Pitäisikö eutanasia sallia?

Juu jos näin sitten on niin myös minä lukeudun pyövelien ammattikunnan kannattajiin. Vaikea kuvitella että Hippokrateen valan vannoneet voisivat harjoittaa sitä toista... Tai ainakaan minä en mielelläni semmoisen lääkärin käsiin itseäni uskoisi.

Mutta eiköhän työvoimatoimisto äkkiä muuntokouluta halukkaista pyöveleitä. Moniko teistä eutanasian kannattajista olisi valmis tällaiseen ammattiin?

Minä hoitajana olisin valmis toteuttamaan eutanasian jos potilas vakaan harkinnan jälkeen täysissä järjissään sitä toivoisi. Se on inhimillistä. Tiedätkö mitä on empatia? Ei tässä keskitysleirejä olla järjestämässä, vaan inhimillistä, rauhallista kuolemaa sitä toivovalle. Perkele sentään.. Eikö sen pitäisi olla ihmisoikeus?

 

Juu jos näin sitten on niin myös minä lukeudun pyövelien ammattikunnan kannattajiin. Vaikea kuvitella että Hippokrateen valan vannoneet voisivat harjoittaa sitä toista... Tai ainakaan minä en mielelläni semmoisen lääkärin käsiin itseäni uskoisi.

Mutta eiköhän työvoimatoimisto äkkiä muuntokouluta halukkaista pyöveleitä. Moniko teistä eutanasian kannattajista olisi valmis tällaiseen ammattiin?

Edelleen, nykyäänkin käytetään DNR (elvytyskielto) päätöstä, jätetään parantava lääkitys parantumattomasti sairailta vanhuksilta pois, jne. Eli tänäkin päivänä lääkärit ja hoitajat toteuttavat jo tuollaisia. Eutanasia voisi olla vain jatke tuohon.

 

[QUOTE="trolli";25723579]Päinvastoin, ne ketkä tässä ketjussa vastustavat ovat tuskin ikinä joutuneet hoitamaan tuskaista kuolevaa ihmistä. Joka itse rukoilee päivittäin jumalaltaan kuolemaa. Kaikkea tuskaa ja kipua ei lääkkeet paranna.
Itse en ole kuullut ainoaltakaan hoitoalan ammattilaiselta että vastustaisi eutanasiaa. Ja uskokaa pois, asiasta kyllä keskustellaan.

Hoitotahto se nykyäänkin tehdään, siihen vaan potilaan oma näkemys eutanasiasta ja potilaan itse määrittämät kriteerit sille, yhdessä ammattilaisten kanssa.[/QUOTE]

Tässä nyt nähdään taas maallikoiden ja ammattilaisten ero, kun menee terminologiat sekaisin. Kuten jo aikaisemmin sanoin, en hyväksy AKTIIVISTA eutanasiaa eli esimerkiksi annetaan kuolettava annos lääkeainetta potilaalle, johon potilas sitten kuolee. PASSIIVISEN eutanasian taas hyväksy, kuten varmaan monikin hoitohenkilökunnasta, eli elintoimintoja ei enää esim. koneellisesti ylläpidetä. Joko nyt hiffaatte?

 

[QUOTE="trolli";25723654]Sinä siis tykkäät ajatuksesta, että sairas vanhus kituu vuosikausia, eikä pääse edes omasta toiveestaan haudan lepoon? Oletko hoitaja?[/QUOTE]

Ei, en tykkää ajatuksesta, enkä ole sellaista missään väittänytkään. Kauhean epäkohteliasta laittaa sanoja toisen suuhun Minä en pidä ajatuksesta, että ajatellaan, että ihminen automaattisesti haluaa tai hänen kuuluisi haluta kuolemaa koska hän on vanha ja/tai sairas. Minä en pidä ajatuksesta, että hoitajan tai lääkärin pitäisi tappaa ihminen silloin, kun hän ei ajattele kuoleman olevan ainoa vaihtoehto. Minä en pidä ajatuksesta, että hetkellisesti sairauden tai vamman masentamat ihmiset päättävät kuolla silloin, kun edessä voisi olla vielä hyviäkin vuosia, toisenlaisia kuin ennen, mutta kuitenkin elämisen arvoisia. Minullakin on ollut hetkiä, jolloin olen toivonut kuolemaa, ja olen hyvin kiitollinen siitä, että ne hetket menivät ohi ja että sillä hetkellä ei ollut paikalle ketään, joka olisi minut teilannut. Tämä on tietenkin karrikointia, mutta kuitenkin. Jo terminaalivaiheessa olevien potilaiden eutanasiaahan toteutetaan jatkuvasti passiivisen eutanaisian keinoin. Itse tunnen ja olen tuntenut monia potilaita, mm. etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastavia, ALS-potilaita jne., jotka saattaisivat toivoa kuolemaa sairauden alussa kuullessaan mihin se johtaa. Kuitenkin jotkut heistä, eräskin läheinen tuttavani ja entinen potilaani, elää tällä hetkellä mielestään hyvää ja täyttä elämää vaikkakin hengityskoneen varassa. Jos hän olisi nuorena saanut tahtonsa, niin hän olisi jo 20 vuotta maannut haudassa.

 

Tässä nyt nähdään taas maallikoiden ja ammattilaisten ero, kun menee terminologiat sekaisin. Kuten jo aikaisemmin sanoin, en hyväksy AKTIIVISTA eutanasiaa eli esimerkiksi annetaan kuolettava annos lääkeainetta potilaalle, johon potilas sitten kuolee. PASSIIVISEN eutanasian taas hyväksy, kuten varmaan monikin hoitohenkilökunnasta, eli elintoimintoja ei enää esim. koneellisesti ylläpidetä. Joko nyt hiffaatte?

Eli hitaasti kituminen käy, nopea helpotus ei. Hyvä hyvä.

 

Tässä nyt nähdään taas maallikoiden ja ammattilaisten ero, kun menee terminologiat sekaisin. Kuten jo aikaisemmin sanoin, en hyväksy AKTIIVISTA eutanasiaa eli esimerkiksi annetaan kuolettava annos lääkeainetta potilaalle, johon potilas sitten kuolee. PASSIIVISEN eutanasian taas hyväksy, kuten varmaan monikin hoitohenkilökunnasta, eli elintoimintoja ei enää esim. koneellisesti ylläpidetä. Joko nyt hiffaatte?

Näin. Kuten sanottua, sallin kyllä passiivisen eutanasian. Joskus kuolema silloinkin on toki pitkä ja tuskallinen, parhaimmillaan kuitenkin nopea ja kivuton, tai siihen ainakin pyritään. Siihen ei kuitenkaan mitenkään järkeni anna periksi, että tieten tahtoen tapetaan toinen ihminen aktiivisesti myrkyttämällä sen sijaan että niin sanotusti annetaan kuoleman tulla omalla ajallaan potilaan oireita helpottaen. Pointtihan monella taitaa olla se, että toivotaan tuskatonta kuolemaa, mikä on ihan ymmärrettävä toive. Jokainenhan meistä haluaisi mennä terveenä sänkyyn ja kuolla nukkuessaan. Kuitenkin joskus mietityttää se, että miksi kuoleman täytyy aina olla niin täydellisen normaalielämästä eristettyä, tuskatonta, veretöntä, hajutonta, mautonta ja näkymätöntä.

 

Sehän siinä onkin! Jos nuo ongelmat olisi ratkottu niin eutanasia olisi varmaan jo sallittu. Mutta tuossa on niiiiin monta mutkaa ja käännettä ettei tosikaan.

Niinpä. :/ Siksi en sitä ole kannattamassakaan. Jotenkin kummastuttaa (enkä nyt Ken guru tarkoita sinua) tämän ketjun saama käänne, että ne jotka toivovat eutanasiaa ovat keskitysleirin perustajia ja ne, jotka eivät sitä kannata, epäempaattisia. Aito kyky keskustella asiasta puuttuu ja vastakkainasettelu on vahva. Itse ymmärrän senkin kannan, että kannatetaan aktiivista eutanasiaa. Itse en voi, pääasiassa sen ratkaisemattomien ongelmien vuoksi.

 

Elämän arvokkuus on tärkeä asia. Yhtä tärkeää on mun mielestäni myös se arvokkuus, millä täältä lähdetään. Jos ihminen on todella parantumattomasti sairas, mitään toivoa ei enää ole ja loppuvaiheessa ihminen kärsii todennäköisesti kovista kivuista, onko se arvokas tapa lähteä? Ja onko se elämä, minkä tämä ihminen joutuu kitumaan loppuvaiheessa, enää edes elämää?

Eutanasia pitäisi sallia tiukoin ehdoin. Ensinnäkin ihmisen pitäisi olla parantumattomasti sairas siten, että sairaus johtaa väistämättä kuolemaan. Eutanasiaa ei myöskään toteuttaisi ennen kuin vasta terminaalivaiheessa. Monet kuolemaan johtavat sairaudethan voivat mahdollistaa vuosien mittaisen hyvän elämän, vaikka parannuskeinoa ei olekaan. Lisäksi ihmisen pitäisi olla täysissä järjissään tehdessään pyynnön tulevasta eutanasiasta. Eli esim. Alzheimer-potilas ei voisi tehdä tällaista päätöstä enää siinä vaiheessa, kun ei ole enää täysin tolkuissaan. Mun mielestäni ihmisen tilanteen voisi myös tutkia toinenkin lääkäri, ettei käy niin, että arvio hänen parantumattomuudestaan meneekin metsään. Varmassa vara parempi.

Eutanasiassa on myös se hyvä puoli, että siinä on mahdollisuus jättää jäähyväiset. Keskustella asiat kunnolla halki ja poikki, niin ettei mitään jäisi sanomatta. Kun ihminen vaipuu viime hetkinään tiedottomuuteen ja voi olla siinä tilassa melko pitkäänkin ennen kuin kuolee, niin siinä tilassa ei enää jää sijaa kunnon jäähyväisille.

Jos eläin on kivuissa ja tuskissa ja kuolemansairas, sen lopettamatta jättäminen on eläinrääkkäystä. Miksi me sallimme sen, että ihmisen voi jättää kivuissaan odottamaan kuolemaan?

 

Elämän arvokkuus on tärkeä asia. Yhtä tärkeää on mun mielestäni myös se arvokkuus, millä täältä lähdetään. Jos ihminen on todella parantumattomasti sairas, mitään toivoa ei enää ole ja loppuvaiheessa ihminen kärsii todennäköisesti kovista kivuista, onko se arvokas tapa lähteä? Ja onko se elämä, minkä tämä ihminen joutuu kitumaan loppuvaiheessa, enää edes elämää?

Eutanasia pitäisi sallia tiukoin ehdoin. Ensinnäkin ihmisen pitäisi olla parantumattomasti sairas siten, että sairaus johtaa väistämättä kuolemaan. Eutanasiaa ei myöskään toteuttaisi ennen kuin vasta terminaalivaiheessa. Monet kuolemaan johtavat sairaudethan voivat mahdollistaa vuosien mittaisen hyvän elämän, vaikka parannuskeinoa ei olekaan. Lisäksi ihmisen pitäisi olla täysissä järjissään tehdessään pyynnön tulevasta eutanasiasta. Eli esim. Alzheimer-potilas ei voisi tehdä tällaista päätöstä enää siinä vaiheessa, kun ei ole enää täysin tolkuissaan. Mun mielestäni ihmisen tilanteen voisi myös tutkia toinenkin lääkäri, ettei käy niin, että arvio hänen parantumattomuudestaan meneekin metsään. Varmassa vara parempi.

Eutanasiassa on myös se hyvä puoli, että siinä on mahdollisuus jättää jäähyväiset. Keskustella asiat kunnolla halki ja poikki, niin ettei mitään jäisi sanomatta. Kun ihminen vaipuu viime hetkinään tiedottomuuteen ja voi olla siinä tilassa melko pitkäänkin ennen kuin kuolee, niin siinä tilassa ei enää jää sijaa kunnon jäähyväisille.

Jos eläin on kivuissa ja tuskissa ja kuolemansairas, sen lopettamatta jättäminen on eläinrääkkäystä. Miksi me sallimme sen, että ihmisen voi jättää kivuissaan odottamaan kuolemaan?

:flower: :heart:

Kiitos, juuri tätä yritin sanoa, sinä osasit paremmin.

 

Niinpä. Siksi mä juuri vastustankin, kun kukaan ei ole keksinyt keinoa, jolla estetään kaikkien epäkohtien ongelmat. Esim. masennuksen suhteen tulis nyt se ongelma, että mulla on joskus ollut masennus. Mutta jos mä nyt sairastuisin vaikkapa terminaaliseen keuhkosyöpään, ja pitkien hoitojen jälkeen toivoisin eutanaisaa. Jos se sitten evättäisiin minulta koska minulla on menneisyydessä diagnosoitu masennus ja parhaillaan masennuksen oireita, niin olisko sekään sitten oikein?

En nyt halua olla tässä mikäään bitch, tuoda vain esille epäkohtia, joita aktiivisen eutanaisian hyväksymisessä voi olla. Koska on mielestäni vähän sinisilmäistä, jos ei näe, että sellaisia todellakin on olemassa ja vaan kuorossa huudellaan, että joo eutanasia on ehdottoman hyvä juttu :attn:

Missään asiassa ei ikinä saada kaikkia epäkohtia täysin poissuljettua. Jos lähdetetään sille linjalle, että eutanasiaa ei voida hyväksyä, koska on hankala vetää rajoja niin eikö samalla periaatteella voisi vaikkapa luopua vankiloista kun mihin vedetään rajat, että mistä rikoksesta sinne joutuu ja mistä ei?

Kyllä minä olen sitä mieltä, että eutanasia vain on ehdottoman hyvä juttu. Helppoa se rajojen vetäminen ei ole, mutta ei myöskään mahdotonta. Muutamissa maissa eutanasia on laillinen, he ovat siinä onnistuneet.

 

Juu jos näin sitten on niin myös minä lukeudun pyövelien ammattikunnan kannattajiin. Vaikea kuvitella että Hippokrateen valan vannoneet voisivat harjoittaa sitä toista... Tai ainakaan minä en mielelläni semmoisen lääkärin käsiin itseäni uskoisi.

Mutta eiköhän työvoimatoimisto äkkiä muuntokouluta halukkaista pyöveleitä. Moniko teistä eutanasian kannattajista olisi valmis tällaiseen ammattiin?

Minä voisin kyllä tuollaista ammattia tehdä.

 

Sehän siinä onkin! Jos nuo ongelmat olisi ratkottu niin eutanasia olisi varmaan jo sallittu. Mutta tuossa on niiiiin monta mutkaa ja käännettä ettei tosikaan.

Joissain maissa eutanasia on sallittu eli ilmeisesti he ovat onnistuneet nuo ongelmat ratkomaan. Suomessa noiden lisäksi on ongelmana tämä kristinuskoon perustuva moraalinen ilmapiiri, en usko, että eutanasia olisi täällä laillinen vaikka olisikin saatu ongelmat ratkottua.

 

Samoin, sallisin.

Ja oletan että ehdot oastaan asettaa riittävän taitavasti väärinkäytösten estämisiksi.

Sallisin, peesaan tätä.

 

Jotenkin kummastuttaa (enkä nyt Ken guru tarkoita sinua) tämän ketjun saama käänne, että ne jotka toivovat eutanasiaa ovat keskitysleirin perustajia ja ne, jotka eivät sitä kannata, epäempaattisia. .

Kuitenkin joskus mietityttää se, että miksi kuoleman täytyy aina olla niin täydellisen normaalielämästä eristettyä, tuskatonta, veretöntä, hajutonta, mautonta ja näkymätöntä.

Niin, jostain tuli mieleen se epäempaattisuus. Kyllä, kuoleman tulisi olla mahdollisimman rauhallinen ja tuskaton. Jos se on mahdollista, miksi ihmiselle ei tätä voida myöntää? Se ei edelleenkään tarkottaisi mitään silmitöntä myrkyllä tappamista, vanhainkotien tyhjentämistä tai pyövelinä olemista. Tottakai aktiiviselle eutanasialle pitäisi asettaa tiukat rajat. En vaan mitenkään ymmärrä sitä, että ihmiset pitävät jotenkin inhimillisempänä tuota passiivista tapaa, mitä inhimillistä on kitumisessa kuoliaaksi? Kun vaihtoehtona olisi rauhallinen kuolema.

 

Näin. Kuten sanottua, sallin kyllä passiivisen eutanasian. Joskus kuolema silloinkin on toki pitkä ja tuskallinen, parhaimmillaan kuitenkin nopea ja kivuton, tai siihen ainakin pyritään. Siihen ei kuitenkaan mitenkään järkeni anna periksi, että tieten tahtoen tapetaan toinen ihminen aktiivisesti myrkyttämällä sen sijaan että niin sanotusti annetaan kuoleman tulla omalla ajallaan potilaan oireita helpottaen. Pointtihan monella taitaa olla se, että toivotaan tuskatonta kuolemaa, mikä on ihan ymmärrettävä toive. Jokainenhan meistä haluaisi mennä terveenä sänkyyn ja kuolla nukkuessaan. Kuitenkin joskus mietityttää se, että miksi kuoleman täytyy aina olla niin täydellisen normaalielämästä eristettyä, tuskatonta, veretöntä, hajutonta, mautonta ja näkymätöntä.

Jokaisella pitäisi olla oikeus päättää itse haluaako hän tuskattoman kuoleman vai ei. Mikä oikeus meillä muilla on sanoa, että kyllä sinun nyt pitää kärsiä koska ei kuolema saa olla hajutonta ja näkymätöntä?

 

Ei, en tykkää ajatuksesta, enkä ole sellaista missään väittänytkään. Kauhean epäkohteliasta laittaa sanoja toisen suuhun Minä en pidä ajatuksesta, että ajatellaan, että ihminen automaattisesti haluaa tai hänen kuuluisi haluta kuolemaa koska hän on vanha ja/tai sairas. Minä en pidä ajatuksesta, että hoitajan tai lääkärin pitäisi tappaa ihminen silloin, kun hän ei ajattele kuoleman olevan ainoa vaihtoehto. Minä en pidä ajatuksesta, että hetkellisesti sairauden tai vamman masentamat ihmiset päättävät kuolla silloin, kun edessä voisi olla vielä hyviäkin vuosia, toisenlaisia kuin ennen, mutta kuitenkin elämisen arvoisia. Minullakin on ollut hetkiä, jolloin olen toivonut kuolemaa, ja olen hyvin kiitollinen siitä, että ne hetket menivät ohi ja että sillä hetkellä ei ollut paikalle ketään, joka olisi minut teilannut. Tämä on tietenkin karrikointia, mutta kuitenkin. Jo terminaalivaiheessa olevien potilaiden eutanasiaahan toteutetaan jatkuvasti passiivisen eutanaisian keinoin. Itse tunnen ja olen tuntenut monia potilaita, mm. etenevää Duchennen lihasdystrofiaa sairastavia, ALS-potilaita jne., jotka saattaisivat toivoa kuolemaa sairauden alussa kuullessaan mihin se johtaa. Kuitenkin jotkut heistä, eräskin läheinen tuttavani ja entinen potilaani, elää tällä hetkellä mielestään hyvää ja täyttä elämää vaikkakin hengityskoneen varassa. Jos hän olisi nuorena saanut tahtonsa, niin hän olisi jo 20 vuotta maannut haudassa.

Ei kai kukaan väitäkään, että sairaan tai vanhaan pitäisi automaattisesti haluta kuolemaa. Ei tässä ole kyse siitä, että pakotetaan ihmiset eutanasiaan vaan annetaan heille sen mahdollisuus jos he sen haluavat. Ja nuo esimerkkisi voidaan taas kumota kunhan tehdään tarpeeksi tiukat säädökset. Esimerkiksi, että lääkäreitä ei pakoteta, hetkellisesti sairas ei saa eutanasiaa, eutanasiaa ei saa heti diagnoosin saatuaan, eutanasiaa ei saa ennen kuin on käynyt terapiassa, vertaistukiryhmässä jne.

 

Jännä huomata, miten samoja kokemuksia olevilla on asiasta niin erilainen näkemys. Itse olen hoitanut kuolevia sairaanhoitajana jo vuosia, ja olisin itse valmis suorittamaan myös aktiivisen eutanasian. Jokaisella hoitotyön tai lääketieteen ammattilaisella täytyy olla kuitenkin mahdollisuus siitä kieltäytyä. Erityisesti saattohoitokodissa näki ihmiskohtaloita, joiden olisi todella toivonut voivan päästä jo useita päiviä aiemmin pois keskeltä täyttä henkistä ja fyysistä tuskaa. Kuolinhetken kontrollointi olisi varmasti myöskin yksi iso asia, omaisille kun on kovin tärkeää saada olla viimeisellä hetkellä vierellä. Olen hoitanut myös ALS-potilaita kuolemaan asti, ja vakaasti aion itse elämäni lopettaa, enkä kärsiä viimeisiä viikkoja puhekykyni ja kaiken liikuntakykyni menettäneenä.

Viime syksynä saattohoidin oman isoisäni, ja ei hetkeäkään niinä viimeisinä päivinä mennyt, etten toivonut hänen jo pääsevän pois. Hänellekin olisin ollut valmis "ruiskeen" tms antamaan, jos emme olisi lääkityksellä saaneet häntä vaivutettua uneen. Valveilla ollessaan hän vain ulisi, enkä soisi kenenkään omaisen joutuvan sellaista todistamaan, jos se on estettävissä. Saati sitten se tuska, mikä kuolevalla itsellään on.

Saattohoitoa pitäisi todellakin Suomessa kehittää, ja kokisin, että ennen eutanasiaa pitäisi löytyä tietotaitoa toteuttaa viime päivinä myös sedaatiota tai "kevyempiä" versioita siitä, jossa potilaan tajunnantilaa alennetaan rauhoittavilla lääkityksillä.

 

[QUOTE="trolli";25723579]Päinvastoin, ne ketkä tässä ketjussa vastustavat ovat tuskin ikinä joutuneet hoitamaan tuskaista kuolevaa ihmistä. Joka itse rukoilee päivittäin jumalaltaan kuolemaa. Kaikkea tuskaa ja kipua ei lääkkeet paranna.
Itse en ole kuullut ainoaltakaan hoitoalan ammattilaiselta että vastustaisi eutanasiaa. Ja uskokaa pois, asiasta kyllä keskustellaan.

Hoitotahto se nykyäänkin tehdään, siihen vaan potilaan oma näkemys eutanasiasta ja potilaan itse määrittämät kriteerit sille, yhdessä ammattilaisten kanssa.[/QUOTE]

itsemääräämisoikeuden ylikorostusta tämäkin. ihminen saa päättää asioista ilman mitään tietoa siitä, mitä on olla kuolemanpeloissaan riippuvainen.

jos eutanasia perustuu vain empatiaan, niin tuollaista täysissä järjissä -vaatimusta ei voida aina vaatia. kärsimyksen määrän ja turhuuden pitäisi ratkaista.

aktiivinen eutanasia taas voisi olla jossain tilanteissa jopa passiivista parempi ratkaisu, eikä heitteillejättämisen osuutta passiivisen eutanasian toteutuksessa ole käsittääkseni käsitelty missään yhtään riittävästi.

jos asiaa haluttaisiin kokeilla, niin olisin valmis sallimaan saattokodin kaltaisille yksiköille tietyn kiintiön, jonka mukaan voitaisiin valita ne pahimmat tapaukset jotka saavat hoitohenkilökunnan kiemurtelemaan myötäkärsimyksestä. tietyin poikkeuksin omaisten pitäisi ehkä toimia toteuttajina sitten, jos hoitajat ovat asiaa puoltaneet.

 

Kysytäänpä näinpäin: AKTIIVISEN eutanasian kannattaja, olisitko valmis itse antamaan toiselle ihmiselle kuolettavan annoksen lääkettä? Eli tappamaan toisen ihmisen?

 

Kysytäänpä näinpäin: AKTIIVISEN eutanasian kannattaja, olisitko valmis itse antamaan toiselle ihmiselle kuolettavan annoksen lääkettä? Eli tappamaan toisen ihmisen?

Kyllä.

 

Minä hyväksyisin aktiivisen eutanasian. Ei tämä nykyinen passiivinen eutanasia nyt niin hieno juttu ole :/
DNR päätös monissa tapauksissa on oikein kun on kyse vanhasta, huonokuntoisesta, todella sairaasta ihmisestä, ei ole järkevää elvyttää tai antaa tehohoitoa.
Mutta se passiivinen eutanasia tarkoittaa sitä että lääkäri tekee päätöksen lopettaa nesteytys, ravinto, lääkkeet. Vain kipua hoidetaan, suuta kostutetaan geelillä ja tehdään perushoito. Ihminen voi ilman nesteytystä elää vielä useita päiviä ennen kuin kuolee, kipulääkkeet ei välttämättä auta.
Ihmisen keho on sitkeä ja voi tosiaan mennä useita päiviä nesteytyksen ja ravinnon lopettamisen jälkeen ennen kuin loppu tulee, onneksi monesti ei enää ihminen ole tajuissaan tuossa vaiheessa, ainakaan koko aikaa.
Jokainen elämä on arvokas ja ainutkertainen, siksi ihmiselle pitäisi sallia mahdollisuus lähteä arvokkaasti, kipua, sairautta, surua, tuskaa, kärsimystä meille jokaiselle kertyy elämän varrella joten miksi pitäisi vielä kuoleman hetkellä kärsiä? Eikö jokainen ihminen ole niin arvokas että ansaitsee kuolla kivutta?

 

Kysytäänpä näinpäin: AKTIIVISEN eutanasian kannattaja, olisitko valmis itse antamaan toiselle ihmiselle kuolettavan annoksen lääkettä? Eli tappamaan toisen ihmisen?

Kyllä.

 

Kysytäänpä näinpäin: AKTIIVISEN eutanasian kannattaja, olisitko valmis itse antamaan toiselle ihmiselle kuolettavan annoksen lääkettä? Eli tappamaan toisen ihmisen?

Onhan tähän jo moni vastannut. Kyllä, olisin todellakin. Jos tämä ihminen sitä toivoisi ja olisi kovin tuskissaan ilman toivoa parantumisesta. Joskus inhimillisin teko on päästää menemään.

 

Kyllä.

Kyllä!

 

No, se on ehkä helppo sanoa jos ei ole lääkäri ja tietää, ettei itselleen varmasti sellainen nakki koskaan lankea. Ehkäpä ne toisenlaiset ihmiset sinne hoitoalalle hakeutuu, kuin Kyllä-vastanneet palstalaiset...