Muita joita ei kiinnosta perhekerhot, vauvauinnit, muskarit plaa plaa plaa?

["viekku"]

Kun esikoinen syntyi, mummelit ja muut kyseli josko vauvauinti on aloitettu. No ei oltu, eikä ollut aikomuskaan. Hetken päästä oli kyselynä perhekerhot, muskarit, päiväkerhot jne.
Olenko ainoa jota nuo ei kiinnosta tippaakaan? Olen kotona 1,5v ja 2vk lasten kanssa. Tarjoan vanhemmalle virikkeitä minkä ennätän. Mahtavinta ajanvietettä on kuitenkin isin kanssa lenkkeily ja puistoilu, äitin kanssa tee- ja nukkeleikit. Siinä sivussa ruoanlaitto on kivaa, ja serkkujen kanssa viikoittaiset leikkituokiot innostavat.
Onko olemassa joku mittari siihen miten paljon "pitäisi" mennä eri häppeninkeihin tuon ikäisen kanssa? Miksi tuntuu siltä, että pitäisi tehdä niin paljon muutakin kuin nyt tehdään? Ei mua vaan kiinnosta mennä muitten mammojen kanssa jeesustelemaan kakkavaipoista ja mitoista ja painoista - ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta!!! Oonko ainoa, vai onko meitä muitakin?

 

["äiti"]

No kyllä sä jo kun lapsi täyttää 2v joudut johonkin harrastukseen viemään,tylsistyyhän se pelkästään kotona.

 

[hmm...]

Jep...täällä kans yks "huono" äiti joka ei jaksa hankkia 1,5 veelle 10 harrastusta viikkoon. Ihan varmasti muuten saa tarpeeksi virikkeitä ja näkee muita lapsia puistossa ja serkkujen muodossa.

 

["Vieras"]

No eihän niissä ole pakko käydä. Voi vaan olla, että kun isompi lapsi tuosta vielä vähän kasvaa, kaipaakin jo jotain muuta tekemistä.1,5 vuotias on vielä niinpieni ettei kaipaakaan sen kummempia.
Ja onhan se lapsellekin jossain vaiheessa hyvä oppia tälläisiä sosiaalisia taitoja.

 

[4x]

Lapsia on neljä, enkä ole ikinä käynyt missään tuollaisissa, ei oo mun juttu! Lapset ovat alkaneet itse harrastaa urheilua yms. noin 4-6v.,minulla on ihan omat harrastukseni. Ystäviä on ihan tarpeeksi, heidän kanssa voi jutella kaikesta.

 

["oona"]

En ole koskaan käyny moisissa lapsen kanssa. Ikää hänellä nyt 2v4kk. Me puuhaillaan keskenämme paljon kaikkea ja nähdään ystäviä ja tuttavia, ei olis edes aikaa pyöriä vieraiden ihmisten kanssa jatkuvasti. Eikä kyllä kiinnostakkaan.

 

[juuh]

Mulla on kaksi lasta. En ole tutustunut vauvauintiin enkä muskariin.

Kävin perhekerhossa pakosta, ksoka sosiaalisuutta tyrkytetään ja mun esikoinen oli jo 3 v kun sai pikkusisaren. En viihtynyt, yhtään.

Tykkään enemmän tehdä kotitöitä ja puuhastella ktoona kuin juoruta paskaa tai kuunnella kun aina joku märisee. Mitä enemmän kersoja sen enemmän märinää ja mekastusta.

Ja kun todellisuudessa ketään ei oikeasti kiinnosta kuin omansa, joku voi esittää kiinnostusta jollekin oman kersan potentiaalisen kaverin äidille. Mutta en ole tavannut äitiä jota kiinnostaisi muut kuin omat. Miksi kaikki hulabaloo ?

Ennen ei tuollaista pakkoa mennä työnnetty ihmisille, ja kyllä oltiin silti sosiaalisempia. Ei ollut niin paljon ongelmatapauksia ja itsekkyyttä ja röyhkeyttä ja omanedun tavoittelua. Kersat uskoivat kerrasta jos komennettiin olemaan hiljaa. Kukaan ei kuvitellut että oma kersa on maailman napa tai kuvitelut että jotain muuta kiinnostaa äärettömästi, oltiin vaatimattomampia ja kohteliaampia.

 

["Kipa"]

[QUOTE="äiti";26104828]No kyllä sä jo kun lapsi täyttää 2v joudut johonkin harrastukseen viemään,tylsistyyhän se pelkästään kotona.[/QUOTE]



Ei meidän lapsella todellakaan ollut 2-vuotiaana mitään harrastusta! Se, että ei rehaa lasta kerhoihin yms. ei tarkoita sitä, että istutaan vain kotona. Meidän lapsella on ainakin iso serkkulauma joiden luona vieraillaan usein joten kyllä tekemistä on.

 

["mie"]

[QUOTE="äiti";26104828]No kyllä sä jo kun lapsi täyttää 2v joudut johonkin harrastukseen viemään,tylsistyyhän se pelkästään kotona.[/QUOTE]

Hah! Jos sinun lapsesi ei viihtynyt kotona SINUN kanssasi, niin ei sitten. Ei se tarkoita että muiden lapset olisivat samanlaisia. Ap:n lapsillakin pieni ikäero, heistähän voi tulla oivat leikkikaverit toisilleen. Ikinä ei meillä ole ollut tarvetta perhekerhoihin yms harrastuksiin, lapsilla ikäeroa vähän alle 2 v ja hyvin on kotiolo-virikkeet heille kelvanneet, puistoilut, kauppareissut ja kavereiden kanssa kahvittelut. Nyt ikää 4v ja 6v ja edelleen kotona heidän mielestään paras olla, päiväkodissa ovat osa-aikaisesti.

 

[kaffetauko]

[QUOTE="oona";26104850]En ole koskaan käyny moisissa lapsen kanssa. Ikää hänellä nyt 2v4kk. Me puuhaillaan keskenämme paljon kaikkea ja nähdään ystäviä ja tuttavia, ei olis edes aikaa pyöriä vieraiden ihmisten kanssa jatkuvasti. Eikä kyllä kiinnostakkaan. [/QUOTE]

Niin, ei kai se mikään itseisarvo ole, että käydään pyörimässä vieraiden ihmisten kanssa jos muita vaihtoehtojakin on.

Meillä uusi paikkakunta, kaverit ympäri maata ja arkisin töissä, minä lapsen kanssa kotona ja kyllä tässä oma pää hajoaisi, jos joka päivä aamusta iltaan täällä kahdestaan päristeltäisiin autoilla ympäri kämppää. Ja alkaa se kahvilassa istuminen (ja mitä muuta nyt voi tehdä jos ei halua 'lapsijuttuihin') yksinään käydä tylsäksi. Toivoisin siis tuolta perhekerhosta niitä kavereita ja tuttuja, ehkä sitten seuraavan lapsen aikaan jo kyläiltäisiin keskenämme niin olisi vähän elämää.

 

["pop"]

Juu, ei minua kans pahemmin inspaa. Mutta tuo 2,5v on jo vuoden verran selvästi digannu olla muitten ikästensä kanssa, ja siksi kyllä ramppaan noissa paikoissa uskollisesti. Muskarissa sen takia, että oppii hiukan toimimaan ryhmässä ohjatussa toiminnassa, ja perhekerhossa jotta saa vapaasti leikkiä toisten lasten kanssa. Jätän silloin väliin kun saan jonkun kaverin tänne, taimennään kattomaan jotain kaveria jolla lapsia. LAPSEN TAKIAHAN sinne mennään, eikä aikuisen, ainakin meillä, sitäpaitsi ei niitten vanhempien kanssa tarvii olla niinpaljon tekemisissä, yleensä itseasiassa leikin siellä niitten lasten kanssa, luen lehteä tms.

Vauvauintia en tosin harrasta, kun täällä ei ole otsonoitua allasta, ja viikottainen uintiharrastus kloorisessa vedessä on monissa tutkimuksissa liitetty astmaan Kesällä uiutaan järvissä ja meressä.

 

["pop"]

...
Ja kun todellisuudessa ketään ei oikeasti kiinnosta kuin omansa, joku voi esittää kiinnostusta jollekin oman kersan potentiaalisen kaverin äidille. Mutta en ole tavannut äitiä jota kiinnostaisi muut kuin omat. Miksi kaikki hulabaloo ?
...

Tjaa, minua kylläoikeasti kiinnostaa ne toiset lapset paljon enemmän kuin niiden äidit, ja niitten lasten kanssa on ihan kiva siellä leikkiä ja ihmetellä kun äiteet kahvettelee, mielummin kun kuunnella niiden jorinoita.

 

["Inkivääri"]

Ei kiinnosta. En ole käyttänyt lapsia ikinä missään vauvauinnissa tai muskarissa, kerran on käyty perhekerhossa vajaa 10v sitten ja se kokemus riitti. Ja ihan normaaleja lapsia on tullut noista kuitenkin. Tämän masuasukinkaan kanssa en aio mennä mihinkään synnytys-imetys-uintiryhmiin, me toteutetaan ihan vaan omaa arkea ja se riittäköön.

 

[Lex]

Meidän lapset saavat kyllä harrastaa sitten kun itse tuntevat siihen kiinnostusta, vauvasta emme ole mihinkään kerhoihin tai harrastuksiin osallistuneet.

Molemmat ovat menneet suht pieninä päivähoitoon, joten ovat kyllä saaneet virikkeitä sitäkin kautta ihan riittävästi.

 

["minä"]

No eihän noissa pakko ole käydä. Itse olen kyllä nauttinut esim. vauvauinneista suunnattomasti, kun lapset ovat olleet niissä niin riemuissaan.

Minusta on ollut kiva tutustua lasteni ikätovereiden vanhempiin muskareissa ym. Nyt kun vanhimmat ovat jo koulussa, on noista sosiaalisita suhteista vieläkin iloa. Kiva kun tietää vähän lasten vanhemmistakin,vaikka emme enää yhteyttä pidäkään.

Tiedän kyllä, että monille tälalisilla asioilla ei ole merkitystä, mutta itse pääkaupunkiseudun lähiössä asuvan arvostan sitä, että sosiaalista verkostoa on alueella mahdollisimman paljon. Itse voin puuttua helpommin tuttujen lasten tekemisiin ja toivon, että myös muut omiani "kasvattavat" jos typeryyksiä näkevät tekevän. Omat kaveritkin osittain asuvat alueella, mutta monet vähän kauempana.

 

[Jarnuska]

Ei käyty ikinä missään ns järjestetyissä jutuissa. Nähtiin kavereita ja ystäviä, puuhailtiin yhdessä yms. Nyt kun herra täyttää kesällä 5v harkisten ekaa kertaa jonkun harrastuksen aloittamista. En tosin tiedä maltanko kun toinen on muutenkin paljon pois kotoa, mutta kun tuo musiikki ja tanssiminen näyttää olevan lähellä sydäntä niin ehkä se on sitten pakko

 

["viekku"]

Meidän lapset saavat kyllä harrastaa sitten kun itse tuntevat siihen kiinnostusta, vauvasta emme ole mihinkään kerhoihin tai harrastuksiin osallistuneet.

Molemmat ovat menneet suht pieninä päivähoitoon, joten ovat kyllä saaneet virikkeitä sitäkin kautta ihan riittävästi.

No tätä minäkin haen, kyllä lapsi osaa osoittaa itse kiinnostuksensa sitten tarpeeksi vanhana. En todellakaan aio tyrkyttää toiselle mitään, vaan sitten kun itse osoittaa kiinnostusta johonkin, voidaan katsella mahdollisuuksia harrastuksiin. Tällä hetkellä ihan KAIKKI on kivaa, jumppa, tanssi, kokkailu... Eihän noista osaa itsekään, vanhempana, valita toiselle mieluisinta? Vai.....?

 

[Piparnakkeli]

Ei kuljeta missään mamma-lapsi-kerhoissa. Joskus käytiin muskarissa mutta se jäi pariin kertaan. Ikäero muihin äiteihin oli niin huomattava että käperryin kuoreeni ja tunsin oloni vain kiusaantuneeksi.
Lapsi (tai nyk. lapset) kyllä näkee maailmaa ja muita lapsia tapahtumissa ja ystävien luona. Harrastusten aika on sitten myöhemmin, säästetään nyt ne tämän ajan muskarimaksut ym. sinne myöhempään kun niistä on oikeasti jotain iloa

 

["vieras"]

Mulle tuli mieleen, että oletkohan masentunut? Vaikka tuntuu, ettei itse jaksaisi millään, niin lapsen takia kannattaisi yrittää edes silloin tällöin.

 

[Maira]

En käy muskarissa tai vauvauinneissa tms..Mutta perhekahvilassa käyn koska se on minulle itsellenikin sellainen hengähdystauko kun ei tartte koko ajan olla silmät selässä kun toinen kulkee tekemässä pahojaan jne..Siellä leikkii kohtuullisen nätisti muitten lasten kanssa ja ite saa juoda kahvia rauhassa ja jutella muitten aikuisten kanssa. Eli se on enemmänkin terapiaa mulle kun lapselle.

 

["vieras"]

No oman kiinnostuksen mukaan en ole mihinkään osallistunut, mutta lapsen takia ole. Vauvauinnissa tärkeintä on ollut, että lapsi tottuu veteen, ei pelkää sitä, koska meillä on mökki saaressa. Muskariin mentiin, koska lapsi osoitti todella pienenä kiinnostusta musiikkiin ja on "tanssinut" musiikin tahtiin 9kk ikäisestä asti. Kavereita mulla on tosi vähän, joten kavereita, joilla ois suunnilleenkaan saman ikäinen lapsi on todella harvassa, siksi me käydään seurakunnan kerhoissa, jotta laosi saa oman ikäistä seuraa. Lapseni on vasta reilun vuoden ikäinen, mutta oppii niin paljon enemmän toisilta lapsilta kuin äidiltään, vaikka parhaani mukaan yritän keksiä kehittävää tekemistä. Tietty on eriasia jos voi ja osaa tarjota kaiken kotosalla, mutta mä en osaa, siksi käytämme näitä palveluita.

 

["et oo tosissas"]

[QUOTE="äiti";26104828]No kyllä sä jo kun lapsi täyttää 2v joudut johonkin harrastukseen viemään,tylsistyyhän se pelkästään kotona.[/QUOTE]

höpö, höpö....

 

["viekku"]

[QUOTE="vieras";26105180]Mulle tuli mieleen, että oletkohan masentunut? Vaikka tuntuu, ettei itse jaksaisi millään, niin lapsen takia kannattaisi yrittää edes silloin tällöin.[/QUOTE]

No juu en ole masentunut. Meillä on todella hauskaa esikoisen kanssa, ja ikätovereita nähdään n. 2 jopa 3 kertaa viikossa serkkujen muodossa. Yhdessä värkätään päivittäin kaikkea kivaa, enkä oo nähny sitä mitenkään tarpeelliseks juosta järjestetyissä "tapaamisissa" kun kotoa ja lähiympäristöstä löytyy virikettä jos jonkinmoista. Ei vaan todellakaan kiinnosta mennä muiden mammojen arvosteltavaks, pienellä paikkakunnalla... Ne, jotka sellaisessa asuvat, tietävät tasan mitä tarkoitan. Tai sit mä oon vaan outo, ja sen takia teinkin tämän aloituksen.

 

[tuota]

Oletteko te nyt nitä äitejä, jotka ajan kuluessa ennen pitkää kertovat sydäntä särkeviä tarinoita omasta yksinäisyydestänne je perheenne yksinäisyydestä, siitä kun ympärilä ei ole yhtään ketään ja koskaan kukaan ei käy eikä soita eikä ole kyläpaikkaa?

Jos ei jaksa kiinnostua mistään minkä kautta saisi kavereita itselleen ja lapsilleen, niin siinä on rakentamassa katkeraa muuria oman perheensä ympärille. Ja rakennusaineena on omat asenteet.

 

[Maira]

[QUOTE="viekku";26105242]No juu en ole masentunut. Meillä on todella hauskaa esikoisen kanssa, ja ikätovereita nähdään n. 2 jopa 3 kertaa viikossa serkkujen muodossa. Yhdessä värkätään päivittäin kaikkea kivaa, enkä oo nähny sitä mitenkään tarpeelliseks juosta järjestetyissä "tapaamisissa" kun kotoa ja lähiympäristöstä löytyy virikettä jos jonkinmoista. Ei vaan todellakaan kiinnosta mennä muiden mammojen arvosteltavaks, pienellä paikkakunnalla... Ne, jotka sellaisessa asuvat, tietävät tasan mitä tarkoitan. Tai sit mä oon vaan outo, ja sen takia teinkin tämän aloituksen.[/QUOTE]

Ja sit sä luulet et sulla on varaa arvostella näkemättä ja tuntematta heitä..Sitähän tuo on..

Mä asun pienellä paikkakunnalla ja käyn perhekahvilassa, mua ei kiinnosta arvosteleeko joku siellä minua vai ei..