7
7thHeaven
Vieras
Eli tuolla työmaalla nyt hetken aikaa olen pannut merkille, että yhdellä lapsella ei ole kaikki hyvin. Olen myös sattumalta joutunut todistamaan joitain episodeja ja kuullut vahingossa kaikenlaista. Jutustellut myös lapsen kanssa, kyseessä nyt n. 8-vuotias. En aio kertoa tarkemmin, mutta vähä-älyisempikin ymmärtää että tästä tilanteessa jokaisella olisi velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, meillä on työpaikalla sosiaalityöntekijä jonka kautta näitä lähdetään hoitamaan.
Kuitenkin siis kyseessä on moottoripyöräjengiläisten lapsi. Olenko ihan hönö tai vainoharhainen, kun pelkään itseni puolesta, jos ja kun sen ilmoituksen teen? Onko nää jengit vaan ulkoisesti sellasia koviksia, joilla on isot puheet mutta pienet teot? Olen useasti nähnyt näitä muita jengiläisiä toisestakin porukasta pyörivän sankoin joukoin työpaikkani läheisyydessä ja ei kyllä kivalta näytä.
Nimettömänä toki ilmoitus tehdään, tai no työpaikan puolesta, mutta olen todistanut ainoana paria tilannetta, jotka on todella oleellista kertoa, eli perhe kyllä tietää kuka on lausuntonsa sinne antanut.
Joten mitäs tässä tekis niin että selviän itse ehjin nahoin, ja perheen viaton lapsi saisi jollain tavalla apua? Yleensä en pelkää ketään tai mitään, ja kättäydyn hyvinkin ennakkoluulottomasti, mutta tästä keissistä on jotenkin epäilyttävä fiilis. Pyydän pomolta pippurisuihkeen ja sumutorven? Työpisteen vaihto tms. ei sinäänsä auta kun asutaan samassa kaupunginosassa ja asiakkaat siis kävelee vastaan lähikaupassa ja ostarilla jne. Jätän ilmoituksen tekemättä, koska "asia ei sinulle vittuakaan kuulu etkä tiedä totuutta!!11" .. no minun mielestäni tämä ei ole vaihtoehto.
Kuitenkin siis kyseessä on moottoripyöräjengiläisten lapsi. Olenko ihan hönö tai vainoharhainen, kun pelkään itseni puolesta, jos ja kun sen ilmoituksen teen? Onko nää jengit vaan ulkoisesti sellasia koviksia, joilla on isot puheet mutta pienet teot? Olen useasti nähnyt näitä muita jengiläisiä toisestakin porukasta pyörivän sankoin joukoin työpaikkani läheisyydessä ja ei kyllä kivalta näytä.
Nimettömänä toki ilmoitus tehdään, tai no työpaikan puolesta, mutta olen todistanut ainoana paria tilannetta, jotka on todella oleellista kertoa, eli perhe kyllä tietää kuka on lausuntonsa sinne antanut.
Joten mitäs tässä tekis niin että selviän itse ehjin nahoin, ja perheen viaton lapsi saisi jollain tavalla apua? Yleensä en pelkää ketään tai mitään, ja kättäydyn hyvinkin ennakkoluulottomasti, mutta tästä keissistä on jotenkin epäilyttävä fiilis. Pyydän pomolta pippurisuihkeen ja sumutorven? Työpisteen vaihto tms. ei sinäänsä auta kun asutaan samassa kaupunginosassa ja asiakkaat siis kävelee vastaan lähikaupassa ja ostarilla jne. Jätän ilmoituksen tekemättä, koska "asia ei sinulle vittuakaan kuulu etkä tiedä totuutta!!11" .. no minun mielestäni tämä ei ole vaihtoehto.