Lehti väitti, että äideillä on suosikkilapsia. Onko sinulla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Silja.S
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Te joilla on suosikilapsia niin ettehän anna lasten huomata sitä. Itse olen kasvanut perheessä, jossa sekä isän että äidin suosikki oli siskoni ja sen kyllä huomasi. Mitään syytä siihen ei ollut, en ollut mitenkään kamalampi tms., mutta jostain syystä aina suosivat pikkusiskoani. Toisaalta äiti on myös sitä mieltä, että äidin ja pojan suhde on aina parempi kuin äidin ja tyttären, kun äiti ja tytär kilpailevat isän suosiosta.. että sellaista..
 
Rakastan kumpaakin lastani äärettömästi.

Mutta kuopuksen kanssa sukset ristissä useasti. Esikoinen tuntuu siis läheisemmälle mutta en rakasta häntä enempää kuin kuopustakaan.

Ymmärsiköhän kukaan pointtia?
 
Kolme lasta, kaikki täysin erilaisia omia persooniaan. Keskimmäinen ei ole päästänyt ns. helpolla, mutta kaikkia rakastaa yhtäpaljon. En voisi kuvitella yhdenkään olevan toista rakkaampi koskaan, vaikka varmasti tulee suhde olemaan jokaiseen vähän erilainen aikuisenakin. Silti kannatan ehdotonta tasapuolisuutta. Lähipiirissä on tarpeeksi esimerkkejä näistä rakkaista, ja suosisikkilapsista. Sellaista eriarvoisuuden tunnetta, ja sisaruskateutta lietsovaa ilmapiiriä en ikinä halua lapsilleni. Kyllä ne lapset sen vaistoavat kuka on "tärkein", jos näin on.
 
Te joilla on suosikilapsia niin ettehän anna lasten huomata sitä. Itse olen kasvanut perheessä, jossa sekä isän että äidin suosikki oli siskoni ja sen kyllä huomasi. Mitään syytä siihen ei ollut, en ollut mitenkään kamalampi tms., mutta jostain syystä aina suosivat pikkusiskoani. Toisaalta äiti on myös sitä mieltä, että äidin ja pojan suhde on aina parempi kuin äidin ja tyttären, kun äiti ja tytär kilpailevat isän suosiosta.. että sellaista..

Äidilleni suosikki oli isoveljeni, ja sitä ei voinut olla huomaamatta. Eikä se ole mihinkään muuttunut vaikka olemme jo keski-ikäisiä. Mulla ei ole oikeastaan mitään suhdetta äitiini, ei ole koskaan ollut koska hän on aina tehnyt minulle hyvin selväksi että minulla ei ole juurikaan merkitystä.
 
Te joilla on suosikilapsia niin ettehän anna lasten huomata sitä. Itse olen kasvanut perheessä, jossa sekä isän että äidin suosikki oli siskoni ja sen kyllä huomasi. Mitään syytä siihen ei ollut, en ollut mitenkään kamalampi tms., mutta jostain syystä aina suosivat pikkusiskoani. Toisaalta äiti on myös sitä mieltä, että äidin ja pojan suhde on aina parempi kuin äidin ja tyttären, kun äiti ja tytär kilpailevat isän suosiosta.. että sellaista..

Miehellä on myös lapsuudessa kokemuksuia siitä miten hänen sisarensa oli se tärkein. Tosiaan syytä tähän ei ollut, päinvastoin mies on ollut aina sosiaalisempi,reilumpi, kiltimpi, pärjännyt paremmin koulussa, ja aikuisena elämässään yms, jos nyt näin karkeasti verrataan. Ja kyllä se on näkynyt aika räikeästikkin, ja miehellä ei siskoonsa ole juuri minkäänlaista suhdetta. Samoin vanhempiin välit yrityksestä huolimatta ovat etäiset. Ja sama jatkuu valitettavasti lapsenlapsien kanssa. Tyttären lapset ovat aina etusijalla kaikessa, anoppi sanoikin kerran että hän onkin lukenut jostain että tyttären lapset ovat aina läheisempiä. Tätä hän on esimerkillisesti noudattanutkin. No olemme ajatelleet asian niin, että loppujen lopuksi jos niitä lapsia ja lapsenlapsia on jollakin liiaksi asti, että voi alkaa valita miten sen rakkauden ja tasapuolisuuden jakaa niin olkoon...
 

Yhteistyössä