Kuinka paljon teillä on ystäviä/kavereita? Ja kuinka usein näette heitä?

["kotiäiti"]

Mulla on 2 hyvää ystävää. Parhaan ystäväni kanssa+kummankin lapset näemme muutaman kerran viikossa. Olemme molemmat kotona lasten kanssa..
Toista hyvää ystävää näen ehkä kerran viikossa. Hän käy töissä ja lapsensa päiväkodissa. Tuntuu että yhteydenpito hänen puoleltaan on vähentynyt hirmuisesti ja että minä oon aina se joka oikein tuppaudun hänen seuraan..

Sitten on uusia äitikavereita joiden kanssa ulkoillaan ja kerhoillaan.

Musta tuntuu että olen tosi yksinäinen...

 

[yksinäinen myös]

Tosi useinhan sä näet sun ystäviä! Ite opiskelen ja lapset hoidossa ja paljon harvemmin näen ystäviä/kavereita. Halua olisi, muttei valitettavasti aikaa. :/ Mun mielestä kerran viikossakin on aika paljon nähdä jos käy töissä ja lapsi päivähoidossa! Se ois ihan ihannetilanne, mutta itellä ei ainakaan aika riitä ja menee aikataulut usein ristiin ystävien kanssa, harmi. :/

 

["a p"]

Mä en tiiä mistä johtuu että tunnen itseni yksinäiseksi... Ehkä ollut liian kauan kotona
Toivottavasti pääsisin opiskelemaan syksyllä..

 

["a p"]

nosto

 

["miisa"]

mulla myös vaan 2 hyvää ystävää, joita en valitettavasti näe kun toista ehkä 2kk välein ja toista 3-4kk välein. asuvat kyllä tässä ihan lähellä, mutta työ vie kaiken ajan. itse olen kotona lasten kanssa ja tunnen tosiaan itseni yksinäiseksi.

 

[noooo]

2 lapsuudenystävää, näen viikottain, viestitellään/puhutan päivittäin. Toinen kavereista seurustelee miehen lapsuudenkaverin kanssa, joten hänetkin voi lukea omaksi läheiseksi kaveriksi kun on jo toistakymmentävuotta tunnettu

Pari "mamma-kaveria" joilla samanikäisiä lapsi. Kotona ollessa tuli nähtyä ehkä parin viikon välein, nyt parin kuukaden välein. Soitellaan aina välillä

siinäpä ne luotto-ihmiset

 

[BootyPeppi]

ihan muutama ystävä ja näen harvoin sillä yksi asuu Helsingissä, toinen Lontoossa ja kolmannella on muita hommia ja siksi juoksee ympäri maailmaa.
Kamuja on kyllä monta, en tapaa heitä kovin usein myöskään. Kaipaan noita kolmea ystävääni.

 

["vieras"]

Mulla on kolme kaveria joitten kans oon yhteydessä useemmin kuin vaan joskus. Yks muutti just parin sadan kilsan päähän joten nähdään todella harvoin, toinen on sitten aika paljon töissä joten nähdään kun nähdään. Kolmannen kans puhutaan puhelimessa viikottain, ellei joka päivä ja meidän pitäis kyllä nähä useemmin kun ei oo välimatkaakaan hirmuisesti.
Mutta itse oon sellanen ihminen että mulle kyllä riittää jos näkee kaveria vaikka pari kertaa kuukaudessa, onhan puhelimet keksitty.

 

[myyperi]

11 läheisempää ystävää, joista 6 nään lähes joka viikko. 1 oikein ihana ystävä asuu monen sadan kilometrin päässä, hänen kanssa soitellaan ja lomilla nähdään.

 

["vieras"]

Parasta ystävää näen pari kolme kertaa kuussa ilman lapsi, ystävä lapseton siis.
Äitikavereita näen ainakin kerhossa kerran viikossa ja suunnittelematta leikkipuistossa melkein päivittäin, siis jonkun tutun ainakin. Jotain kolme kertaa kuussa tykkään kyläilyistä lasten kanssa aamupäivällä meillä tai muilla.

 

["vieras"]

Mulla ei parasta ystävää olekaan, mikä on vähän surku. Muutama ystävä/kaveri on, joita näen kerran viikossa - kerran kuussa. En oikein osaa sanoa pitävätkö he minua ystävänä vai kaverina. Tuon läheisimpiä mulla ei kuitenkaan ole.

 

["vieras"]

Jaa-a, ystäviä ei taida juurikaan enää olla jäljellä. Yksi erittäin hyvä ystävä oli, mutta hänkin ottanut etäisyyttä viimeisen vuoden aikana. Viimeksi minulle on soittanut tai viestitellyt joku kaveri viime marraskuussa...Että melko säälittävä tilanne...Joskus puistossa tms. näen äitituttavia tästä lähistöltä, mutta siinäpä ne sosiaaliset suhteet taitaa olla. Osaan olla hyvin sosiaalinen, mutta sitten minussa on sellainen "erakkopuoli", jonka vuoksi en itse osaa olla aina yhteyksissä ihmisiin.

Ap, minusta sinun elämäsi kuulostaa varsin sosiaaliselta tähän omaani verrattuna.

 

[tytsi-89]

6 läheistä ystävää ja nähdään vaihtelevasti, joskus monta kertaa viikossa ja toisinaan saattaa olla useampikin viikko välissä. Pidetään yhteyttä myös facebookissa, mesessä ja puhelimitse. Kavereita on sitten enemmänkin.

 

[FreezeCat harmaana]

3 todella hyvää, rakasta ystävää joista yhtä näen useammin (asumme samalla kylällä) ja näiden kahden muun kanssa puhelimitse yhteyksissä.

Siinäpä se. Hyvänpäiväntuttuja on sitten kylällä muutama...

 

[vrs]

Vähän oudolta kuulostaa toi yksinäisyys, ku melkein (?) joka päivä näät kavereita...

Me nähdään yhden kaverin kanssa joka viikko, koska on yhteinen harrastus, kaikkia muita näkee vaan satunnaisesti. Facessa sitte höpötellään.

(En nyt tässä erottele kavereita ja ystäviä, koska menis saivarteluks.)

 

["vieras"]

[QUOTE="kotiäiti";25638233]Mulla on 2 hyvää ystävää. Parhaan ystäväni kanssa+kummankin lapset näemme muutaman kerran viikossa. Olemme molemmat kotona lasten kanssa..
Toista hyvää ystävää näen ehkä kerran viikossa. Hän käy töissä ja lapsensa päiväkodissa. Tuntuu että yhteydenpito hänen puoleltaan on vähentynyt hirmuisesti ja että minä oon aina se joka oikein tuppaudun hänen seuraan..

Sitten on uusia äitikavereita joiden kanssa ulkoillaan ja kerhoillaan.

Musta tuntuu että olen tosi yksinäinen...[/QUOTE]

oon onnellinen. Oonko outo!

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";25638613]Jaa-a, ystäviä ei taida juurikaan enää olla jäljellä. Yksi erittäin hyvä ystävä oli, mutta hänkin ottanut etäisyyttä viimeisen vuoden aikana. Viimeksi minulle on soittanut tai viestitellyt joku kaveri viime marraskuussa...Että melko säälittävä tilanne...Joskus puistossa tms. näen äitituttavia tästä lähistöltä, mutta siinäpä ne sosiaaliset suhteet taitaa olla. Osaan olla hyvin sosiaalinen, mutta sitten minussa on sellainen "erakkopuoli", jonka vuoksi en itse osaa olla aina yhteyksissä ihmisiin.

Ap, minusta sinun elämäsi kuulostaa varsin sosiaaliselta tähän omaani verrattuna.[/QUOTE]

vai saatko olla yksin? Minulle toitotettin aina neuvolassa ja säälittiin, haluatko apua psykiatrilta?Itse pettynyt nais ystäviin selkään "puukottamisen" takia joten jos haluan kaveria löydän sen miehistä!

 

[tytsi-89]

Vähän oudolta kuulostaa toi yksinäisyys, ku melkein (?) joka päivä näät kavereita...

Me nähdään yhden kaverin kanssa joka viikko, koska on yhteinen harrastus, kaikkia muita näkee vaan satunnaisesti. Facessa sitte höpötellään.

(En nyt tässä erottele kavereita ja ystäviä, koska menis saivarteluks.)

Se ystävyyden laatukin vaikuttaa paljon. Esim. monta pinnallisempaa kaverisuhdetta ei korvaa yhtä syvää ystävyyssuhdetta. Sillon voi olla yksinäinen olo vaikka niitä kavereita näkis suht useinkin.

 

[tytsi-89]

[QUOTE="a p";25638263]Mä en tiiä mistä johtuu että tunnen itseni yksinäiseksi... Ehkä ollut liian kauan kotona
Toivottavasti pääsisin opiskelemaan syksyllä..[/QUOTE]

Toi on varmaan se syy. Kotona ollessa varmasti kaipaa aikuista seuraa.

 

["vieras"]

En tunne itseäni yksinäiseksi, vaikka näen ystäviäni harvoin kasvokkain. Kolme hyvää ystävää joille voi puhua melkein kaikesta ja useampia muita ystäviä, osaa en ole nähnyt kertaakaan.

 

["vieras"]

Ei ole oikein ystäviä. Yksi kaveri vain, jonka kanssa nyt joku ihmeen riita. Riidan aihettakaan en tiedä. Kauheeta showta tulee aina ton tyypin kanssa. En mä tunne itseäni kovinkaan yksinäiseksi nykyään. Oon tottunut siihen, että mulla ei oo paljoa kavereita saatika sellaisia, joille oikeasti jaan mun asioita. Oishan se tosi kivaa, jos olis pari ystävää lisää, mut ei niin ei..

 

["incase"]

Yks ystävä, ei kavereita.

Oon tainnu nähdä tän ystävän viimeks elokuussa. Kuka pistää paremmaks?

 

[tytsi-89]

[QUOTE="vieras";25642206]En tunne itseäni yksinäiseksi, vaikka näen ystäviäni harvoin kasvokkain. Kolme hyvää ystävää joille voi puhua melkein kaikesta ja useampia muita ystäviä, osaa en ole nähnyt kertaakaan.[/QUOTE]

Netti on kyllä helpottanut kaikkea. Monesti riittää, kun saa jutella vaikka mesessä tai facebookissa ystävän kanssa.