Minua on käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi.

["ahdistaa"]

Olen nyt vasta alkanut miettiä näitä asioita, vaikka asia on ollut päivän selvä. Tunnen jotenkin kuvotusta itseäni kohtaan koska minulle on käynyt näin. Pyörimme 12 vuotiaana kaverini kanssa 20 vuotiaan miehen kanssa, ja sehän oli meistä kivaa koska mies ajelutti meitä autollaan ja osti tupakkaa ja siideriä. No mies ajelutti meitä välillä yksinäänkin ja silloin hän pussaili kanssani, halusi kosketella ja kerran pakotti minut ottamaan suihin.

Miksi nämä asiat ovat nyt alkaneet vaivaamaan minua? Oikein ällöttää, miksi minulle on tehty tälläistä. Kumpa olisin silloin kertonut jollekkin ja mies olisi joutunut vastuuseen teoistaan. Ties kuinka monta hänen uhrikseen on joutunut.

 

["Hui"]

Onko sinulla omia lapsia? Jos on niin ehkä heidän takiaan olet alkanut miettiä noita rankkoja asioita. Ikävää ettet silloin kertonut kenellekkään. Oletko harkinnut terapiaa?

 

[voi sentään]

tunnen tunteen. oletko miettinyt, miksi 12 vee on ollut vieteltävissä tupakan ja siiderin voimin? onko taustassasi jotain muutakin kipeää?

itse kun katselen taaksepäin, niin näen aikuisennälkää poteneen 13-vuotiaan, jolla ei ollut mitään käsitystä siitä, että nelikymppinen saattaisi pitää häntä seksuaalikohteenaan. en ymmärtänyt mistä oli kysymys, vaikka mies laittoi käteni reidelleen ja käteen tuntui puntin läpi joku outo klomppi. pahinta oli, etten voinut kertoa äidille.

tai ehkä vielä pahempaa se, että ymmärrän nyt että oli viisasta, etten kertonut. äidin silmissä olin jonkun sortin pikkuhuora ja taidan olla edelleen, vaikka nyt keski-ikäisenä minulla on ollut seksikumppaneita eläissäni kuusi kappaletta.

 

[neil]

Olit silloin vielä pieni lapsi joka ei millään pysty ymmärtämään sitä ettei tapahtunut ollut syysi, se olisi tapahtunut todennäköisesti jollekkin toiselle joka olisi ollut paikallasi. Tekijä on sairas. Sinä olit vain lapsi. Mene juttelemaan ammatti-ihmisen kanssa niin saat varmasti oloasi kevyemmäksi ajan kanssa! Voisiko asiasta tehdä rikosilmoituksen vielä? Nämä asiat ei vanhene nopeasti...

 

[<aikuisiakin lapsia]

Minuakin on käytetty, epäilen isäänikin, mutta ainakin perhetuttava. Olin päälle 40vee kun tämän tajusin. Kirjoitin kaiken paperille ja se auttoi. Ei ahdista enää.
Suhdetta en kuitenkaan koskaan osannut luoda, vaikka olinkin kauan naimisissa. Yhden lapsen yksinäni tehnyt ja lapsi tavannut säänsä. En vain voinut alkaa elämään yhteistä elämää.

 

["aloittaja"]

Olen miettinyt rikosilmoituksen tekemistä. Mutta olen nyt 22vuotias ja haluanko enää tuoda sitä kamalaa ihmistä elämääni. Ja kuka minua nyt enää uskoo.

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";25788218]Olen miettinyt rikosilmoituksen tekemistä. Mutta olen nyt 22vuotias ja haluanko enää tuoda sitä kamalaa ihmistä elämääni. Ja kuka minua nyt enää uskoo.[/QUOTE]

Mieti nyt sitä rikosilmoituksen tekemistä. Saisit asian eteenpäin ja mahdollisesti rikollisen vastuuseen teoistaan. Muutenhan hän jatkaa samaa rataa, kun kukaan ei pysäytä häntä.

Mutta hae apua itsellesi. Muutoin asia voi jäädä vuosiksi jopa vuosikymmeniksi kalvamaan sisintä. :hug:

 

[neil]

Tottakai sinua uskotaan. Miksi ei uskottaisi? Sinua on todellakin käytetty seksuaalisestihyväksi (mm. suihinotto) ! Olit vasta lapsi. Et voinut tehdä MITÄÄN asiaa tilanteessa jotta olisit muka 'ansainnut' kohtalosi!! Todella moni raiskattu tekee rikosilmoituksen vasta vuosien päästä tapahtuneesta! Ei se ole poliisille uusi asia.

 

["aloittaja"]

Tottakai sinua uskotaan. Miksi ei uskottaisi? Sinua on todellakin käytetty seksuaalisestihyväksi (mm. suihinotto) ! Olit vasta lapsi. Et voinut tehdä MITÄÄN asiaa tilanteessa jotta olisit muka 'ansainnut' kohtalosi!! Todella moni raiskattu tekee rikosilmoituksen vasta vuosien päästä tapahtuneesta! Ei se ole poliisille uusi asia.

Mutta eihän sitä pystytä mitenkään enään todistamaan. Tosi ei olisi pystytty silloinkaan, koska eihän minuun jäänyt mitään jälkiä tästä. Ahdistaa niin paljon että itkettää, en edes kehtaa kertoa kenellään läheiselleni, miehelleni olen kertonut, mutta häntäkin asia alkoi ahdistaa niin paljon ettei ole siitä sen jälkeen puhuttu. Miksi asia ei vaan voinut pysyä poissa mielestä.

 

[neil]

Kyllä sinun sanasi asiasta on riittävä todiste. Olethan kaikki nämä vuodet pitänyt asiaa sisälläsi. En usko, että se sieltä lähtee.. Asia olisi hyvä laittaa päätökseen. Tee rikosilmoitus, hae ammattiapua itsellesi ja miehellesi. Jutelkaa asiasta!! Se rauhoittaa varmasti ajan kanssa mieltäsi ja miehesi pystyy olla tukenasi. SINÄ TIEDÄT että sinua kohtaan toimittiin väärin silloin, ei siinä muuta todistetta tarvita!

 

[voi sentään]

vahinko tapahtui 10 vuotta sitten ja se kalvaisi sinua vaikkei mieleen olisi noussutkaan. on parempi että tuska nousee pintaan, kuin että se syö sinua salaa ja sairastuttaa fyysisestikin. mieti ihan vakavasti sitä ilmoittamista. uhrin on tärkeää kokea, että hänen kärsimänsä loukkaus on yleisellä mittapuullakin totta ja väärin.

 

["hmm"]

Saat tehdä ilmoituksen vielä. Siitä kun uhri täyttää 18v, hänellä on 10v aikaa tehdä asialle jotain. Ei lapset tajua noita ja siksi on tuollainen laki.

 

[neil]

Aivan turhaan häpeilet tapahtunutta! Se mies on niin sairas, että tilallasi olisi voinut olla kuka tahansa. Sinussa ei ole mitään sellaista asiaa, miksi juuri sinulle kävi niin. Tee se ilmoitus ja hae keskustelu apua. Aivan turhaan ahdistut ja mahdollisesti syyllistät tästä asiasta itseäsi. Hae apua ja alat taas pikku hiljaa nauttia elämästä.

 

[*hu0h*]

[QUOTE="aloittaja";25788218]Olen miettinyt rikosilmoituksen tekemistä. Mutta olen nyt 22vuotias ja haluanko enää tuoda sitä kamalaa ihmistä elämääni. Ja kuka minua nyt enää uskoo.[/QUOTE]

sinua uskotaan.

Minua on aikanaan kanssa kohdeltu kaltoin. Ei pelkästään hyväksikäytetty (4miestä) vaan myös raiskattu. Viimeksi mainitusta olen tehnyt rikosilmoituksen vaikka tapahtuneista on jo pitkästi yli 10v.

Mitä olen ottanut selvää niin hyväksikäytöt vanhevat 10 vuodessa kuten myös raiskauksetkin - paitsi jos on esim törkeä raiskaus niin se vanhenee 20vuodessa.

Alla olevasta linkistä voi katsoa lisätietoja;

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/@Bin/2515629/vuokaavio_-_syyteoikeuden_vanheneminen[1].pdf

Mutta jos haluat joltain foorumilta vertaistukea niin hanki tunnukset alla olevassa linkissä

Sininen - Etusivu

Jos sua kovin vaivaa asiat, ettei riitä pelkkä netin vertaistuki niin ota ihmeessä yhteyttä omaan lähimpään terveyskeskukseen ja puhu lääkärin kanssa, varaa aika psykiatrisella sairaanhoitajalle.

Lääkäri kirjoittaa sulle kyllä mielenterveystoimistoon lähetteen, jos sulla kovin huonosti alkaa asiat menemään.

Suosittelen ottamaan yhteyttä tai soita vaikka valtakunnalliseen kriisipuhelimeen(ja kysy neuvoa);

Puhelinnumero 01019 5202

Puhelimen aukioloajat

ma– pe 9.00– 06.00
la 15.00– 06.00
su 15.00– 22.00

tukinainen auttaa myös

Kriisipäivystys,
puh. 0800-97899, ma-pe
klo 9-15, la-su klo 15-21, pyhinä ja niiden aattoina klo 15-21.
http://tukinainen.fi/

Tuossa nyt on ensin alkuun sulle(myös muille) apuja, jos tuntuu ettei meinaa jaksaa ahdistuksen kanssa.

Täällä joku kommentoi, että riitti kun kaikki asiat kirjoitti paperille muistiin niin asia oli sitten ok.

Joillakin tuo toimii joillakin ei. Kaikkea kuitenkin kannattaa kokeilla, ja jos ei riitä niin hae apua - vaikka hankalalle se tuntuisikin.

 

[*hu0h*]

Aivan turhaan häpeilet tapahtunutta! Se mies on niin sairas, että tilallasi olisi voinut olla kuka tahansa. Sinussa ei ole mitään sellaista asiaa, miksi juuri sinulle kävi niin. Tee se ilmoitus ja hae keskustelu apua. Aivan turhaan ahdistut ja mahdollisesti syyllistät tästä asiasta itseäsi. Hae apua ja alat taas pikku hiljaa nauttia elämästä.

Olen samaa mieltä.