Pitäisikö eutanasia sallia?

No, se on ehkä helppo sanoa jos ei ole lääkäri ja tietää, ettei itselleen varmasti sellainen nakki koskaan lankea. Ehkäpä ne toisenlaiset ihmiset sinne hoitoalalle hakeutuu, kuin Kyllä-vastanneet palstalaiset...

Minä olen hoitoalalla, mutta en usko että sinä olet.
Minä olen nähnyt mitä se passiivinen eutanasia on.

 

No, se on ehkä helppo sanoa jos ei ole lääkäri ja tietää, ettei itselleen varmasti sellainen nakki koskaan lankea. Ehkäpä ne toisenlaiset ihmiset sinne hoitoalalle hakeutuu, kuin Kyllä-vastanneet palstalaiset...

Cecilia tästä jo puhuikin, mutta ihme käänteen tosiaan taas tämä keskustelu saanut. Olemmeko me jotain hoitoalalle sopimattomia hirveitä empatiakyvyttömiä ihmisiä kun kerran hyväksyisimme eutanasian? Usko tai älä, mutta myös hoitoalalta löytyy ihmisiä, jotka sen piikin antaisivat. Ja mistä sitä tietää vaikka sellainen nakki itselle joskus lankeaisi. Minä olen tässä juuri omaa alaa etsimässä, ehkä minusta tuleekin lääkäri. Tai ehkä eutanasia tulee joskus lailliseksi ja sen tekeekin joku muu kuin lääkäri. Mielellään voisin tuota työtä hakea.

 

Niin. Itse olen nähnyt ja hoitanut kuolevia... tai niin, muunlaisiahan meitä ei olekaan. Ja ollut myös itse lähellä kuolemaa, mutta palannut sieltä elävien kirjoihin kuitenkin. Olen tehnyt isoja päätöksiä, potilaiden kanssa yhdessä tietysti. Eutanasiatoiveet ovat usein omaisilla ilmeisemmät kuin itse potilailla sillä hetkellä kun kuolema tosiaan on lähellä. Olen saattanut myös kivusta kärsivän läheiseni kuolemaan, ja oli kyllä vihainen silloin hoitohenkilökunnalle, mutta enemmän puutteellisesta kivunhoidosta ko. tilanteessa, kuin mistään muusta.

En voisi enkä tahtoisi ottaa vastuulleni toisen elämän lopettamista. Kuolema on hiljaiseksi vetävä, palautumaton ja ikuinen asia.

 

No, se on ehkä helppo sanoa jos ei ole lääkäri ja tietää, ettei itselleen varmasti sellainen nakki koskaan lankea. Ehkäpä ne toisenlaiset ihmiset sinne hoitoalalle hakeutuu, kuin Kyllä-vastanneet palstalaiset...

Nomutta olet kai itsekin opiskellessasi sairaanhoitajaksi joutunut pohtimaan esim. etiikan tunnilla eutansiaa? Ei kai sinulle voi olla yllätys että hoitoalallakin löytyy paljon eutanasian puolesta puhujia.

 

Jos eläin on kivuissa ja tuskissa ja kuolemansairas, sen lopettamatta jättäminen on eläinrääkkäystä. Miksi me sallimme sen, että ihmisen voi jättää kivuissaan odottamaan kuolemaan?

Vastaus on selkeä, potilas eikä auttaja eivät ole eläimiä!
Eutanasia on ihmiselämän arvokkuuden pilkkaamista. Elämään kuluu myös vaikeudet, kärsimys ja kuolema. Siinä punnitaan ihmisyys ja inhimillisyys kuinka hyvin me pystymme huolehtimaan vanhuksista, kuolemansairaista, dementikoista.
Aika lailla eutanasian puolustajien argumenteissa näkyy sitä, että kuolemansairaus tarkoittaisi väistämättä "kitumista". Toki sitäkin varmaan valitettavasti on ja paljon kärsimystä mutta silti ihmisen osa toista kohtaan on auttaa ja hoivata häntä loppuun saakka, ei avittaa kuolemaan. Kuolevan ja kärsivän omaisen poispääseminen voi ja saa olla helpotus mutta aktiivinen puuttuminen siihen missä elämänlanka katkeaa on TAPPAMISTA.

 

Kyllä eutanasian lähtökohta on kaikissa keskusteluissa se, että potilas on vakavasti, parantumattomasti sairas ja eutanasia toteutetaan vain nopeuttaakseen väistämätöntä kivuliasta kuolemaa. Ei masentuneiden eutanasiasta pidä edes keskustella, eikä sellaista koskaan sallia.

Miksei kuolemansairas saa olla masentunut.

 

[QUOTE="vieras";25724167]Vastaus on selkeä, potilas eikä auttaja eivät ole eläimiä!
Eutanasia on ihmiselämän arvokkuuden pilkkaamista. Elämään kuluu myös vaikeudet, kärsimys ja kuolema. Siinä punnitaan ihmisyys ja inhimillisyys kuinka hyvin me pystymme huolehtimaan vanhuksista, kuolemansairaista, dementikoista.
Aika lailla eutanasian puolustajien argumenteissa näkyy sitä, että kuolemansairaus tarkoittaisi väistämättä "kitumista". Toki sitäkin varmaan valitettavasti on ja paljon kärsimystä mutta silti ihmisen osa toista kohtaan on auttaa ja hoivata häntä loppuun saakka, ei avittaa kuolemaan. Kuolevan ja kärsivän omaisen poispääseminen voi ja saa olla helpotus mutta aktiivinen puuttuminen siihen missä elämänlanka katkeaa on TAPPAMISTA.[/QUOTE]

Entäs itsemääräämisoikeus? Tuossa nimittäin luettelit mitä sinä haluat, muttet ota huomioon mitä potilas haluaa.

 

Miksei kuolemansairas saa olla masentunut.

Tarkoitin sellaisia masentuneita jotka eivät ole kuolemansairaita.

 

Cecilia tästä jo puhuikin, mutta ihme käänteen tosiaan taas tämä keskustelu saanut. Olemmeko me jotain hoitoalalle sopimattomia hirveitä empatiakyvyttömiä ihmisiä kun kerran hyväksyisimme eutanasian? Usko tai älä, mutta myös hoitoalalta löytyy ihmisiä, jotka sen piikin antaisivat. Ja mistä sitä tietää vaikka sellainen nakki itselle joskus lankeaisi. Minä olen tässä juuri omaa alaa etsimässä, ehkä minusta tuleekin lääkäri. Tai ehkä eutanasia tulee joskus lailliseksi ja sen tekeekin joku muu kuin lääkäri. Mielellään voisin tuota työtä hakea.

> Aika kammottavaa sanoa, että MIELELLÄÄN voisi "eutanasiahoitajan" työtä hakea. Piikki persauksiin ja pois jaloista.. Seuraava!

 

> Aika kammottavaa sanoa, että MIELELLÄÄN voisi "eutanasiahoitajan" työtä hakea. Piikki persauksiin ja pois jaloista.. Seuraava!

Pientä liioittelua sinulta! Ei sairaalat mitään keskitysleirejä ole...

 

Nomutta olet kai itsekin opiskellessasi sairaanhoitajaksi joutunut pohtimaan esim. etiikan tunnilla eutansiaa? Ei kai sinulle voi olla yllätys että hoitoalallakin löytyy paljon eutanasian puolesta puhujia.

No ehkä asenne on sitten eri yliopistosairaaloissa ja akuuteilla osastoilla, kuin kyrsiintyneillä tk:n vuodeosastoilla uransa luoneilla ihmisillä, mutta itse en ole törmännyt yhteenkään lekuriin/sairaanhoitajaan, joka voisi antaa kuolettavan ruiskeen ihmiselle. Ja olen ollut syöpätaudeillakin töissä, nähnyt kuoleman ihan vierestä ja ollut antamassa kipulääkettä ja helpottamassa kuolevaa tekevän vointia kaikin tavoin. Myös läheiseni hitaan kuoleman olen nähnyt (kuoli syöpään viiskymppisenä) ihan loppuun asti. Siltikään en olisi ollut valmis antamaan edes hänelle tappavaa ruisketta, kipulääkettä kylläkin niin paljon kuin voi sallituissa rajoissa antaa.

Jos tosiaan mieli muuttuu noinkin paljon, että elämän suojelemisen tilalle tulee elämän lopettamisen halu, niin kannattaisko vaihtaa alaa/työpaikkaa...?

 

Tarkoitin sellaisia masentuneita jotka eivät ole kuolemansairaita.

Kuka sellasia on ylipäätään tappamassa. Halloo.

 

Entäs itsemääräämisoikeus? Tuossa nimittäin luettelit mitä sinä haluat, muttet ota huomioon mitä potilas haluaa.

Potilas voi omasta vapaasta tahdostaan haluta tappaa itsensä. En hyväksy myöskään itsemurhaa (mikä ei liene yllätys) mutta potilaan puolelta on myös eettisesti väärin pyytää muita ihmisiä auttamaan itsemurhassa. Ymmärrän kyllä täysin, että ajatukset itsensä tappamisesta saattavat väistämättä tulla mieleen kuten esim. masentuineillakin ihmisillä. Mutta ajatukset eivät ole tekoja.

 

Pientä liioittelua sinulta! Ei sairaalat mitään keskitysleirejä ole...

Onneksi eivät olekaan ja toivotavasti eivät tulekaan olemaan! Lainasin tämän yhden kirjoittajan kommentia, jossa hän olisi mielellään ryhtymässä kyseiseen työhön.

 

Kuka sellasia on ylipäätään tappamassa. Halloo.

No se nyt vaan oli tuolla jonkun esimerkissä.

 

Pitäisi sallia.

 

Jos tosiaan mieli muuttuu noinkin paljon, että elämän suojelemisen tilalle tulee elämän lopettamisen halu, niin kannattaisko vaihtaa alaa/työpaikkaa...?

Melko kaksinaismoralistista puhua elämän suojelemisesta kun kuitenkin työssään toteuttaa passiivista eutanasiaa. Montako tippaa olet ottanut työssäsi pois kun lääkäri määrää lopettamaan nesteytyksen? Montako lääkitystä olet purkanut pois siksi ettei kannata enää lääkitä? Montako kertaa olet keittiölle soitellut ja perunut ruuan potilaalta jolle sitä ei kannata enää antaa? Montako kertaa olet antanut loppuvaiheessa potilaalle suuria annoksia morkkua lääkärin määräyksestä tietäen sen mahdollisesti nopeuttavan kuolemaa hengityslaman muodossa?
Oletko ollut teholla hoitamassa potilasta jonka elintoimintoja ylläpitävät laitteet on sammutettu jolloin potilas on kuollut?

Mutta tuohan on ihan normaalia hoitotyötä pääasia ettei missään nimessä vain anneta ihmiselle itselleen mahdollisuuttaa päättää omasta lopustaan. Ja sädekehää voi kiillottaa sisar hento valkoinen.

 

Kuka sellasia on ylipäätään tappamassa. Halloo.

No ne hollantilaiset ovat semmoistakin tehneet, suostuneet eutanasiaan vakavan masennuksen perusteella. Kyllähän yksi ongelma eutanasian suhteen on tämä, että aika nopeasti asiasta tulee mulle kans -kina.

Tietysti jos hramajurimaassa asutaan, niin tämähän ei ole ongelma. Kukin tappakoon itsensä milloin huvittaa ja se siitä.

 

> Aika kammottavaa sanoa, että MIELELLÄÄN voisi "eutanasiahoitajan" työtä hakea. Piikki persauksiin ja pois jaloista.. Seuraava!

Kyllä, ihan mielellään auttaisin kuolemaan kuolemansairaita, kärsiviä ihmisiä, jotka haluavat kuolla. Todella merkittävää ja hienoa työtä. Mikä siinä niin kammottavaa on?

 

[QUOTE="vieras";25724259]Potilas voi omasta vapaasta tahdostaan haluta tappaa itsensä. En hyväksy myöskään itsemurhaa (mikä ei liene yllätys) mutta potilaan puolelta on myös eettisesti väärin pyytää muita ihmisiä auttamaan itsemurhassa. Ymmärrän kyllä täysin, että ajatukset itsensä tappamisesta saattavat väistämättä tulla mieleen kuten esim. masentuineillakin ihmisillä. Mutta ajatukset eivät ole tekoja.[/QUOTE]

Mikä siinä on eettisesti väärin?

 

Onneksi eivät olekaan ja toivotavasti eivät tulekaan olemaan! Lainasin tämän yhden kirjoittajan kommentia, jossa hän olisi mielellään ryhtymässä kyseiseen työhön.

Eutanasia ja keskitysleiri nyt on kuitenkin aika kaukana toisistaan.

 

No ehkä asenne on sitten eri yliopistosairaaloissa ja akuuteilla osastoilla, kuin kyrsiintyneillä tk:n vuodeosastoilla uransa luoneilla ihmisillä, mutta itse en ole törmännyt yhteenkään lekuriin/sairaanhoitajaan, joka voisi antaa kuolettavan ruiskeen ihmiselle. Ja olen ollut syöpätaudeillakin töissä, nähnyt kuoleman ihan vierestä ja ollut antamassa kipulääkettä ja helpottamassa kuolevaa tekevän vointia kaikin tavoin. Myös läheiseni hitaan kuoleman olen nähnyt (kuoli syöpään viiskymppisenä) ihan loppuun asti. Siltikään en olisi ollut valmis antamaan edes hänelle tappavaa ruisketta, kipulääkettä kylläkin niin paljon kuin voi sallituissa rajoissa antaa.

Jos tosiaan mieli muuttuu noinkin paljon, että elämän suojelemisen tilalle tulee elämän lopettamisen halu, niin kannattaisko vaihtaa alaa/työpaikkaa...?

Minkä ihmeen takia pitäisi vaihtaa alaa? Ei eutanasian kannattajat ole ihmishirviöitä, jotka haluavat tappaa kaikki potilaansa.

 

Minkä ihmeen takia pitäisi vaihtaa alaa? Ei eutanasian kannattajat ole ihmishirviöitä, jotka haluavat tappaa kaikki potilaansa.

Joo, sun pointti tuli varmaan jo kaikille selväksi. Varmaan olit ainoa koko suomenmaassa, joka liputti tuon insuliinihoitajan puolesta, hänhän tosiaan toimi kuoleman enkelinä ja tappoi sitten niitä, jotka sitä halusivat...

 

Joo, sun pointti tuli varmaan jo kaikille selväksi. Varmaan olit ainoa koko suomenmaassa, joka liputti tuon insuliinihoitajan puolesta, hänhän tosiaan toimi kuoleman enkelinä ja tappoi sitten niitä, jotka sitä halusivat...

:headwall: Jos et tiedä eroa murhan ja eutanasian välillä, se taidat olla sinä, joka on väärällä alalla

 

Joo, sun pointti tuli varmaan jo kaikille selväksi. Varmaan olit ainoa koko suomenmaassa, joka liputti tuon insuliinihoitajan puolesta, hänhän tosiaan toimi kuoleman enkelinä ja tappoi sitten niitä, jotka sitä halusivat...

Joko olet maailman typerin hoitaja tai sitten et ole hoitoalaa nähnytkään. Veikkaan wannabehoitaja joka rakastaa sädekehänsä kiillottamista. :headwall: