Sanooko teidänkin miehet lähes aina "ei" kun ehdotatte jotain uutta

[Ei-mies]

Kun minusta tuntuu että se on vaan joku tapa. Ostetaanko uus sohva? EI. Lähdetäänkö lomalle? EI.

Ja loppuviimein kuitenkin mieli muuttuu ja mies myöntyy. Ei tietenkään ihan aina. Mutta raskasta!!

 

["vieras"]

Ei, päinvastoin, mies innostuu aina. Minä sanon yleensä ei kaikkeen, koska pelkään muutosta.

 

[as if]

Sanoo
Pitää osata tulkita mikä on oikeasti ei, mikä on neuvoteltavissa oleva ehkä ja mikä on oikeastaan joo.

 

[Jan82]

Harvemmin, ollaan molemmat aika spontaaneja. Olen myös välillä ostellut yllätysmatkoja miehelle, kun tiedän, että hän on täysillä mukana ja onnesta soikeana Onneksi ei ole kieltäytynyt.

 

[Adii]

Sanoo! Se on niin ärsyttävää.

Mun mies sanoo myös kaupassa ostetaan mitä tahansa että "tarvitaanko me?" Nojoo, jos haluaisin ostaa jotain todella kallista tai turhaa niin kysymys olis ihan asiallinen, mutta kun tämä kysymys kuuluu vaikka aikoisin ostaa banaaneita.

 

[Holly&Ivy]

Minä olen itse vähän tollainen. Johtuu siitä, että mun mies on kamala tuhlaamaan eikä muutenkaan kovin suunnitelmallinen. Mun eka reaktio on, että pitää äkkiä kieltää ettei se tee mitään päätöntä, ja sitten vasta alan miettiä, että onko ehdotus hyvä vai ei.

 

["piipii"]

sanoo. Se tarvii aikaa miettiä.

 

[rockyroad]

Ei sano. Mutta mä sanon melkein joka asiaan. Tarviin tosi paljon aikaa muutoksiin sopeutumiseen. Tää on raskasta miehen ja minunkin mielestä.

 

[as if]

Ei meillä ois näitä yhteisiä lapsiakaan jos mä olisin uskonut miehen ekaa eitä. Ja ihan yhdessä toivottuja kuitenkin kaikki ovat.
Ja ois parikin reissua jäänyt tekemättä, ja asuttais varmaan vuokrakolmiossa yhä vielä. Ja meillä ois vaan kamalia huonekaluja.

Autoissa se on mies joka ehdottelee ja mä sanon ei

 

[Tönt]

ehkä mulla on sitten vaan niin hyviä ideoita kun se harvemmin ampuu niitä alas. harvemmin kyllä ehdotan mitään turhaa tai tyhmää.

 

["milla"]

Sanoo! Se on niin ärsyttävää.

Mun mies sanoo myös kaupassa ostetaan mitä tahansa että "tarvitaanko me?" Nojoo, jos haluaisin ostaa jotain todella kallista tai turhaa niin kysymys olis ihan asiallinen, mutta kun tämä kysymys kuuluu vaikka aikoisin ostaa banaaneita.

- Ostettaisko banaaneja?
- Miks? Eihän me mitään apinoita olla.

- Ostetaanko vessapaperia?
- Miks? Kauhean kallista.

- Ostetaan saippuaa?
- Eih! Joko se muka on taas loppu?

- Ostetaanko pari olutta?
- 24 päkki on tarjouksessa.

 

[A.p.]

Hihii.. Meillä ei kans oluessa säästellä

 

[Adii]

[QUOTE="milla";26196754]- Ostettaisko banaaneja?
- Miks? Eihän me mitään apinoita olla.

- Ostetaanko vessapaperia?
- Miks? Kauhean kallista.

- Ostetaan saippuaa?
- Eih! Joko se muka on taas loppu?

- Ostetaanko pari olutta?
- 24 päkki on tarjouksessa.[/QUOTE]

Vakoiletko meitä kaupassa?

 

[Adii]

ehkä mulla on sitten vaan niin hyviä ideoita kun se harvemmin ampuu niitä alas. harvemmin kyllä ehdotan mitään turhaa tai tyhmää.

Tai sit sulla on vaan fiksu mies. "Mentäiskö ruokakauppaan?" "Ei mennä.", "Pitäis varmaan siivota" "Ei tarvii." jne.

 

[Kaikkea sitä kuulee!]

Joo, aina on ekana EI ja sitten tuumii hetken ja kysyy et mikäs se olikaan se juttu.

Sanonut ei uudelle sohvalle,koiralle,kissalle,kaikille jyrsijöille ja lapsen hevos harrastukselle,mun tatuoinneille... Mitäs vielä..

Mainittakoon, että meillä on kissa,koira,hiiriä,rottia,tyttö ratsastaa ja mulla on toistakymmentä tatuointia,vuoden vanha sohva....Jne jne..

Nyt sanoin et voisko äiti tulla meille kolmeks yöks kun sillä on lomaa. Heti oli et ei niin montaa yötä! (äiti on vähän raskasta seuraa),sit mää sanon et ok, pitää soittaa et ei käy. Ja se tulee perässä et voi kait se sitten tulla.... Joka asiaan sama juttu!!

 

[Tönt]

Tai sit sulla on vaan fiksu mies. "Mentäiskö ruokakauppaan?" "Ei mennä.", "Pitäis varmaan siivota" "Ei tarvii." jne.

no tää kyllä osu ja uppos. yleensä vaan ilmoitan että aion siivoo. kyllä mies joskus siihen sanoo että ei sun oo pakko. ei täällä niin likaista ole. sillon tiedän varmuudella että ON!

 

[Kaikkea sitä kuulee!]

Ja asuminen.. Ostetaanko oma? EI. Miks ei? Siks ku en halua velkaa.. Juu, ei sitten.. Soitin pankkiin ja sovin minkä verran lainaa saadaan mein tuloilla. Kattelin kämpän ja ehdotin et katsotaan sitä, ei oo pakko ostaa, pliis ees katsotaan!! Käytiin kattoo. Sitten alkoi pehmittely, tehdään tarjous! Joku niiiiin pieni et ei ne hyväksy sitä ja jos hyväksyy, niin meille parempi! Saadaan halpa kämppä!! No tehtiin pieni tarjous ja pari kk myöhemmin me asutaan täällä!!

 

[Vieras..]

Juu, ei meilläkään ois omaa asuntoa tai edes huonekaluja jos mies ois päättänyt. Eikä lapsiakaan. Tai koiraa. Kaikkiin oli eka vastaus että ei.

 

["elli"]

Juu, ei meilläkään ois omaa asuntoa tai edes huonekaluja jos mies ois päättänyt. Eikä lapsiakaan. Tai koiraa. Kaikkiin oli eka vastaus että ei.

Meillä just samoin!!! Tai koiraa meil ei ole eikä tule...

 

[M.I.E.S.]

No sanoppas sille, että "haluaisitko koittaa takaluukkua?", niin katos mitä sitten sanoo... Sul on vaan väärät kysymykset.

 

["vieras"]

Kyllä mä olen meillä se, joka lämpenee hitaammin uusille jutuille ja haluan aina miettiä kunnolla ennen päätöksen tekoa. En suoriltaan tyrmää mitään, ellei ehdotus ole ihan älyttömän huono, mutta haluan usein perusteluja ja jos hankitaan jotain, haluan harkita, vertailla hintoja jne. rauhassa, kun mies olisi suunnilleen nappaamassa heti mukaan kun kaupassa näkee. Meillä on esimerkiksi keittiön kaapistoissa paikka mikrolle. Suuri mikro on työtasolla (jota muutenkin on vähän), koska se ei mahdu sille varattuun tilaan. Sekä mikro että kaapisto on miehen hankkimia, vaikka mä sanoin, että mietitään nyt ensin kunnolla... Banaaneita je vessapaperia saa kyllä toistaiseksi ostaa hetken mielijohteestakin

Ei mies kaikista mun ideoista innostu, mutta ei sekään heti ole mitään tyrmännyt, vaan suostuu kyllä keskustelemaan

 

[.,.]

Juu, kyllä! Olenkin oppinut, että kun ehdotan jotain, sanon jo aluksi miehelle, että "älä vastaa heti mitään, mieti tätä asiaa, ja keskustellaan sitten lisää". Usein tää jo auttaakin, koska itsekin hän tietää taipumuksensa vasta "ei" aina ensimmäiseksi.
Ja niin vain on käynyt, että monesti pääsemme sopivaan ratkaisuun aika nopeasti, kun huumorin kautta näin ohitamme ongelman.

 

[gkoi]

Juu, kyllä! Olenkin oppinut, että kun ehdotan jotain, sanon jo aluksi miehelle, että "älä vastaa heti mitään, mieti tätä asiaa, ja keskustellaan sitten lisää". Usein tää jo auttaakin, koska itsekin hän tietää taipumuksensa vasta "ei" aina ensimmäiseksi.
Ja niin vain on käynyt, että monesti pääsemme sopivaan ratkaisuun aika nopeasti, kun huumorin kautta näin ohitamme ongelman.

Näin meilläkin. Teen ehdotuksen kunhan ensin on sovittu, että mies oikeasti miettii sitä eikä vastaa spontaanisti "ei". Jostain syystä mies pelkää sairaalloisesti sitä että ei voikaan pitää luvattua ("en mä voi luvata että mennään perjantaina leffaan jos vaikka jompikumpi saa oksennustaudin" -tyyliin) tai että lupauksen pitäminen muuttuisikin kovin epämieluisaksi ("nyt ristely kesällä kuulostaa kivalta, mutta ENTÄ jos heinäkuussa se tuntuukin tylsältä ajatukselta?"). Rasittavaa, mutta tässäkin asiassa vuorovaikutus on vuosien saatossa kehittynyt.