*** Tammikuussa tiukentuvat ***

Vatsaus
Onnea Chef välitavoitteen saavuttamisesta! Tsemppiä kaikille muillekin

Itse voisin jossakin vaiheessa laittaa ennen-jälkeen kuvia. Ehkä. Lokakuun lopusta tähän päivään (2,5 kk) on vyötäröltä kiristynyt yli 10 cm. Ei se niin paljolta näytä kaksiulotteisessa kuvassa, mutta housujen istuvuudessa kyllä huomaa. Sekä kasvonpiirteissä. Senttejä on mukava laskea, kun ne karisevat paljon nopeammin kuin kilot.

Tässä innostava ennen-jälkeen kuvavideo, Minusta ainakin mukava huomata, että hoikistumisen ei tarvitse tarkoittaa sitä että kaikki muodot katoaisivat: http://youtu.be/JprhZ7SHonY
 
Minkälaisilla kalorimäärillä te diettaatte?

Eilen laskin tarkasti päivän kalorit ja niitä kertyi vain vajaa 600. Päätin sitten ottaa pari ns. ylimääräistä leipää, jotta saisin kalorit vähän ylemmäs, sillä tuo 600 on kyllä melko vähän.

Vaaka ei ollut aamulla armollinen. Se kun pompsahti takaisin sinne 71,8 kg, eli edellispäivän lukemaan. Kalorit jäivät kyllä edelleen miinuksille, eli mistään possuttelusta tms. ei ole kyse vaan tämä on tätä viikon aikana tapahtuvaa sahaamista, jossa vaaka näyttää välillä enemmän ja välillä vähemmän. Sunnuntai sitten vasta oikeasti merkitsee :)

Käyn siis tosiaan vaa-alla päivittäin, jollei mitään ihmeellistä satu, sillä haluan nähdä miten se käyrä etenee. Jos käyn kerran viikossa vaa-alla, on lukema aina miinusmerkkinen, mutta on tietyllä tapaa mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea siinä välissä ehtii tapahtumaan :)
 
Minä en ole pariin kuukauteen varmaan enää laskenut kaloreita. Mutta syksyllä kun laskeskelin niin 900-1000 kaloria kertyi päivässä. Nyt varmaan pitäis taas alkaa laskemaan kun oma arviointikyky näyttää kadonneen kokonaan joulukuun aikana. : /

En tykkää yhtään lenkkeillä talvella. Mulla on astma ja heti kun on vähän kylmempää niin hengittäminen on ulkona vaikeaa. Aion hankkia tuohon pleikkarille jonkin kuntoilupelin että sais täällä sisällä ees vähän hikeä pintaan.

Nyt on motivaatio hukassa kun joulun kilot ei meinaa millään lähteä pois. :(
 
Minkälaisilla kalorimäärillä te diettaatte?

Eilen laskin tarkasti päivän kalorit ja niitä kertyi vain vajaa 600. Päätin sitten ottaa pari ns. ylimääräistä leipää, jotta saisin kalorit vähän ylemmäs, sillä tuo 600 on kyllä melko vähän.

Vaaka ei ollut aamulla armollinen. Se kun pompsahti takaisin sinne 71,8 kg, eli edellispäivän lukemaan. Kalorit jäivät kyllä edelleen miinuksille, eli mistään possuttelusta tms. ei ole kyse vaan tämä on tätä viikon aikana tapahtuvaa sahaamista, jossa vaaka näyttää välillä enemmän ja välillä vähemmän. Sunnuntai sitten vasta oikeasti merkitsee :)

Käyn siis tosiaan vaa-alla päivittäin, jollei mitään ihmeellistä satu, sillä haluan nähdä miten se käyrä etenee. Jos käyn kerran viikossa vaa-alla, on lukema aina miinusmerkkinen, mutta on tietyllä tapaa mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea siinä välissä ehtii tapahtumaan :)
Mulla lenkkipäivinä (4/5 p/vk) aikas samat kalorit varmaan kuin sulla, eli 600-1000.
Sitten lenkkivapaana päivänä syön aamupalankin ja muutenkin rennommin, pyrin syömään silloin alle 2000kcal.. Tarvis oikeesti kyllä saada noi vapaapäivänkin kalorit alemmas, laihtusin silloin enempi.
Minäkin käyn puntarissa melki joka päivä. Eilen sain pidettyä syömiset kurissa, lenkkeiltyä ja kävin hierojallakin ja se palkittiin 800g pudotuksella tänä aamuna :) se on tietysti huomenna taas ihan eri lukema, kun tänään on vapaapäivä, mutta kyllä se silti piristi :)
 
  • Tykkää
Reactions: chef
Mä en oo nyt hetkeen seurannu kaloreita, mutta sillon ku kirjasin ylös niin ne pyöri siinä 1000kcal ja jopa alle, mutta varmaan syön 1000-1500kcal päivässä ja sit on tietty niitä päiviä ku tulee syötyä enemmänkin.
Mutta mun painolla pitäs olla melkee 2000kcal, ja sillon ku syön tarkasti tuon ravintoterapeutin ohjeen mukaan tulee tuo.
 
  • Tykkää
Reactions: chef
Minä en ole pariin kuukauteen varmaan enää laskenut kaloreita. Mutta syksyllä kun laskeskelin niin 900-1000 kaloria kertyi päivässä. Nyt varmaan pitäis taas alkaa laskemaan kun oma arviointikyky näyttää kadonneen kokonaan joulukuun aikana. : /

En tykkää yhtään lenkkeillä talvella. Mulla on astma ja heti kun on vähän kylmempää niin hengittäminen on ulkona vaikeaa. Aion hankkia tuohon pleikkarille jonkin kuntoilupelin että sais täällä sisällä ees vähän hikeä pintaan.

Nyt on motivaatio hukassa kun joulun kilot ei meinaa millään lähteä pois. :(
Se motivaation puute on kyllä kökköä...kun siihen ei oikein ole mitään kikkakonstia. Se motivaatio joko on, tai sitten se tosiaankaan ei ole :(

Mun on nyt jostain syystä kovin vaikea pysyä ruodussa. Tai sanotaanko niin, että pysyn kyllä ruodussa, mutta mielitekoja on ihan älyttömästi! Jääkaapissa on tummaa sulkaata ja kävin sitä vähän nuuhkimassa...kyllä oli hyvän tuoksuista. Mutta kykenin näemmä sitä sitten kuitenkin vastustamaan :D

Mutta kyllä mulla nyt takarauvossa sellainen pieni ketutus on. Pitäisi koittaa kääntää ajatukset taas enempi siihen suuntaan, että mä saan kyllä vielä suklaata ja kaikkea muutakin hyvää...mutta vasta sitten, kun olen päässyt kiloista eroon. Eli pitäisi nyt vaan jaksaa ajatella vähän nokkaansa pidemmälle :)

Farkut on ihanat! Joko mä vaan luulen, tai sitten nämä ihan totta hoikistaa :D Takkikin menee nykyään päälle jo vähän paremmin ja toinen takki on jäänyt jo vähän reiluksi...toki tämä on kivaa, mutta arvatkaa vaan alkaako lipsututtamaan. Mun kroppahan alkaa hiljalleen näyttämään jo ihan kivalta...joten eikai tässä nyt enää mitään hätää ole. Mähän olen kohta jo normipainossa. Voi vitjat...tällaiset asiat pitäisi saada nyt pois päästä ja palauttaa mieli keskittymään siihen tavoitteeseen.

Vaikka juuri NYT on sellainen olo, että mähän hei näytän jo melko hyvältä, niin ei se pidemmän päälle kuitenkaan riitä. On tämä näemmä hankalaa. Höh.
 
[QUOTE="mutru";25459439]löytyihän tämä ketju!! Punnitsen maanantaisin, niin en ole varma mikä tilanne nyt. Eilen en ehtinyt kuitenkaan punnita, joten ensimaanantaihin..[/QUOTE]

No punnaat sitten viikon kuluttua ja tulet kertomaan kuulumiset :)
 
"hippo"
Alkuperäinen kirjoittaja Neljän Äiti;25451455:
Ai niin, siitä piti sanoa.. että en minäkään usko että karppaaminen olisi epäterveellistä jos sen toteuttaa järkevästi!
Kun syö monipuolisesti kasviksia ja hyvänlaatuista proteiinia, eikä mässäile hulluna rasvalla, niin sehän on taatusti terveellistä.
Se kropan ketoosissa pitäminen taas ei tunnu itsestä hyvältä idealta.. Mutta luulen että jos syö todella runsaasti kasviksia, ei joudu ketoosiin, vaan laihtuu sen vuoksi ettei niissä ole niin paljon kaloreita kuin siinä hötössä mitä ennen söi. No tämä vaan minun mutu-tuntumani..
Mä uskon myös, että tämän homman juju on juuri siinä, että ne lihottavimmat herkut jäävät pois (pullat, sipsit, karkit...) Mulla ei ole niin suurta himoa tuonne parsakaaliosastolle kuin sokeriin oli, joten aterioiden määrä päivässä jää kohtuulliseksi ja toisaalta jos himo iskisikin, onko joku muka lihonut kesäkurpitsalla?

Kokeilin ihan piruuttani ketoosiakin, eikä tunnu pahalta. Täytyi vain laittaa itselle takaraja sille, milloin niitä hiilareita lisätään, sillä olen erittäin pätevä vetämään överiksi myös tässä laihduttamisessa, tiedän sen vanhastaan. Siis jos vaikka paino olisi tänään 80,1, saattaisin kitistää annokset naurettaviksi ihan vain saadakseni lukemaksi 79,9 jo heti huomenna. Sitten oltaisiinkin näppärästi jumissa, kun läskikerros suivaantuisi ja tarrautuisi entistä lujemmin lanteille. Joten lupasin itselleni tehostartin, mutta startiksi se saa jäädä, sillä jos painonpudotuksessa ei ole järki mukana, kohta vaaka näyttää entistä isompia lukemia. Nimim. Kokemusta on.

Minäkin aion pihdata kuvan laittamista, kunnes mulla on laittaa rinnalle kuva, jossa on tapahtunut jotain näkyvää muutosta. Ettei tarvitse suurennuslasilla vahdata, tämänhetkinen -5kg ei minun silmääni näy vielä missään, mitä nyt farkuissa on inaus lisätilaa.
 
Parsekki
Mä en oikein osaa mieltää tätä mun projektia enää miksikään dieetiksi, en laske kaloreita, vaa'allakin käyn miten sattuu. Syön fiiliksen mukaan - ja mitä sattuu :D Nyt energiansaanti on kuitenkin balanssissa ja syön "luonnostaan" sen verran kuin nyt kulutankin, paino on siis pysynyt jo useamman kuukauden suunnilleen samoissa lukemissa, käyrä kuitenkin lievässä laskusuunnassa. Normaalipaino saavutettu (paino tänään 64,3, BMI 24,2, pituus 163 cm) :) Mikäli mielin nyt kuitenkin sinne 55 (BMI 20,7) kiloon, täytyy tsempata tosissaan. Uskoisin kuitenkin, että ainakin 60 kiloon pääsen suht vähällä vaivalla. Alkuperäinen tavoite oli päästä 65 kiloon, se tavoite on saavutettu ja nyt uusi tavoitteeni on 55 kiloa TAI se paino, jossa mulla on hyvä olla. Alle 55 kilon en kuitenkaan aio painoani pudottaa.

Kun kerran olen uusi tässä ketjussa, niin kerron itsestäni vähän taustoja. Olen ollut aina taipuvainen lihomaan herkästi ja olenkin ollut aina ns. tuhti tyttö (en kuitenkaan varsinaisesti lihava), teini-iän syömishäiriökierrettä lukuunottamatta, jolloin painoni putosi vaarallisen alas. Paranin syömishäiriöistä ja painoni pysyi pitkään normaalina, kunnes ruoasta tuli taas ongelma, lohduttaja - aloin syömään... Lihavimmillani painoin n. 95 kiloa (BMI 35,8 - vaikea lihavuus!, kesä 2010), se sai havahtumaan. Tajusin, että seuraava tasaluku olisi jo kolminumeroinen! Vyötärönympärys oli tuohon aikaan 107 cm! Tiesin olevani lihava, vaikka sille jollain tasolla sokea olinkin. Alku, tässä painon pudottamisessa, oli se kaikkein hankalin osuus. Ensin piti saada elämä muuten kuntoon ja mieli valoisammaksi - olen siis tunnesyöppö :(

Paino on siis pudonnut yhteensä reilu 30 kg, määrä tuntuu hurjalta... Ja nyt hiljalleen vasta alan käsittää pienentymiseni ja sen kuinka lihava olin. Vaatekokoni on nyt 38/40 ja vyötäröltäni on lähtenyt tähän mennessä lähes 30 cm! Onnistuin! Tein sen! Jee! :D Nyt jatkan siis projektia hiljalleen, tunnustellen, mikä paino mulle on se mukavin :)

Ilmoitan virallisen painon perjantaina, tsemppiä kaikille! =)
 
Mä en oikein osaa mieltää tätä mun projektia enää miksikään dieetiksi, en laske kaloreita, vaa'allakin käyn miten sattuu. Syön fiiliksen mukaan - ja mitä sattuu :D Nyt energiansaanti on kuitenkin balanssissa ja syön "luonnostaan" sen verran kuin nyt kulutankin, paino on siis pysynyt jo useamman kuukauden suunnilleen samoissa lukemissa, käyrä kuitenkin lievässä laskusuunnassa. Normaalipaino saavutettu (paino tänään 64,3, BMI 24,2, pituus 163 cm) :) Mikäli mielin nyt kuitenkin sinne 55 (BMI 20,7) kiloon, täytyy tsempata tosissaan. Uskoisin kuitenkin, että ainakin 60 kiloon pääsen suht vähällä vaivalla. Alkuperäinen tavoite oli päästä 65 kiloon, se tavoite on saavutettu ja nyt uusi tavoitteeni on 55 kiloa TAI se paino, jossa mulla on hyvä olla. Alle 55 kilon en kuitenkaan aio painoani pudottaa.

Kun kerran olen uusi tässä ketjussa, niin kerron itsestäni vähän taustoja. Olen ollut aina taipuvainen lihomaan herkästi ja olenkin ollut aina ns. tuhti tyttö (en kuitenkaan varsinaisesti lihava), teini-iän syömishäiriökierrettä lukuunottamatta, jolloin painoni putosi vaarallisen alas. Paranin syömishäiriöistä ja painoni pysyi pitkään normaalina, kunnes ruoasta tuli taas ongelma, lohduttaja - aloin syömään... Lihavimmillani painoin n. 95 kiloa (BMI 35,8 - vaikea lihavuus!, kesä 2010), se sai havahtumaan. Tajusin, että seuraava tasaluku olisi jo kolminumeroinen! Vyötärönympärys oli tuohon aikaan 107 cm! Tiesin olevani lihava, vaikka sille jollain tasolla sokea olinkin. Alku, tässä painon pudottamisessa, oli se kaikkein hankalin osuus. Ensin piti saada elämä muuten kuntoon ja mieli valoisammaksi - olen siis tunnesyöppö :(

Paino on siis pudonnut yhteensä reilu 30 kg, määrä tuntuu hurjalta... Ja nyt hiljalleen vasta alan käsittää pienentymiseni ja sen kuinka lihava olin. Vaatekokoni on nyt 38/40 ja vyötäröltäni on lähtenyt tähän mennessä lähes 30 cm! Onnistuin! Tein sen! Jee! :D Nyt jatkan siis projektia hiljalleen, tunnustellen, mikä paino mulle on se mukavin :)

Ilmoitan virallisen painon perjantaina, tsemppiä kaikille! =)
Aikamoinen tarina. Kiva lukea jostakusta, joka on onnistunut jo pudottamaan ison määrän kiloja :)

Saako udella senvertaa, että onko ihosi palautunut miten hyvin? Lähinnä tuo vatsan seutu jännittää omalla kohdallani. Olen kyllä ennemmin hoikka löysine nahkoinaan, kuin lihava kireämmällä iholla...mutta toki jos se iho palautuu edes vähän, niin aina parempi :D
 
Parsekki
Tottakai saa kysyä! :) Vatsa on tosiaan mulla tuo ongelma-alue ja kerään läskini nimenomaan siihen. Nahka ei juuri roiku, mutta ikuiset arvet siihen jäi muistoksi. Toivoisin kuitenkin, että napakoituisi vielä vähän, mutta sen näkee sitten ajan myötä. Muuten kehoni säästyi aika vähillä vaurioilla =)
 
Tottakai saa kysyä! :) Vatsa on tosiaan mulla tuo ongelma-alue ja kerään läskini nimenomaan siihen. Nahka ei juuri roiku, mutta ikuiset arvet siihen jäi muistoksi. Toivoisin kuitenkin, että napakoituisi vielä vähän, mutta sen näkee sitten ajan myötä. Muuten kehoni säästyi aika vähillä vaurioilla =)
Mullakin on arpinen maha. Se repeytyi oikein pahasti jo ensimmäisessä raskaudessa, mutta myös kaksi seuraavaa raskautta tekivät tehtävänsä. Lihomisesta en ole huomannut arpien suurentuneen/lisääntyneen, joskin niitä on jo niin laajalla alueella, että ei taida edes uusia enää mahtua :D :D

Mulla on ollut koko ajan sellainen röllykkä-maha, mutta yllättävän hyvin se on ainakin toistaiseksi pysynyt perässä. Kyllähän sen näkee että siihen on jäämässä josakin määrin löysää, mutta kunhan ei jäisi sellaista roikkupussia...miten sen nyt selittäisi...siis että maha roikkuu mahan päällä.

Toistaiseksi näyttää lupaavalta, mutta onhan tässä vielä matkaa sinne tavoitepainoon ja tiedä miten tuo maha tuosta muuttuu seuraavan 10 kilon aikana :D
 
Täällä kanssa todella arpinen maha navasta alaspäin ja selkäpuolellakin lantiolla..
Ja myös aikas löysä vattanahka..
Laihdutin tosiaan kolmen lapsen jälkeen reilut 30kg, ja yllättävän hyvin vatsanahkakin kutistui, ei jäänyt sillen kaksinkerroin. Lenkkeilin silloinkin pitkiä lenkkejä ja tein joka ilta satoja vatsaliikkeitä, ja uskon että liikunasta oli apua myös nahkan kutistumisessa. Haaveilin kyllä silti ns "vatsanahkan pienennynleikkauksesta" olisi samalla päässyt raskausarvistakin..
Nyt neljännen raskauden jälkeen olen kerännyt tietoa bodytite-rasvaimusta, jonka monet ovat sanoneet kiinteyttävän myös ihoa. Se näyttäisi olevan parempi ja halvempi vaihtoehto, ja toipuiminen on nopeampaa. Tavoitteenani on siis laihtua itselleni sopivaan painoon ja jos vatsa tuntuu vielä ongelmalta, sitten koitan päästä tuohon bodytiteen.. Sitten täytyy kestää vaan arpien kanssa, mutta eipähän tule sitä isoa arpea lonkalta lonkalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Neljän Äiti;25460825:
Täällä kanssa todella arpinen maha navasta alaspäin ja selkäpuolellakin lantiolla..
Ja myös aikas löysä vattanahka..
Laihdutin tosiaan kolmen lapsen jälkeen reilut 30kg, ja yllättävän hyvin vatsanahkakin kutistui, ei jäänyt sillen kaksinkerroin. Lenkkeilin silloinkin pitkiä lenkkejä ja tein joka ilta satoja vatsaliikkeitä, ja uskon että liikunasta oli apua myös nahkan kutistumisessa. Haaveilin kyllä silti ns "vatsanahkan pienennynleikkauksesta" olisi samalla päässyt raskausarvistakin..
Nyt neljännen raskauden jälkeen olen kerännyt tietoa bodytite-rasvaimusta, jonka monet ovat sanoneet kiinteyttävän myös ihoa. Se näyttäisi olevan parempi ja halvempi vaihtoehto, ja toipuiminen on nopeampaa. Tavoitteenani on siis laihtua itselleni sopivaan painoon ja jos vatsa tuntuu vielä ongelmalta, sitten koitan päästä tuohon bodytiteen.. Sitten täytyy kestää vaan arpien kanssa, mutta eipähän tule sitä isoa arpea lonkalta lonkalle.
Hui...veitsen alle (tai imurin alle) en kyllä mene. Niin paljoa ei vatta häiritse, että moisen kokisin omaksi jutukseni. Mä olen kulkenut raskausarpieni kanssa (silloin 62-kiloisena) biitsillä bikinit päällä ja kyllähän se vatta vähän löllykkä oli tuolloinkin. Eli nei se niin nöpönuukaa ole :D

Mua on muutaman kerran leikattu ja koen, ettei se koettu kipu ole sen lopputuloksen arvoinen. Nenäni murtui muutama vuosi sitten niin pahasti, että se oli pakko leikata. Tipuminen oli ihan helvettiä. Nenä jäi vinoon ja olisin saanut halutessani uuden leikkauksen, mutten halunnut, sillä se oli niin tuskaa.

Muutama kk sitten nenäni murtui uudelleen. Tällä kertaa välttämätöntä leikkaustarvetta ei ollut, mutta nenä meni enemmän vinoon. Taas tarjottiin mahdollisuutta leikkaukseen, mutta vain mun kuolleen ruumiini yli :D Mä ennemmin kuljen lopun ikääni entistäkin vinomman nenän kanssa, kuin menen leikkaukseen.
 
Hui...veitsen alle (tai imurin alle) en kyllä mene. Niin paljoa ei vatta häiritse, että moisen kokisin omaksi jutukseni. Mä olen kulkenut raskausarpieni kanssa (silloin 62-kiloisena) biitsillä bikinit päällä ja kyllähän se vatta vähän löllykkä oli tuolloinkin. Eli nei se niin nöpönuukaa ole :D

Mua on muutaman kerran leikattu ja koen, ettei se koettu kipu ole sen lopputuloksen arvoinen. Nenäni murtui muutama vuosi sitten niin pahasti, että se oli pakko leikata. Tipuminen oli ihan helvettiä. Nenä jäi vinoon ja olisin saanut halutessani uuden leikkauksen, mutten halunnut, sillä se oli niin tuskaa.

Muutama kk sitten nenäni murtui uudelleen. Tällä kertaa välttämätöntä leikkaustarvetta ei ollut, mutta nenä meni enemmän vinoon. Taas tarjottiin mahdollisuutta leikkaukseen, mutta vain mun kuolleen ruumiini yli :D Mä ennemmin kuljen lopun ikääni entistäkin vinomman nenän kanssa, kuin menen leikkaukseen.
Auts! Miten sulla nenä pääsee murtumaan ja vielä kaksi kertaa!

Mulla on leikattu vain kerran (1. lapsi sectio), ja muistan kyllä että teki tosi kipeetä se toipuminen. Mutta todnäk nyt jää vielä löysemmäksi nahka neljännen raskauden jälkeen, niin haluan kyllä sen mahdollisimman kiinteäksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Neljän Äiti;25462127:
Auts! Miten sulla nenä pääsee murtumaan ja vielä kaksi kertaa!

Mulla on leikattu vain kerran (1. lapsi sectio), ja muistan kyllä että teki tosi kipeetä se toipuminen. Mutta todnäk nyt jää vielä löysemmäksi nahka neljännen raskauden jälkeen, niin haluan kyllä sen mahdollisimman kiinteäksi.
Mulla on vaarallinen harrastus, jonka tiimoilta nenä näemmä menee aika-ajoin poskelle. Ensimmäisellä kertaa sen vetäisi vinoon tuo meidän vanhempi koiramme ja tällä kertaa sitten tuo nuorempi.

Mutta jospa sitä sitten jatkossa osais varoa vähän paremmin? :D
 
  • Tykkää
Reactions: Neljän Äiti
Miten nää illat on niin vaikeita?! Olen syöny 2 sämpylää ja 2 ruisleipää! Ihan järkyttävää, ja nekin tuli vedettyä tuossa telkkua katsellessa. Varmaan pitäis lopettaa telkkarin tuijottaminen niin ei tulis mässättyä mitään ylimäärästä. Olis mulla sipsiäkin tuolla kaapissa, mutta hyi että minä inhoan nykyään niitä. En voi syödä sipsejä ollenkaan. Suklaa kyllä maistuis mutta onneksi sitä ei ole. :)

Jos ois miljonääri ja varma siitä että en tekis enää lisää lapsia niin voisin käydäkkin kirurgin veitsen alla. :) Saattaapi kuiten olla että kolmannen lapsen joskus hamassa tulevaisuudessa teen.

Mulla kans ihan järkyttävä mahareppu. Arvet ei niinkään haittaa ja olen ihan suht tyytyväinen itseeni alusvaatteet päällä, mutta ilman alushousuja maha on ihan järkyttävän näköinen. :x Toivottavasti ees joskus vähänkään pienenee.
 
Miten nää illat on niin vaikeita?! Olen syöny 2 sämpylää ja 2 ruisleipää! Ihan järkyttävää, ja nekin tuli vedettyä tuossa telkkua katsellessa. Varmaan pitäis lopettaa telkkarin tuijottaminen niin ei tulis mässättyä mitään ylimäärästä. Olis mulla sipsiäkin tuolla kaapissa, mutta hyi että minä inhoan nykyään niitä. En voi syödä sipsejä ollenkaan. Suklaa kyllä maistuis mutta onneksi sitä ei ole. :)

Jos ois miljonääri ja varma siitä että en tekis enää lisää lapsia niin voisin käydäkkin kirurgin veitsen alla. :) Saattaapi kuiten olla että kolmannen lapsen joskus hamassa tulevaisuudessa teen.

Mulla kans ihan järkyttävä mahareppu. Arvet ei niinkään haittaa ja olen ihan suht tyytyväinen itseeni alusvaatteet päällä, mutta ilman alushousuja maha on ihan järkyttävän näköinen. :x Toivottavasti ees joskus vähänkään pienenee.
Mullekin iltasyöppönä nämä illat tekee välillä vähän tiukkaa. Hetki sitten hotkaisin naamaani 4 dl jääkaappikylmää kuplavettä, joten nyt kun mahassa on taas jotakin, ei tee enää sitä leipää mieli :)

Ja siinä joka-aamuisessa punnituksesta on hyötyä tässä kohtaa...ei tee mieli mätätä safkaa kilotolkulla naamaan, kun sitten se näkyy aamupunnituksessa :D Söin tänään päivällisen jo tuossa viiden pintaan, mutta koska ei ole nälkä ja olen syönyt tänään kaksi ihan kunnollista ateriaa, ei ole mitään järkeä syödä enää tänään. Jospa vaikka vaakakin suostuisi antamaan aamupainoksi taas 71,4 kg :) :)
 
Karppaako tässä ketjussa kukaan? Täällä olis yksi. Mä en nyt tiedä, tuleeko tästä painonpudotus, mutta tarkoitus olisi ja aloitin karppaamisen siis 3.1. ja lähtötilanne on tämmöinen: 163,5cm ja 64kg. Ei varsinainen ylipaino, mutta ihannepainoni on ollut 52kg. Tavoite olisi päästä alle 55kg:n.

Onnetonta vaan en ole päässyt katsomaan onko tulosta vielä tullut, koska meilläkin vaa'an patteri sippasi juuri sinä aamuna kun ajattelin tarkistaa dietin aikana ekan kerran missä mennään. Ja mistä niitä nappiparistoja saa, ei ainakaan sieltä, missä mä kuljen.

Mä en ole vielä yhtään pudottanut kaloreita, enkä ole sen puoleen aiemmin karpannutkaan, joten en tiedä yhtään, voinko laihtua niin. Olo on ollut jaksavaisempi ja kevyempi ja mikä paradoksaalista, vatsa tuntuu monesti päivässä tyhjemmälle kuin milloinkaan, mutta silti vaan jaksaa, jaksaa, jaksaa. Mulla on häiritsevin kohta hervoton pömppö, koska en ole tehnyt yhtään mitään raskauksien venytettyä vatsan. Liikunta ei maistu mulle juurikaan.

Sikäli helppo tää hiilarien vähyys mulle, että olen aina ollut perso ennemmin rasvalle ja suolaiselle, kuin makealle.
 
....
Plääh, paino pysyny samana ku maanantaina, mälsää.
Tosin eilen kävin taas lenkillä, joten ehkäpä on vain jotain turvotusta.

Näin alustavasti olen ajatellut että ens maanantaina vois taas siirtyä oikeisiin ruokiin, tosin kana/kala ja kasvislinjalle. Ihanasti on kyllä nälkä ja himot vähentynny, nyt ruoka ei enää ookkaan sellanen pakkopakkopakko :D
 
Karppaako tässä ketjussa kukaan? Täällä olis yksi. Mä en nyt tiedä, tuleeko tästä painonpudotus, mutta tarkoitus olisi ja aloitin karppaamisen siis 3.1. ja lähtötilanne on tämmöinen: 163,5cm ja 64kg. Ei varsinainen ylipaino, mutta ihannepainoni on ollut 52kg. Tavoite olisi päästä alle 55kg:n.

Onnetonta vaan en ole päässyt katsomaan onko tulosta vielä tullut, koska meilläkin vaa'an patteri sippasi juuri sinä aamuna kun ajattelin tarkistaa dietin aikana ekan kerran missä mennään. Ja mistä niitä nappiparistoja saa, ei ainakaan sieltä, missä mä kuljen.

Mä en ole vielä yhtään pudottanut kaloreita, enkä ole sen puoleen aiemmin karpannutkaan, joten en tiedä yhtään, voinko laihtua niin. Olo on ollut jaksavaisempi ja kevyempi ja mikä paradoksaalista, vatsa tuntuu monesti päivässä tyhjemmälle kuin milloinkaan, mutta silti vaan jaksaa, jaksaa, jaksaa. Mulla on häiritsevin kohta hervoton pömppö, koska en ole tehnyt yhtään mitään raskauksien venytettyä vatsan. Liikunta ei maistu mulle juurikaan.

Sikäli helppo tää hiilarien vähyys mulle, että olen aina ollut perso ennemmin rasvalle ja suolaiselle, kuin makealle.
Pattereita saa ainakin Prismasta. Sieltä olen omaan vaakaani sellaisen nappipariston hakenut :)

Mä olen aikoinaan karpannut normaalipainon sisällä ja kyllä ne kilot karisi. Kaloreita en tuolloin laskenut, mutta hiilarit pidin alle 20g, eli olin ketokarppi.

Karppaamisessa on juuri se hyvä puoli, että siinä saa syödä kunnon tuhtia ruokaa, jossa on makua ihan kunnolla. Toisaalta kun se ei sitten yhtään salli niitä herkkuja ja valmisruoat saa unohtaa.

Virallisterveellisellä taas tuntuu siltä, ettei koskaan saa syödä ns. ihan kunnolla napaa täyteen jotain kunnon tuhtia tavaraa vaikka se sitten pienissä määrin herkkuja salliikin.

Tätä tää on...kun mikään ei ole hyvä :D :D :D

Nyt mulla on ihan oma linjani, joka sallii erikoispäivänä herkutteluakin, mutta muutoin mennään sillä safkalla mitä muukin perhe syö tai vaihtoehtoisesti jos himottaa ihan hirmuisesti (kuten esim. tänään) niin sitten puputetaan caesar-salaattia :D
 
Plääh, paino pysyny samana ku maanantaina, mälsää.
Tosin eilen kävin taas lenkillä, joten ehkäpä on vain jotain turvotusta.

Näin alustavasti olen ajatellut että ens maanantaina vois taas siirtyä oikeisiin ruokiin, tosin kana/kala ja kasvislinjalle. Ihanasti on kyllä nälkä ja himot vähentynny, nyt ruoka ei enää ookkaan sellanen pakkopakkopakko :D
Hieno homma, jos pahimmat himotukset on takanapäin :) Diettiä on huomattavasti mukavampi jatkaa, jos ei koko aikaa ole sellainen olo, että ruokaa, ruokaa ja vielä vähän ruokaa! :D
 

Yhteistyössä