Isovanhempien vaatimuksista vauvan suhteen

  • Viestiketjun aloittaja Voi yhyren kerran
  • Ensimmäinen viesti
"Mie vaan"
Mitäh? Onko ne appikset ihan pimeitä?

Suositus on että täysimetetään 6kk ja sen jälkeen osittaisena ainakin 12kk asti. Täysimetys ei onnistu jos äiti ja vauva ei kohtaa. Vitsit mulla kiehuu kun tuollaisista paukapäistä kuulee. Kaikista tärkein pointti on kyllä se että ensimmäisenä elinvuotenaan vauva luo sen siteen äitiin, jos sitä ei luoda niin vauvan perusturva ei muodostu normaaliksi. Tuon ikäinen sitäpaitsi unohtaisi tuossa ajassa jo äidinkin kokonaan kun ei muisti riitä muistamaan. Olisiko se sitten noiden paukapäiden mielestä hyväksi vauvalle?

Kettu sentään, mun lapsi on 3 ja yökyläilyä takana 0 yötä. Hänellä on hyvät välit isovanhempiin ja hän on ihan hulluna kolmeen heistä kuten nämä kolmekin tietty häneen. Ketään isovanhemmista ei revi lasta yökylään vaikka kaikki ovat kertoneet että ovet on auki kun meistä vain siltä tuntuu. Itse en tiedä olenko koskaan siihen valmis mutta kun lapsi niin pyytää niin hän kylään pääsee. Lapsi ja varsinkaan vauva ei ole mikään lelu taikka näyttelyesine, takokaan miehen kanssa se sinne appisten päähän! Teidän lapsi, teidän säännöt!

Olen todella pahoillani että joudut tuollaiseen tilanteeseen vielä kun hormonitkin on ihan ketuillaan synnytyksen jälkeen :(
 
"vieras"
[QUOTE="Piika-äiti";25721613]
Ja voit todellakin ottaa esille sen 1 yö/ikävuosi -suosituksen ja sanoa, että teillä noudatetaan sitä. Piste.

Ja että noin 11 kuukauden päästä alat harkita asiaa uudelleen, mikäli isovanhemmat käyttätyvät hyvin ja he ovat osoittautuneet sellaisiksi, että heille uskaltaa vauvan antaa.[/QUOTE]
Ei, ei ja ei. Tuollaisia ohjeita noudatetaan vaan silloin, kun isovanhemmat ovat luotettavia. Jos siitä täytyy keskustella ja valvoa heidän käytöstään, niin eivät ole luotettavia. Siis oikeastiko joku ajattelee, että pieni lapsi annetaan sellaisille ihmisille hoitoon, joille on aikaisemmin kerrottu, että saatte hoitoon, jos käyttäydytte kunnolla ja nämä sitten alkavat skarppaamaan. Ei lapsi ole lelu, vaan luottamuksen täytyy olla 100 prosenttista. Kouluikäistäkään ei anneta isovanhemmille hoitoon, jos on pienintäkään epäilystä siitä, että kaikki ei välttämättä suju hyvin.
 
"Herttinen"
Sanot vaa suoraan että lapsi tulee kylään sitten kun sen aika on. Eiväthän he voi lastasi väkisin viedä. Ja jos niin käy että suuttuvat niin sitten suuttuvat. Ottakoot vaikka koiran jos kerta noin kova hoivavietti isovanhemmilla on. Ihme porukkaa! :O
 
"lastentarhanope"
[QUOTE="Aapee";25721575]Todella ahdistaa tämä asia, viime viikonloppuna ottivat puheeksi, että haluaisivat luoda lapsenlapseensa alusta asti kiinteän suhteen ja se ilmeisesti on mahdollista vain kahdenkeskisellä ajalla pienen vauvan kanssa. Painostus oli melkoista ja jälkeenpäin ahdisti tuntuvasti. Appiukko puolivittuili, että luulen minä vain oman maitoni olevan niin erinomaista, kyllä isovanhempien hyvä suhde lapsenlapseen painaa vaakakupissa enemmän kuin imetys. Vaan tässä kun ei ole kysymys ainoastaan imetyksestä vaan siitä, että minä en kestä olla erossa pienestä vauvastani kahta vuorokautta, minusta se on luonnotonta :( Ja mitä minä teen viikonlopun aikana, lypsän maitoa ja itken ikävääni?

Mies on samoilla linjoilla kanssani, mutta ei uskalla kunnolla nousta omia vanhempiaan vastaan tässä tai muissakaan asioissa :([/QUOTE]

No johan on. Nyt ruotuun nuo isovanhemmat, oikeasti pistät miehen asialle.

Sinun ei todellakaan tarvi eikä kannata antaa 5 viikkoista vauvaa kenellekään yökylään. Lapsi tarvitsee nimenomaan vanhempiaan, ja imetykselle on hyvin tärkeää että tuon ikäinen lapsi saa olla pitkiä aikoja rinnalla. Sillä varmistetaan maidon tulo. Suomessa (kuten muuallakin) suositellaan täysimetystä 6 kuukauden ikään asti, siis se on ihan virallinen suositus.

Lisäksi on kehityspsykologinen fakta, että alle puolen vuoden ikäinen vauva voi muodostaa kiintymyssuhteen kahteen ihmiseen, eli tässä tapauksessa vanhempiinsa. Toki on tärkeää että isovanhemmat saavat viettää aikaa lastenlasten kanssa, mutta he voivat viettää aikaa teidän kanssanne perheenä. Vauva ei tässä vaiheessa tarvitse ketään muuta kuin äitiään ja isäänsä, ja rauhaa kasvaa ihan tutuissa ympyröissä. Monet psykologit suosittelevat linjanvetona erossa ololle vanhemmista 1 yö/ikävuosi, ja voit sanoa kannattavasi tätä linjausta. Eli lapsen ollessa vuoden ikäinen, isovanhemmat voivat (teidän niin päättäessä) saada lapsen yhdeksi yöksi yökylään.

Soita vaikka neuvolaan ja pyydä jotain tietoa tueksesi. Nyt laittamaan rajat isovanhemmille! Kiinnostus on hieno asia, mutta tuo on painostusta ja sitä sinun ei tarvitse sietää.
 
"vieras"
Meillä on käyty samansuuntaisia keskusteluja tuoreiden isovanhempien kanssa. Rauhoittui onneksi ajan kuluessa, mutta toisaalta kivakin, että ovat innoissaan. Nyt lapset ovat 5v ja 7v ja isovanhemmat pyörittävät heitä pari kertaa vuodessa kaikki huvipuistot ja eläintarhat läpi. Näissä jutuissa on aina puolensa. Me helpotettiin isovanhempien tuskaa lähettämällä ne kävelylle vaunujen kanssa tai pikavierailulle meille kaukaisempien sukulaisten luo. Saivat esitellä tulokasta ylpeydellä, mun ei tarvinnut :D ja vauva ehti kotiin taas seuraavalle imetykselle. Seuraavaa lastenlasta ei muuten enää painostettu yökylään eikä muutenkaan. Innostus meni jonkin verran ohi.
 
"esikoisen äiti"
Heh! Minun anoppini oli suunnilleen ihan yhtä ymmärtämätön. Kun vauva oli 4 päivän ikäinen, rupesi kyselemään, milloin saa hoitoon... :O Tätä jatkui ja jatkui. N. kolmen kuukauden ikäisenä sitten taivuin, niin että mummi sai tulla meille hoitamaan pientä sen aikaa kun kävin kaupungilla "shoppailemassa" (koko ajan oli ajatukset kotona ja siinä miten siellä menee).

Olin pyytänyt soittamaan, heti kun minua tarbitaan (imetin eikä tyttö syönyt pulloa). Parin tunnin päästä tulin kotiin, vaikka puhelin ei soinutkaan, ja portille saakka kuului vauvan itku! Ja meillä oli rauhallinen vauva, joka ei itkenyt juuri koskaan ja rauhottui heti kun tarpeeseen vastasi.

Anoppi sitten tunnusti, että oli itkenyt siitä hetkestä kun suljin oven takanani...Heillä ei kuulemma ollut mitään hätää, ja vauvalla vain väänsi masua... Kummasti se ainoa masun vääntö itku sattuikin juuri siihen kahteen tuntiin kun olin pois. Rauhoittui nimittäin hetikohta anopin lähdettyä... Eipä ole tehnyt pyytää hoitoavuksi tätä mummia tämän jälkeen...

Anoppi on lapsenlapselleen ihan vieras ihminen. Hän haluaisi kyllä hoitaa ja on koko suvulle itkenyt, kun miniä on niin ilkeä, ettei anna.... Miten minä antaisin lastani vieraalle hoitoon?

Olen sanonut, että kävisi useammin ja tutustuisi tyttöön, ja sitä kautta voitaisiin uudelleen miettiä näitä hoitoasioita. Tytär nyt 1,5-v. Mutta ei kelpaa, kun pitäisi viedä sinne hänen luokseen ja jättää heidät kahden.. En minä vaan voi, kun en itsekään luota koko ihmiseen..

Hoh hoh.. avauduinpa sitten itsekin, vaikka pitkästi yli puolet tarinasta jäi kertomatta...

Paras kuitenkin tehdä niin kuin itsestä tuntuu oikealta..
 
sama vieras
Hassua meidän painostavien isovanhempien kanssa oli se, että eräs suorasanainen järjenääni oli isomummo, joka ilmoitti aika suorin sanoin, miten vauva tarvitsee äidin joka päivä. Kielsi vielä hösäämästä tai ette näe lasta kuin jouluisin :D
 
  • Tykkää
Reactions: Tapiontytär
"vieras"
Kiitos teille kommenteista. Tänään siis pidän pääni, kun tulevat kylään ja ottavat luultavasti vauvan viikonloppuvierailun uudelleen puheeksi ja pistän kovan kovaa vastaan. Mieheltä odotan tukea, mutta jos ryhtyy vanhempiensa edessä nöyristelemään, mä pidän sitten vauvan ja mun puolia senkin edestä :headwall:

Naamioivat vaatimuksensa jaloieliseksi avuntarjoamiseksi, jota minä kiittämättömänä en halua ottaa vastaan. Tässähän tarjotaan vanhemmille kahdenleskistä laatuaikaa ilman vauvaa! Minä vaan en halua kahta vuorokautta ilman vauvaa, hyvä jumala, hän syntyi kuukausi sitten!
Sano asiallisesti mutta jämäkästi, että tästä ei tarvitse enää keskustella. Älä kuitenkaan suutu, koska siinä pääsevät niskan päälle. Jos vaan jankuttavat, niin sitten olet hiljaa ja näytät siltä, että olisikohan heidän aika jo poistua.
 
"jojo"
Ap, puhu miehesi kanssa etukäteen noista imetys- ja vierailuasioista ja sopikaa pelisäännöistä. Näin ei tule ylläreitä appivanhempien ollessa paikalla. Meillä on monta vähäpätöisempääkin asiaa sovittu etukäteen keskenämme, jotta voimme luottaa toistemme tukeen tiukan paikan tullen. Silloin ei ole väliä, kuka sanoo kenelle ja mitä (sinä vai mies niille miehen vanhemmille) kun saman vastauksen saa siltä toiseltakin asiaa kysyttäessä.
 
[QUOTE="Aapee";25721575]Todella ahdistaa tämä asia, viime viikonloppuna ottivat puheeksi, että haluaisivat luoda lapsenlapseensa alusta asti kiinteän suhteen ja se ilmeisesti on mahdollista vain kahdenkeskisellä ajalla pienen vauvan kanssa. Painostus oli melkoista ja jälkeenpäin ahdisti tuntuvasti. Appiukko puolivittuili, että luulen minä vain oman maitoni olevan niin erinomaista, kyllä isovanhempien hyvä suhde lapsenlapseen painaa vaakakupissa enemmän kuin imetys. Vaan tässä kun ei ole kysymys ainoastaan imetyksestä vaan siitä, että minä en kestä olla erossa pienestä vauvastani kahta vuorokautta, minusta se on luonnotonta :( Ja mitä minä teen viikonlopun aikana, lypsän maitoa ja itken ikävääni?

Mies on samoilla linjoilla kanssani, mutta ei uskalla kunnolla nousta omia vanhempiaan vastaan tässä tai muissakaan asioissa :([/QUOTE]

No eipä noin herttaisilla vaatimuksilla ja tuoretta vanhemmuutta tukevalla asenteella kannattaisi ehkä sen kiinteän isovanhemmuussuhteen perään huudella. Omalla kohdalla sitä kiinteää suhdetta tuollaisen käytöksen jälkeen voisi rakennella 100km päästä niin kauan ennen kuin oppivat käyttäytymään kuten aikuiset ihmiset.

Kysyitkö kenen maito mahdollisesti menee sinun maitosi edelle? Appiukkosi? Ja jos ihan siltä vastasyntyneeltä kysyttäisi kumman hän valitsisi; äitinsä maidon vai viikonlopun isovanhempiensa kanssa niin kummankohan 5viikkoinen vauva valitsisi?

Sinun ei tarvitse kestää olla vauvastasi paria päivää erossa, sinä tiedät sen, miehesi tietää sen ja yhdessä laitatte appivanhempasi tietämään sen. Ja jos miehesi ei uskalla sanoa vanhemmilleen asioista suoraan niin sinun on se tehtävä. Kuka sitä lasta tulevaisuudessakaan puolustaa/tarpeista huolehtii jollei omat vanhemmat?
Ja jos välien rikkoutumista pelkäät niin mieti minkälainen "tappio" se muka oikeasti olisi, eivät kuulosta vuoden isovanhemman- tittelin ykkös saajilta.
 
"lastentarhanope"
[QUOTE="esikoisen äiti";25721677]
Olen sanonut, että kävisi useammin ja tutustuisi tyttöön, ja sitä kautta voitaisiin uudelleen miettiä näitä hoitoasioita. Tytär nyt 1,5-v. Mutta ei kelpaa, kun pitäisi viedä sinne hänen luokseen ja jättää heidät kahden.. En minä vaan voi, kun en itsekään luota koko ihmiseen..

Paras kuitenkin tehdä niin kuin itsestä tuntuu oikealta..[/QUOTE]

Teet ihan oikein. En minäkään antaisi. Anoppi voi tulla teille kylään/ottaa teidät vastaan perheenä ja luoda suhteen lapseen. Sen jälkeen hän voi hoidella lasta tarpeen vaatiessa, mutta pohjatyö pitää tehdä ensin. Tosin tuollaisella menneisyydellä minulla voisi mennä tovi, ennen kuin luottaisin anoppiin riittävästi.

Lapsi ei ole mikään lelu, jolla tyydytetään aikuisen ihmisen tarpeita. Se tuntuu olevan joillekin vaikea tajuta.
 
"Aapee"
Kysyin anopilta, olisiko hän itse ollut valmis antamaan oman lapsensa isovanhempien hoitoon viiden viikon ikäisenä kokonaiseksi viikonlopuksi, olisi kuulemma kiljunut riemusta jos moista mahdollisuutta olisi tarjottu. Että tällä tasolla on tämä yhteisymmärrys...

Ihmettelinkin kun pari viikkoa sitten esittelivät kaikkea omaan kotiinsa hankkimaansa, oli kaikkea ihan asiallistakin kuten sitteri ja vaipanvaihtoalusta, mutta myös korvikkeita ja tuttipulloja. Niitä ihmettelin mielessäni, nyt ymmärrän syyn... : /
Ei tule mitään, ei. Menee sitten välit vaikka aivan palasiksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Neljän Äiti
varovaan
Ole varovainen jos annat päivällä hoitoon edes muutamaksi tunniksi. Mulla samanlainen anoppi, ja kun vauva oli 3 kk ja anoppi meillä käymässä, sovittiin että käymme miehen kanssa kävelyllä. Tarkoitus oli olla pois noin tunnin verran. Vauva oli täysimetyksellä eikä koskaan saanut pulloa. Sopimus oli, että jos vauva herää päikkäreiltä ja alkaa kitistä, anoppi soittaa ja minä tulen imettämään. No, soittoa ei kuulunut, olimme miehen kanssa tunnin ulkona ja ja jo ulko-ovelle kuului raatava vauvan huuto. Sisältä löytyi anoppi työntämässä vauvan suuhun tuttipulloa ja keittiönpöydällä avattu tuttelipakkaus. Anoppi oli ostanut itse pullon ja korvikkeen jotta pääsi ruokkimaan vauvaa, eikä vauva suostunut syömään vaan huusi naama punaisena.

Sama ämmä oli työntänyt nelikuiselle perunaa suuhun kun silmä hetkeksi vältti ruokapöydässä. Vauva oli edelleen rintamaidolla. Se oli anopille kova pala kun itse ei imettänyt, ei muutkaan saisi.
 
sama vieras
Meilläkin isovanhempien ajatusten taustalla on se, että aikoinaan mummolla ei äitiyslomaa pitkään ollut ja hänen äitinsä ja isoäitinsä hoitivat vauvan. Ehkä siksikin on hankalaa asettautua toisenlaiseen asemaan.
 
"Aapee"
Ole varovainen jos annat päivällä hoitoon edes muutamaksi tunniksi. Mulla samanlainen anoppi, ja kun vauva oli 3 kk ja anoppi meillä käymässä, sovittiin että käymme miehen kanssa kävelyllä. Tarkoitus oli olla pois noin tunnin verran. Vauva oli täysimetyksellä eikä koskaan saanut pulloa. Sopimus oli, että jos vauva herää päikkäreiltä ja alkaa kitistä, anoppi soittaa ja minä tulen imettämään. No, soittoa ei kuulunut, olimme miehen kanssa tunnin ulkona ja ja jo ulko-ovelle kuului raatava vauvan huuto. Sisältä löytyi anoppi työntämässä vauvan suuhun tuttipulloa ja keittiönpöydällä avattu tuttelipakkaus. Anoppi oli ostanut itse pullon ja korvikkeen jotta pääsi ruokkimaan vauvaa, eikä vauva suostunut syömään vaan huusi naama punaisena.

Sama ämmä oli työntänyt nelikuiselle perunaa suuhun kun silmä hetkeksi vältti ruokapöydässä. Vauva oli edelleen rintamaidolla. Se oli anopille kova pala kun itse ei imettänyt, ei muutkaan saisi.
Ei helvetti... :headwall: Löytyy näitä vatipäitä näemmä muualtakin...
 
[QUOTE="lastentarhanope";25721658]

Lisäksi on kehityspsykologinen fakta, että alle puolen vuoden ikäinen vauva voi muodostaa kiintymyssuhteen kahteen ihmiseen, eli tässä tapauksessa vanhempiinsa. Toki on tärkeää että isovanhemmat saavat viettää aikaa lastenlasten kanssa, mutta he voivat viettää aikaa teidän kanssanne perheenä. Vauva ei tässä vaiheessa tarvitse ketään muuta kuin äitiään ja isäänsä, ja rauhaa kasvaa ihan tutuissa ympyröissä. Monet psykologit suosittelevat linjanvetona erossa ololle vanhemmista 1 yö/ikävuosi, ja voit sanoa kannattavasi tätä linjausta. Eli lapsen ollessa vuoden ikäinen, isovanhemmat voivat (teidän niin päättäessä) saada lapsen yhdeksi yöksi yökylään..[/QUOTE]

Olen samaa mieltä siitä että on kohtuutonta ja epäkunnioittavaa isovanhemmilta vaatia lasta yökylään 5 viikon iässä.

Siitä huolimatta objektoin myös sitä että jokin tai joitain ajan suosikkiTEORIOTA esitetään kehityspsykologisina FAKTOINA. Sellainen sanankäyttötapa vie termiltä "fakta" sen uskottavuuden.

:)
 
pikana
[QUOTE="Aapee";25721575]Todella ahdistaa tämä asia, viime viikonloppuna ottivat puheeksi, että haluaisivat luoda lapsenlapseensa alusta asti kiinteän suhteen ja se ilmeisesti on mahdollista vain kahdenkeskisellä ajalla pienen vauvan kanssa. Painostus oli melkoista ja jälkeenpäin ahdisti tuntuvasti. Appiukko puolivittuili, että luulen minä vain oman maitoni olevan niin erinomaista, kyllä isovanhempien hyvä suhde lapsenlapseen painaa vaakakupissa enemmän kuin imetys. Vaan tässä kun ei ole kysymys ainoastaan imetyksestä vaan siitä, että minä en kestä olla erossa pienestä vauvastani kahta vuorokautta, minusta se on luonnotonta :( Ja mitä minä teen viikonlopun aikana, lypsän maitoa ja itken ikävääni?

Mies on samoilla linjoilla kanssani, mutta ei uskalla kunnolla nousta omia vanhempiaan vastaan tässä tai muissakaan asioissa :([/QUOTE]


Minä sanosin tuossa vaiheessa suoraaan etten edes kaipaa lapselle suhteita iso-vanhempiin jotka on itsekkäitä eivätkä välitä pätkääkään sen vauvan parhaasta.
 
HUHHUH!
Lasta ei tarvitse antaa kenenkään hoitoon, jos ei itse halua. On tämä lapsi sitten minkäikäinen hyvänsä. Meilläkin anoppi kärttää tyttöä (2v) kokoajan yökylään, mutta koska en luota häneen täysin, ei lapsi siellä yökyläile. Pitäisi kuulemma saada lomaa. Siis omasta kodista lomaa.. huh!

Mutta tuo 5vko vaatiminen viikonlopuksi on suorastaan sairasta... Osaavatko edes hoitaa vauvoja? Mitä mahtavat hänelle sitten syöttää?? Kysypä huviksesi neuvolan mielipidettä asiaan! Tai laita vaikka se appiukko soittamaan ja pyytämään neuvoja niuhon äidin käännyttämiseksi.
 
"vieras"
Apua, ja mä pidin jo omaa anoppiani ärsyttävänä.. Ei halunnut antaa mulle vauvaa kun se itki, vaan kierteli kämppää tuttia etsien ja hoki "nyt tarvitaan tuttia" - vaikka vauva ei tuttia huolinut.

p:n appikset kuulostaa todella ankeilta.
 
Perkele, avaudun vähän...

Kuopus on viiden viikon ikäinen ja täysin pärähtäneet isän puolen isovanhemmat tosissaan vaativat vauvaa viikonlopuksi hoitoonsa. Onhan kyse heidän ensimmäisestä lapsenlapsestaan, jonka kanssa haluavat "kahdenkeskistä" aikaa. Vauva on siis täysimetyksellä, pulloa ei ole vielä toistaiseksi nähnytkään, ei ole ollut tarvetta ruokkia muulla tavalla kuin imettämällä. Anopin mukaan mun pitäisi myös antaa isälle mahdollisuus ruokkia lastaan lypsämällä maitoa ja antamalla isälle pullo käteen, oli räksyttänyt pojalleen, kuinka minä "omin" vauvan ja teen kuulemma tahallani itsestäni korvaamattoman.

Mitä v*ttua?
Olenko mä nyt aivan kohtuuton, kun en suostu näihin vaatimuksiin? Mielestäni isovanhempien aika viikonloppuvierailujen merkeissä on tulevaisuudessa, kun lapsi on useamman vuoden ikäinen. Tai edes sen ikäinen, ettei häntä enää imetetä.
No et todellakaan ole kohtuuton! Eikä lasta tarvi opettaa pullolle vaan sen takia että isä sais sitä ruokkia, isä ehtii lastaan ruokkia satoja kertoja sitten myöhemmin. Ja rintalasta ei todellakaa tarvi antaa yökylään, johan se nyt on ihan idiootti tapa. Voi elämä, mistä tuollaisia isovanhempia sikiää?? Mä oon aatellu että mun anoppi on vähä niks naks mut se sentään on sitä mieltä että pikkuvauvan paikka on äidin tissillä eikä mummin pullolla.
 
lastentarhanpe
Olen samaa mieltä siitä että on kohtuutonta ja epäkunnioittavaa isovanhemmilta vaatia lasta yökylään 5 viikon iässä.

Siitä huolimatta objektoin myös sitä että jokin tai joitain ajan suosikkiTEORIOTA esitetään kehityspsykologisina FAKTOINA. Sellainen sanankäyttötapa vie termiltä "fakta" sen uskottavuuden.

:)
Olet oikeassa. Oikaisin pari mutkaa ja ajatus oli lähinnä, että ap voisi halutessaan käyttää niitä perusteluina isovanhemmille.

En usko hänen kirjoitustensa pohjalta, että se olisi isovanhempien aliarvioimista.

:)
 

Yhteistyössä