia annoksia. Voi olla esim. 5 ruokalajin kokonaisuus, jonka maut viineineen sulautuvat ihanasti yhteen ja vatsakin tulee täyteen.

Italiassa söimme miehen kanssa 13 ruokalajin illallisen juurikin näitä "pikkurillin kynnen/hiirenkakan kokoisia" annoksia ja voi taivas, se oli mahtavaa. Täydellinen kokonaisuus. Yksittäin annokset olisvat toki olleet lähinnä pettymys vatsan täyttymisen kannalta.

Kannattaa joskus kokeilla tilata ihan sellainen menusuositus.

juu siis tiedän että nää pikku annos jutut on sellasia että kyllä siinä lautasella on enempi ku 1 miniatyyri annos en vaan ymmärrä koko sellasen ruuan ideaa joten jätän suosiolla sellaset muille. sellaset jotka tykkää sellasesta närpimisestä niin ihan ok mulle, eihän se oo keltään muulta ku kai itteltäni pois etten perusta sellaisista paikoista.

 

Mutta on tämä meilläkin muuttumassa. Monet sinkut ja lapsettomat kuittaavat ainakin kerran viikossa - jotkut useamminkin - päivällisensä ravintolassa. Ja kun siihen tapaan tottuu, käydään ravintolassa lastenkin kanssa.

Suomessa on ollut myös perinne, että jos joku asia voidaan tehdä itse (ruoka, siivous, hiustenleikkuu jne), niin se tehdään itse tai ei ainakaan haluta siitä palvelusta kovinkaan paljoa maksaa.

No tosiaan tämä on muuttumassa, me käydään joka viikko ainakin kerran ulkona syömässä lasten kanssa. Silloin kun itse olin pieni, niin kävimme vain juhlapäivinä.

Meillä käy myös siivooja kerran kuussa ja lapset kampaajalla (tosin niin kävin itsekin pienenä jo).

 

[QUOTE="vieras";26263714]Koen myötähäpeää kirjoituksestasi.[/QUOTE]

Koen myötähäpeää vastauksestasi.

 

Älä syytä sukupolvea koska silllä ei ole mitään tekemistä "junttiuden" kanssa. Mä olen samaa ikäluokkaa ja mulla on siis sekä isovanhemmat että vanhemmat samaa ikäluokkaa mitä sinulla.

Mun isovanhempani ovat opettaneet lapsilleen kulttuurin ja siitä nauttimisen. Mun vanhemmat taas ovat opettaneet saman minulle ja sisarelleni. Oopperassa olin ekaa kertaa seitsenvuotiaana, baletissa viisivuotiaana, hienoissa ravintoloissa syönyt ikäni.... Kuljin aina mukana kun vanhempani kestitsivät asiakkaita. On vaadittu oikeanlainen pukeutuminen ja hyvä käytös.

No, on minunkin vanhemmat opettaneet minulle yhtä ja toista. On vaadittu oikeanlaista pukeutumista ja hyvää käytöstä. Kyse ei ole siis sellaisesta junttiudesta, johon kuuluu käytöstapojen puute tms. vaan enemmänkin sellaisesta tietynlaisesta luterilaisuudesta. Ei oikein osata nauttia asioista, vaan tehdään töitä ja lisää töitä. Ruoka on välttämättömyys, ei nautinto. Yhdessöolo ei ole seurustelua, vaan työntekoa.

Enkä mä sinänsä syytä sukupolvea, mut mun isovanhemmissa ja sitä kautta maalta tulleista vanhemmissa se pula-aika ja entisajat vaan näkyvät. Nykyään sellaista ei "pääse" enää uudte sukupolvet kokemaan. Tuo oli vaan mun kokemus siis ja luulen, että se vaikuttaa paljon.

Ja se vaikuttaa varmasti hirveän paljon, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat koko ikänsä asuneet maalla ja ovat karjanskasvattajia ja viljelijöitä monessa polvessa. Nykyään on lomittajia ja elämää helpottavia teknisiä vempaimia, jotka sallivat maatilallisillekin vapaa-aikaa, mutta ennen vanhaan tilalta harvemmin ehti kaupungin huveihin, tai ylipäänsä minnekään. Elämään ei mahtunut muuta kuin se tila.

 

Tää aloitushan on provo?

Eihän Suomessa enää ole tuollaisia ihmisiä?

 

[QUOTE="vieras";26263497]Viiniä juovat vain homot, naiset ja muuten vaan häiriintyneet yksilöt.[/QUOTE]

mitäh no johan on komea mielipide. mitä sitä sitten pitäis juoda että kuuluis normaaleihin? kaljaa, kossua, ööh.. ja humaltumis mielessä?

 

mitäh no johan on komea mielipide. mitä sitä sitten pitäis juoda että kuuluis normaaleihin? kaljaa, kossua, ööh.. ja humaltumis mielessä?

Juu toki ja maitoa tietty

 

[QUOTE="mamma";26263664]Onhan se noinkin.
Minä vaan olisin auttamattomasti pierussa jos joisin noin paljon alkoholia, ja siitä olisi sitten nautinto kaukana. Usein tilaan sen talon viinin alkujuomaksi ja nautiskelen ruuan veden kera. Mutta joo, silloin kun ruoka ja viini natsaa hyvin yhteen on se todella makuelämys [/QUOTE]

Juu, no ei sitä silloin kannata juoda, menee ruokaelämys ohi. Mutta miksi et juo viiniä ennemmin pääroan kanssa?

Oma pää kestää kyllä tuon, mutta illallisella istuskellaankin tunteja.. ja lasilliset pieniä. =) Lisäksi toki juon vettä.

 

Voi jeesus mitä juntteja. Nyt muistankin taas miksi muutin pois Suomesta.

 

[QUOTE="vieras";26262240]Hinta on satoja euroja ja annokset hiiren paskan kokoisia kikkareita.

Tulee vaan paha mieli ja loppujen lopuksi pitää mennä tämmöisen hienostoravintolan jälkeen jonkun kebab-paikan kautta kotia kun nälkä jäi.[/QUOTE]ei pidä kyllä paikkaansa. hinta kyllä 0n satoja euroja, jos viimeisen päälle alku-, pää- ja jälkiruokinaan ja juomana joka lajiin kuuluva viini syö ja juo. mutta nälkä ei todellakaan ole jään. vaan aina on jäänyt jopa syömättä osa, kun ei ole jaksanut syödä kaikkea

 

no esim. mun äidille ravintolaan meno tarkoittaa tosiaan jotain Rossoa tai Chicosia. Ja muistelen että silloin harvoin kun äiti pääsi (työpaikan rahoilla ) johonkin parempaan paikkaan, puhuttiin siitä hampaat irvistellen...

 

ei pidä kyllä paikkaansa. hinta kyllä 0n satoja euroja, jos viimeisen päälle alku-, pää- ja jälkiruokinaan ja juomana joka lajiin kuuluva viini syö ja juo. mutta nälkä ei todellakaan ole jään. vaan aina on jäänyt jopa syömättä osa, kun ei ole jaksanut syödä kaikkea

Sinulla on hiiren ruokahalu, minulla ihmisen.

 

Miksi pitää yrittää tehdä Suomesta jotain keski-eurooppaa väkisin? Miksi ei voida ylpeänä syödä sitä meidän kulttuuriin kuuluvaa perusruokaa ja nauttia maitoa ruoan kanssa? Onko se jotenkin noloa, häh? EI minusta. Noloa sen sijaan on se, että häpeää omaa kulttuuriaan ja väkisin yritetään saada ihmiset syömään niitä hiirenpapan kokosia "makuelämyksiä", juomaan viiniä ja istumaan räpättäen tuntikausia.
Mä näkisin että meidän kulttuuriin nyt vaan istuu paremmin ne kesoil-lehtipihvit ja lounaspaikat rennosti, ja usein se on sitä elämää aidoimmillaan kuin se, että jäykistellään jäykän etiketin mukaan ykkösissä ravintelissa. Puheenaiheetkin pitää siellä miettiä tyyliin etukäteen, että uskaltaa suunsa avata

 

Miksi pitää yrittää tehdä Suomesta jotain keski-eurooppaa väkisin? Miksi ei voida ylpeänä syödä sitä meidän kulttuuriin kuuluvaa perusruokaa ja nauttia maitoa ruoan kanssa? Onko se jotenkin noloa, häh? EI minusta. Noloa sen sijaan on se, että häpeää omaa kulttuuriaan ja väkisin yritetään saada ihmiset syömään niitä hiirenpapan kokosia "makuelämyksiä", juomaan viiniä ja istumaan räpättäen tuntikausia.
Mä näkisin että meidän kulttuuriin nyt vaan istuu paremmin ne kesoil-lehtipihvit ja lounaspaikat rennosti, ja usein se on sitä elämää aidoimmillaan kuin se, että jäykistellään jäykän etiketin mukaan ykkösissä ravintelissa. Puheenaiheetkin pitää siellä miettiä tyyliin etukäteen, että uskaltaa suunsa avata

Sitä omaa perinneruokaakin voi valmistaa ja syödä hartaudella. Eikä niin että mätetään mahd. nopeasti safka pöytään ja naamariin. Joihinkin ruokiin sopii maito/vesi/kotikalja ja joihinkin jopa punaviini.