Muita joita ei kiinnosta perhekerhot, vauvauinnit, muskarit plaa plaa plaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "viekku"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ja minä olen ollut veljeni kanssa mummun hoivissa, kunnes kumpikin 6 vuotta täytettyä mentiin eskariin ja sieltäkin iltapäivällä taas mummun hoiviin. Käytiin leikkipuistoissa eikä missään uinneissa, muskareissa tai kerhoissa. Harrastukset aloitettiin oma-aloitteisesti kouluiässä.

Kumpikin osaa uida, ollaan erittäin sosiaalisia, koulussa ei ollut ongelmia ja muutenkin pärjätty elämässä hyvin. Ja meillä on tosiaan ikäeroa 3v, joten isoveli joutui pitkään olemaan "päivähoidossa" seuranaan mummu ja pikkusisko.

Mikä ihmeen juttu tämä nykypäivän harrastus ja viriketoiminta on? Kyllä lapsi saa virikkeitä kotonakin ja harrastuksia ehtii itse kehitellä kouluiässä.

Myös mieheni on ollut kotihoidossa sisarustensa kanssa ihan kouluikään saakka. Eivät käyneet edes eskaria. Ja kaikki ovat täysipäisiä, koulututettuja, sosiaalisia ihmisiä. Ja niin on useat ystävänikin olleet kotihoidossa. Joten en ymmärrä tätä "2vuotias on niin sosiaalinen, että sille pitää hommata harrastus, perhekerhot, päiväkoti + kaikki muut" -juttua...
 
Vauvauintiin olen menossa, kaikki muut jeesus ja vaippakerhot saa kyllä jäädä omaan arvoonsa :D mä en usko ollenkaan että lapsi kärsii jos ei tuollaisiin pääse. Johonkin harrastukseen voin toki lapsen viedä sitten vähän isompana, mutta ei siellä äitiä enään tarvita mukana.

Mä uskon että lapselle riittää ihan se kotiarki; vapaata leikkiä, lauluja, loruja, kirjan lukua, lastenohjelmia, siivoamista, ruuan laittoa, leipomista, ulkoilua paljon jnejne. Joskus otan jotain extraa, esim. muovailuvahat tai askartelua tms. Ja lastenhoitaja olen ammatiltani, kyllä uskon osaavani tarjota lapselle ihan tarpeeksi kaikkea kehittävää täällä kotonakin. Ja tylsääkin saa joskus olla, ei joka päivä tartte olla tekemistä.

Mutta jotkut aikuiset tykkää käydä noissa ihan omaa pääkoppaansa hoidattamassa kun ei jaksa olla kotona, se on ihan OK, mutta ei kaikkien tarvitse :)
 
Ja sit sä luulet et sulla on varaa arvostella näkemättä ja tuntematta heitä..Sitähän tuo on..

Mä asun pienellä paikkakunnalla ja käyn perhekahvilassa, mua ei kiinnosta arvosteleeko joku siellä minua vai ei..

No justiin näin.... En arvostele, en puhu peetä toisista. Tykkään näyttää nätiltä ja pukeutua muuhun kuin tuulipukuun ja verkkareihin. Meikkaan. Puen tyttäreni nätisti. Tyttäreni lisäksi käyttäytyy jo nyt kohteliaasti, ja vaikkei sanoja kovin montaa osaa, niin TACK on sana, jota käyttää AINA kun saa jotakin. Ja se, että ollaan suomenruotsalaisia vaikuttaa asiaan - ei aina mahdu joukkoon. Mairalla tähän jotain yhtä rakentavaa kuin edellinen?
 
[QUOTE="viekku";26105409]No justiin näin.... En arvostele, en puhu peetä toisista. Tykkään näyttää nätiltä ja pukeutua muuhun kuin tuulipukuun ja verkkareihin. Meikkaan. Puen tyttäreni nätisti. Tyttäreni lisäksi käyttäytyy jo nyt kohteliaasti, ja vaikkei sanoja kovin montaa osaa, niin TACK on sana, jota käyttää AINA kun saa jotakin. Ja se, että ollaan suomenruotsalaisia vaikuttaa asiaan - ei aina mahdu joukkoon. Mairalla tähän jotain yhtä rakentavaa kuin edellinen?[/QUOTE]

Ootko sä käyny siellä kerhossa?Tiedätkö kokemuksesta että susta siellä selän takana puhuttais?Onko sulla oikeaa tietoa siitä että asia on niinku väität?

Vai heitätkö hatusta ja oletat että asia on niin? Jos näin on, sorrut itse siihen "arvosteluun" asiaan sen kummemmin perehtymättä..
 
Ei täällä maalla tollasia harrasteta, eikä sosiaalista painetta näiden suuntaan onneksi olekaan. Aainut mitä tarjolla olisi on seurakunnan kerhot ja niihin ei mennä kun ei kirkkoonkaan kuuluta. Lapset kohta 3v ja pieni vauva. Kyllähän toin 3v varmasti tykkäisi, mutta minkäs teet kun ei oo mitään...
 
[QUOTE="vieras";26105300]Vauvauintiin olen menossa, kaikki muut jeesus ja vaippakerhot saa kyllä jäädä omaan arvoonsa :D [/QUOTE]

Ei kyllä kannata mennäkään, jos sun (aikuisen) asenne on tällainen.
Mua ei kerhot yms niin kiinnostaneet, mutta lapset ovat viihtyneet tosi hyvin, joten käydään. Kun aloin itsekin tottua kerhoihin ja muskariin ja viihtymään niissä, on lapset viihtyneet vielä alkuakin paremmin.
Lasten takia lähdin näihin alunperin, on kyllä kannattanut.
 
Ootko sä käyny siellä kerhossa?Tiedätkö kokemuksesta että susta siellä selän takana puhuttais?Onko sulla oikeaa tietoa siitä että asia on niinku väität?

Vai heitätkö hatusta ja oletat että asia on niin? Jos näin on, sorrut itse siihen "arvosteluun" asiaan sen kummemmin perehtymättä..

Kolme kertaa käytiin. Tultiin ilmeisesti jo "valmiiseen" ryhmään, kaikki mammat jo tuttuja ja lapset kaikki yli 2v. Oma tyttäreni oli vaivoin 1v. 2 muuta 1-v oli, mutta olivat jo 3kk käyneet, eli kun lapsi 9kk. Olis varmaan pitäny.
No, jokainen kerta kun käytiin, niin muut jutteli ja värkkäs omiaan. Jos yritin ujuttautua tyttäreni kanssa mukaan, loppu leikit luhyeen kun juttelin tytölle ruotsiksi. Nenänvartta pitkin tuli katseita, et kiitos vain.
Tyttäreni isä ja oma puolisoni on suomenkielinen, lapsemme tulee oppimaan molemmat kielet. Kielimuuria ei ole, tyttäremme ymmärtää meitä molempia, ja leikkii serkkujensa (molempia kieliä olevien) kanssa estoitta.
Haukkukaa jos haluatte, mutta meillä näin, enkä todellakaan aio asiaa muuttaa.
PS. Tyttäreni osaa sanoa Tack, ja sanoo sen AINA kun saa jotain. Mielestäni se on jo paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Virikkeitä pah;26105281:
Ja minä olen ollut veljeni kanssa mummun hoivissa, kunnes kumpikin 6 vuotta täytettyä mentiin eskariin ja sieltäkin iltapäivällä taas mummun hoiviin. Käytiin leikkipuistoissa eikä missään uinneissa, muskareissa tai kerhoissa. Harrastukset aloitettiin oma-aloitteisesti kouluiässä.

Kumpikin osaa uida, ollaan erittäin sosiaalisia, koulussa ei ollut ongelmia ja muutenkin pärjätty elämässä hyvin. Ja meillä on tosiaan ikäeroa 3v, joten isoveli joutui pitkään olemaan "päivähoidossa" seuranaan mummu ja pikkusisko.

Mikä ihmeen juttu tämä nykypäivän harrastus ja viriketoiminta on? Kyllä lapsi saa virikkeitä kotonakin ja harrastuksia ehtii itse kehitellä kouluiässä.

Myös mieheni on ollut kotihoidossa sisarustensa kanssa ihan kouluikään saakka. Eivät käyneet edes eskaria. Ja kaikki ovat täysipäisiä, koulututettuja, sosiaalisia ihmisiä. Ja niin on useat ystävänikin olleet kotihoidossa. Joten en ymmärrä tätä "2vuotias on niin sosiaalinen, että sille pitää hommata harrastus, perhekerhot, päiväkoti + kaikki muut" -juttua...

Mentiin isosiskoni kanssa kotoa suoraan kouluun koska naapurissa asui mummi ja osattiin siihen aikaan (80-lukua) olla ihan keskenään jo ekaluokalta. Ennen koulu-ikää ajoin nurmikkoa, kaitsin nuorempia sukulaisia, autoin ruoanlaitossa, kattamisessa. Autoin Mummua kaikessa minkä ennätin, kun se oli niin kivaa.
Ei siinä mitään virikkeitä tarvittu. Mulla on tämä ihana 1,5v kotona, ja kotona sen pidän niin kauan kun saan, omilla virikkeilläni. :) Samalla tavalla kun mummuni ja äitini. Joku vastatkoon että miksikäs EI? :)
 
[QUOTE="viekku";26105242]No juu en ole masentunut. Meillä on todella hauskaa esikoisen kanssa, ja ikätovereita nähdään n. 2 jopa 3 kertaa viikossa serkkujen muodossa. Yhdessä värkätään päivittäin kaikkea kivaa, enkä oo nähny sitä mitenkään tarpeelliseks juosta järjestetyissä "tapaamisissa" kun kotoa ja lähiympäristöstä löytyy virikettä jos jonkinmoista. Ei vaan todellakaan kiinnosta mennä muiden mammojen arvosteltavaks, pienellä paikkakunnalla... Ne, jotka sellaisessa asuvat, tietävät tasan mitä tarkoitan. Tai sit mä oon vaan outo, ja sen takia teinkin tämän aloituksen.[/QUOTE]

Jos lapsi kerran näkee ikätovereita 2-3kertaa viikossa, miksi ihmeessä teidän pitäisi käydä perhekerhossa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja myö missään käydä;26105449:
Ei täällä maalla tollasia harrasteta, eikä sosiaalista painetta näiden suuntaan onneksi olekaan. Aainut mitä tarjolla olisi on seurakunnan kerhot ja niihin ei mennä kun ei kirkkoonkaan kuuluta. Lapset kohta 3v ja pieni vauva. Kyllähän toin 3v varmasti tykkäisi, mutta minkäs teet kun ei oo mitään...

No onhan teillä seurakunna kerhot, ei ne mitään huippu uskonnollisia ole. Olen elämänkatsomustiedon opettaja ja olemme uskonnoton perhe, eikä kuuluta siis kirkkoon, mutta tottakai käydään noissa, kun ei ole muuta tarjolla.
 
Ei kyllä kannata mennäkään, jos sun (aikuisen) asenne on tällainen.
Mua ei kerhot yms niin kiinnostaneet, mutta lapset ovat viihtyneet tosi hyvin, joten käydään. Kun aloin itsekin tottua kerhoihin ja muskariin ja viihtymään niissä, on lapset viihtyneet vielä alkuakin paremmin.
Lasten takia lähdin näihin alunperin, on kyllä kannattanut.

No niinkuin sanoin, mä en usko että mun alle 3-vuotias välttämättä kaipaa mitään sellaisia, niinkuin sanoin. :) sitten kun on isompi niin voi mennä jo itsekseen johonkin kerhoon/ harrastukseen tms. Mun pointtini oli vaan se, että se ei ole lapselle välttämätöntä.
 
[QUOTE="viekku";26105627]Kolme kertaa käytiin. Tultiin ilmeisesti jo "valmiiseen" ryhmään, kaikki mammat jo tuttuja ja lapset kaikki yli 2v. Oma tyttäreni oli vaivoin 1v. 2 muuta 1-v oli, mutta olivat jo 3kk käyneet, eli kun lapsi 9kk. Olis varmaan pitäny.
No, jokainen kerta kun käytiin, niin muut jutteli ja värkkäs omiaan. Jos yritin ujuttautua tyttäreni kanssa mukaan, loppu leikit luhyeen kun juttelin tytölle ruotsiksi. Nenänvartta pitkin tuli katseita, et kiitos vain.
Tyttäreni isä ja oma puolisoni on suomenkielinen, lapsemme tulee oppimaan molemmat kielet. Kielimuuria ei ole, tyttäremme ymmärtää meitä molempia, ja leikkii serkkujensa (molempia kieliä olevien) kanssa estoitta.
Haukkukaa jos haluatte, mutta meillä näin, enkä todellakaan aio asiaa muuttaa.
PS. Tyttäreni osaa sanoa Tack, ja sanoo sen AINA kun saa jotain. Mielestäni se on jo paljon.[/QUOTE]

Kyllähän noissa kerhoissa aina tuppaa olemaan omat klikkinsä, eikä kolmessa kerrassa kyllä mihinkään porukkaan sisälle pääse. Itse puhun lapselle englantia, joka herätti joissain äideissä maahanmuuttovastaista keskustelua kuultemme ilmeisesti kiusaksi (eipä tuo pahemmin uponnut, kun ollaan ihan perisuomalaisia, halutaan vaan opettaa lapselle englanninkieli). Muun porukan kanssa on mennyt n. vuosi että ollaan vaihdettu puhelinnumeroita, ja vaatinut omaa aktiivisuutta. Muutettiin siis uudelle paikkakunnalle, eikä ystäviä ollut omastatakaa yhtään aluksi.

Minusta olet kyllä laittanut nuo toiset aika nopeasti omaan kategoriaansa...
 
[QUOTE="viekku";26104790]Ei mua vaan kiinnosta mennä muitten mammojen kanssa jeesustelemaan kakkavaipoista ja mitoista ja painoista - ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta!!! [/QUOTE]

Laskeudupa nyt sieltä ylemmyydentunnolla kuorrutetusta norsunluutornistasi meidän muiden tasolle, koska tuskin sä itsekään maailman milenkiintoisin persoona olet. Mua sit niin vituttaa tuollainen toisten naisten mammattelu ja puheenaiheiden vähättely. Jos siellä kerhossa joku puhuu tylsiä juttuja, niin rouva on hyvä ja vaihtaa seuraa tai ohjaa keskustelun uusille urille sen sijaan, että leimaat toiset äidit tasapäiseksi laumaksi.

Harrastus- ja kerhopiireissä tapaamieni äitien kanssa puhun ihan samoja juttuja kuin omien kavereideni kanssa. Ketään mitkään vaipat kiinnosta, todellakaan. Viimeksi taidettiin jutella salaojarempasta ja ok-talon ostamisesta. Onpas kanamaista!

Ja viekää nyt hemmetissä ne kotihoidetut lapsenne jonnekin ryhmätoimintaan parin kolmen vuoden iässä! Ei tee pahaa kellekään ja lapsi voi vaikka oppia yhteispeliä.
 
  • Tykkää
Reactions: Virvaliekki
Alkuperäinen kirjoittaja Virikkeitä pah;26105281:
Ja minä olen ollut veljeni kanssa mummun hoivissa, kunnes kumpikin 6 vuotta täytettyä mentiin eskariin ja sieltäkin iltapäivällä taas mummun hoiviin. Käytiin leikkipuistoissa eikä missään uinneissa, muskareissa tai kerhoissa. Harrastukset aloitettiin oma-aloitteisesti kouluiässä.

Kumpikin osaa uida, ollaan erittäin sosiaalisia, koulussa ei ollut ongelmia ja muutenkin pärjätty elämässä hyvin. Ja meillä on tosiaan ikäeroa 3v, joten isoveli joutui pitkään olemaan "päivähoidossa" seuranaan mummu ja pikkusisko.

Mikä ihmeen juttu tämä nykypäivän harrastus ja viriketoiminta on? Kyllä lapsi saa virikkeitä kotonakin ja harrastuksia ehtii itse kehitellä kouluiässä.

Myös mieheni on ollut kotihoidossa sisarustensa kanssa ihan kouluikään saakka. Eivät käyneet edes eskaria. Ja kaikki ovat täysipäisiä, koulututettuja, sosiaalisia ihmisiä. Ja niin on useat ystävänikin olleet kotihoidossa. Joten en ymmärrä tätä "2vuotias on niin sosiaalinen, että sille pitää hommata harrastus, perhekerhot, päiväkoti + kaikki muut" -juttua...

just näin vanhanaikaisesti minäkin ajattelen.
Kersat hankkivat koululaisena itselleen harrastukset, valitsevat ne ihan itse sitten kun alkaa kiinnostaa. No toiset kiinnostuvat kokeilemaan jotain jo 4-6v.

Kaverit hankitaan itse. Ei niitä äiti valitse perhekerhosta tai naapurustosta.

Äidillä on omat kaverit, kersoilla omat.

Kaikki alle kouluikäisten sosiaalisuusvirikkeet on ihan höpöjuttua.
 
Laskeudupa nyt sieltä ylemmyydentunnolla kuorrutetusta norsunluutornistasi meidän muiden tasolle, koska tuskin sä itsekään maailman milenkiintoisin persoona olet. Mua sit niin vituttaa tuollainen toisten naisten mammattelu ja puheenaiheiden vähättely. Jos siellä kerhossa joku puhuu tylsiä juttuja, niin rouva on hyvä ja vaihtaa seuraa tai ohjaa keskustelun uusille urille sen sijaan, että leimaat toiset äidit tasapäiseksi laumaksi.

Harrastus- ja kerhopiireissä tapaamieni äitien kanssa puhun ihan samoja juttuja kuin omien kavereideni kanssa. Ketään mitkään vaipat kiinnosta, todellakaan. Viimeksi taidettiin jutella salaojarempasta ja ok-talon ostamisesta. Onpas kanamaista!

Ja viekää nyt hemmetissä ne kotihoidetut lapsenne jonnekin ryhmätoimintaan parin kolmen vuoden iässä! Ei tee pahaa kellekään ja lapsi voi vaikka oppia yhteispeliä.

mitä yhteispeliä kersat toisten kersojen kanssa oppivat? lapsi oppii esimerkistä. miten hänelle käyttäytyy niin hänkin käyttäytyy toisille. miten vanhemmat opettavat.
 
mitä yhteispeliä kersat toisten kersojen kanssa oppivat? lapsi oppii esimerkistä. miten hänelle käyttäytyy niin hänkin käyttäytyy toisille. miten vanhemmat opettavat.

Joo, lapsi todella oppii esimerkistä. Mun lapseni oppi jumpassa mm. sen, että kuunnellaan ohjeita kun muutkin kuuntelee ja juostaan silloin kun muutkin juoksee. Oppi siis tietynlaista käsitystä ryhmäkurista, mikä ei todellakaan ole kaikille lapsille lainkaan luontaista. Lisäksi on opittu häviämistä ja reilua voittamista ja olemaan häiritsemättä toisia väärään aikaan. Ihan hyödyllisiä taitoja minusta, kyllä kannatti hilata itsensä liikkeelle lapsen ilon vuoksi.
 
Joo, lapsi todella oppii esimerkistä. Mun lapseni oppi jumpassa mm. sen, että kuunnellaan ohjeita kun muutkin kuuntelee ja juostaan silloin kun muutkin juoksee. Oppi siis tietynlaista käsitystä ryhmäkurista, mikä ei todellakaan ole kaikille lapsille lainkaan luontaista. Lisäksi on opittu häviämistä ja reilua voittamista ja olemaan häiritsemättä toisia väärään aikaan. Ihan hyödyllisiä taitoja minusta, kyllä kannatti hilata itsensä liikkeelle lapsen ilon vuoksi.

Äläs nyt viitsi, nuo kaikki taidot ehtii oppimaan vaikka ei ennen 2-3 ikävuotta missään ryhmässä käviskään :) Jokainen saa mennä, mutta ihan höpöhöpöä syyllistää muita äitejä jotka ei vie, koska se ei todellakaan ole mikään välttämättömyys hyvässä kotihoidossa.
 
Ei muakaan kiinnosta. En vaan halua keskustella toisten lasten kakkavaipoista ja neuvoloista ja yöitkuista. Muskaria on kokeiltu, mutta lapsi ei siitä innostunut erityisesti. Ainoa missä käydään on vauvauinti, ollaan käyty 3kk alkaen ja käydään siksi että ollaan yhdessä perheenä ja kaikki nauttii uimisesta niin paljon. Mulle on viikon parhaita hetkiä kun näen onnellisen hymyn lapseni kasvoilla kun nyt 1v3kk osaa itse hypätä altaaseen ja uida siellä ihan riemuissaan :)
 
Mie olen taas koko ajan aatellu, että nuo kerhot ovat olemassa, koska nykyään monien tukiverkot ja vertaisryhmät voi olla olemattomia. Me käydään kerhossa, koska ei tunneta lapsiperheitä lähistöltä ja päivät ovat usein yksinäisiä.
 
  • Tykkää
Reactions: Maira
Oletteko te nyt nitä äitejä, jotka ajan kuluessa ennen pitkää kertovat sydäntä särkeviä tarinoita omasta yksinäisyydestänne je perheenne yksinäisyydestä, siitä kun ympärilä ei ole yhtään ketään ja koskaan kukaan ei käy eikä soita eikä ole kyläpaikkaa?

Jos ei jaksa kiinnostua mistään minkä kautta saisi kavereita itselleen ja lapsilleen, niin siinä on rakentamassa katkeraa muuria oman perheensä ympärille. Ja rakennusaineena on omat asenteet.

ups
 
Ennen lapsia ajatelin, että MÄ nyt en AINAKAAN ole mikään hiekkalaatikkoäiti. Semmoinen kuoritakissa hiekkiksen reunalla istuskeleva. Mutta kas vain miten kävi: hiekkalaatikoltahan minutkin monesti löytää. :)

Mutta voin vannoa, että olisin paljon mieluummin muualla jos ajattelisin vian itseäni. Kas kun ajattelen sitä lasta kuitenkin enemmän, ja lasten vuoksi siellä leikkipuistossa ja kerhossa käyn. Toki on kiva jutella myös niiden muiden äitien kanssa. Puhun heidän kanssaan vähän kaikesta, politiikasta kirjallisuuteen ja kakkavaippoihin.

Ap sun pitäis ehkä antaa mahdollisuus niille muille äideille. He ovat ihan samassa jamassa kanssasi, nyhjäävät kotona pikkulastensa kanssa ja tylsistyvät ilman aikuisseuraa. Vaikka lapsen kanssa viihtyisikin, niin kyllähän sitä varmaan liki jokainen kaipaa jotain juttukaveria.

Niin ja tuo kaksikielisyys: se voi olla este tutustumiselle, mutta tuskin niinkään tuossa nenänvarsimielessä. Itse olin ennen arka tutustumaan ruotsinkielisiin, kun en tiennyt mitä kieltä heille pitäisi puhua. Nykyään en ole nuuka, kun mieskin on suomenruotsalainen ja lapset kaksikielisiä.
 
Laskeudupa nyt sieltä ylemmyydentunnolla kuorrutetusta norsunluutornistasi meidän muiden tasolle, koska tuskin sä itsekään maailman milenkiintoisin persoona olet. Mua sit niin vituttaa tuollainen toisten naisten mammattelu ja puheenaiheiden vähättely. Jos siellä kerhossa joku puhuu tylsiä juttuja, niin rouva on hyvä ja vaihtaa seuraa tai ohjaa keskustelun uusille urille sen sijaan, että leimaat toiset äidit tasapäiseksi laumaksi.

Harrastus- ja kerhopiireissä tapaamieni äitien kanssa puhun ihan samoja juttuja kuin omien kavereideni kanssa. Ketään mitkään vaipat kiinnosta, todellakaan. Viimeksi taidettiin jutella salaojarempasta ja ok-talon ostamisesta. Onpas kanamaista!

Ja viekää nyt hemmetissä ne kotihoidetut lapsenne jonnekin ryhmätoimintaan parin kolmen vuoden iässä! Ei tee pahaa kellekään ja lapsi voi vaikka oppia yhteispeliä.

Just näin! Ja näin lapsistakaan ei tulisi samanlaisia ennakkoluuloisia lokeroijia kuin äitinsä on.
 
Ei kiinnostanut eikä kiinnosta.
Jos olisikin kiinnostanut, niin kaikki kerhot oli aamulla ja tenava nukkui 10:n asti tai vähän pidempäänkin.
Saman ikäistä seuraa on saanut pari kertaa viikossa ja tekemistä on ollut, käydään ulkona, kirjastossa, askarrellaa, käydään kävelyillä, tehdään mitä tarvitaan mm. sukulaiselle lumitöitä, marjan keruuta, omenan poimintaa, maan kääntöä, istutusta jne.
Joskus on pari päivää tylsää ja joskus on pidempi putki menoa ja vilskettä niin, ettei varmasti tule mitkään kerhot mieleenkään.
 

Yhteistyössä