Mä en oikein osaa mieltää tätä mun projektia enää miksikään dieetiksi, en laske kaloreita, vaa'allakin käyn miten sattuu. Syön fiiliksen mukaan - ja mitä sattuu
Nyt energiansaanti on kuitenkin balanssissa ja syön "luonnostaan" sen verran kuin nyt kulutankin, paino on siis pysynyt jo useamman kuukauden suunnilleen samoissa lukemissa, käyrä kuitenkin lievässä laskusuunnassa. Normaalipaino saavutettu (paino tänään 64,3, BMI 24,2, pituus 163 cm)
Mikäli mielin nyt kuitenkin sinne 55 (BMI 20,7) kiloon, täytyy tsempata tosissaan. Uskoisin kuitenkin, että ainakin 60 kiloon pääsen suht vähällä vaivalla. Alkuperäinen tavoite oli päästä 65 kiloon, se tavoite on saavutettu ja nyt uusi tavoitteeni on 55 kiloa TAI se paino, jossa mulla on hyvä olla. Alle 55 kilon en kuitenkaan aio painoani pudottaa.
Kun kerran olen uusi tässä ketjussa, niin kerron itsestäni vähän taustoja. Olen ollut aina taipuvainen lihomaan herkästi ja olenkin ollut aina ns. tuhti tyttö (en kuitenkaan varsinaisesti lihava), teini-iän syömishäiriökierrettä lukuunottamatta, jolloin painoni putosi vaarallisen alas. Paranin syömishäiriöistä ja painoni pysyi pitkään normaalina, kunnes ruoasta tuli taas ongelma, lohduttaja - aloin syömään... Lihavimmillani painoin n. 95 kiloa (BMI 35,8 - vaikea lihavuus!, kesä 2010), se sai havahtumaan. Tajusin, että seuraava tasaluku olisi jo kolminumeroinen! Vyötärönympärys oli tuohon aikaan 107 cm! Tiesin olevani lihava, vaikka sille jollain tasolla sokea olinkin. Alku, tässä painon pudottamisessa, oli se kaikkein hankalin osuus. Ensin piti saada elämä muuten kuntoon ja mieli valoisammaksi - olen siis tunnesyöppö
Paino on siis pudonnut yhteensä reilu 30 kg, määrä tuntuu hurjalta... Ja nyt hiljalleen vasta alan käsittää pienentymiseni ja sen kuinka lihava olin. Vaatekokoni on nyt 38/40 ja vyötäröltäni on lähtenyt tähän mennessä lähes 30 cm! Onnistuin! Tein sen! Jee!
Nyt jatkan siis projektia hiljalleen, tunnustellen, mikä paino mulle on se mukavin
Ilmoitan virallisen painon perjantaina, tsemppiä kaikille! =)