tiedätteko mikä kuulema työllistää poliisia rattijuoppojen jälkeen nykyisin eniten

Alkuperäinen kirjoittaja täh;25059640:
Karu maailma lasta odottaa kun joutui isompana tajuamaan että todellisessa maailmassa oikesti vääristä teoista rangaistaan. Ei suinkaan silitellä päätä ja selitellä.

miks kasvattaa lasta kieroon? juu, olishan ihanaa jos maailmassa ei olisi sääntöjä& rangaistuksia ja kaikki eläisi toisia kunnioittaen. Mutta kun se ei mene noin, ihmismieli on heikko ja vaikuteille&houkutuksille altis. Jopa sinun kullanmurusi.

Vanhempana voit opettaa lapselle syy ja seuraussuhteita, vaan et niin tee.

Tottakai teen. Ja kerron kyllä lapsille että rikoksista rangaistaan, ja mitä se tarkoittaa. Eikä meillä kukaan saa rellestää pelkästään oman mielensä mukaan, vaan pelataan perheen yhteisillä säännöillä. Syödään kun on ruoka-aika, nukkumaan mennään kun sanotaan etc. Mutta jos joskus eivät jotain tee kuten "pitäisi" niin niistä keskustellaan. Rangaistuksia ei niistä saa.

Osaa tytön isosta kaveripiiristä rangaistaan jatkuvasti kaikesta tekemisistä, toisia ei. Ei nämä rangaistut tytöt ole silti pahoja tai ilkeitä. Joten mun mielestä heidänkin kohdalla rangaistukset on turhia.
 
Ei meilläkään rankaista juuri koskaan. Ei ole tarvetta sellaiseen juuri koskaan.

Meillä on säännöt, ja lapsilla tieto siitä mitä tapahtuu jos sääntöjä ei noudateta. Se on yleensä riittänyt.

Käytän mielummin porkkanaa kuin keppiä. En sano lapsille, että jos ette ole kauniisti niin saatte kotiarestia, vaan että jos olette nätisti niin mennään huomenna uimaan (tms).
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä;25059503:
Minä en käytä arestia lainkaan kasvatuksessa. Jos joku lapsista on töpännyt pahasti tai jotakin, niin siitähän keskustellaan yhdessä. Ei paasata tai saarnata vaan keskustellaan yhdessä lapsen kanssa, että missä meni metsään ja mitä pitäisi nyt tehdä että töppäys saadaan korjattua.
Ompahan esikoinenkin kerran (huom, kerran) istunut keittiönpöydän ääressä A4 edessään ja siihen piti saada perustelut kunnon lauseilla(ja tietystikin pisteet, pilkut, isot alkukirjaimet) miksi juuri HÄN saisi tehdä niin kuin itse haluaa ja miksi HÄNEN ei tarvitse välittää säännöistä yms,, sen kerran jälkeen esikoista ei ole tarvinnut tällä lailla 'rangaista'.

Just näin! Mä saatan nostaa pojan ehkä korkeintaan pois tilanteesta ja penkille istumaan jutellakseni, että kuuntelee. Ja jutella.

Arestin lisäksi en pätkääkään ymmärrä jäähyttämistä. Pysäyttämisen ja miettimisen kun voi hoitaa juttelemallakin. Pojan serkku kun voi lyödä, töniä, viedä lelut tai jopa kuristaa. Ja kaikesta selviää parin minuutin rappusilla istuskelulla. Jos on oikein tuhma niin pääsee omaan huoneeseensa kaikkien lelujen keskelle.
 
Ei meilläkään rankaista juuri koskaan. Ei ole tarvetta sellaiseen juuri koskaan.

Meillä on säännöt, ja lapsilla tieto siitä mitä tapahtuu jos sääntöjä ei noudateta. Se on yleensä riittänyt.

Käytän mielummin keppiä kuin porkkanaa. En sano lapsille, että jos ette ole kauniisti niin saatte kotiarestia, vaan että jos olette nätisti niin mennään huomenna uimaan (tms).

Tarkotit varmaan että käytät mielummin porkkanaa kun keppiä
 
Keskustelemalla.

Näinkö asiat hoituu sitten aikuisenakin? Aina selviää vaan keskustelemalla? Teet mitä vaan? Sehän opetat lapselle, vaikka tosiasiassa niin ei mene.

En minäkään ymmärrä jatkuvia rangaistuksia kotona, niistä menee pohja. Mutta kyllä viikkorahat tyssää jos töpeksii tai ei noudata perheen sääntöjä. Jotain konkreettista oppia siitä mitä se rangaistus tarkoittaa.

Muutenhan koko homma on lapselle yhtä sanahelinää. Ei oikeasti tunne miltä tuntuu kun joutuu kantamaan vastuun selvästä rikkeestä. Senkus selittelet, ei lapsi ymmärrä sitä tunnetta sanoista.
 
[QUOTE="tuutti";25059709]Näinkö asiat hoituu sitten aikuisenakin? Aina selviää vaan keskustelemalla? Teet mitä vaan? Sehän opetat lapselle, vaikka tosiasiassa niin ei mene.

[/QUOTE]
Pointti lienee se, että kun lapselle on opetettu oikean ja väärän ero, niin ei hän aikuisenakaan tee "mitä vaan" ja kuvittele selviävänsä ilman rangaistusta.
 
Empä ihmettele otsikkoa yhtään - nyt kun vallankin olen tämän ketjun lukenut. Mennään ojasta allikkoon ja lujaa vauhtia. Jos ennen kasvatus oli liian jyrkkää niin nyt mennään taas tasolle jossa ei ole mitään tolkkua. Puhe on puhetta ja teot tekoja. Luulis suuren osan aikuisista sen ymmnärtävän.

Kotona ei tarvitse käyttää hirmuvaltaa mutta herran jestas, kotoahan se pitää oppia että väärillä teoilla ON SEURAUKSET, ihan konkretian tasolla. Joo, keskustelu toimii pienemmissä jutuissa, kuten nyt vaikk ruokapöydässä käyttäytymisessä ja vastaavassa. Mutta jos lapsi vaikka tuuppaa toista lasta (kuten tapaavat jossain kohtaa KAIKKI tehdä) on asilla oltava muutakin seurausta kuin äidin jorinat. Rangaistus siis ja sen perään selvennys että miksi rangaistiin.
 
Pointti lienee se, että kun lapselle on opetettu oikean ja väärän ero, niin ei hän aikuisenakaan tee "mitä vaan" ja kuvittele selviävänsä ilman rangaistusta.

No mutta lapsellehan kasvaa juurikin ajatus siitä että tekoja ei sen enempää koskaan rangaista. Aina riittä sanat ja keskustelu. Meneekös elämä noin?

JOKAINEN tekee joskus väärin, toiset pahemmin kuin toiset. SIITÄ on turha kinata vastaa. Jopa sinunkin kultamuru. Vaikka kuinka olisit jauhanut oikean ja väärän eroa. Eikö silloin olisi hyvä että lapsi konkreettisesti ymmärtää että teolla on seuraus ja se seuraus tuntuu pahalta tai poistaa jotain etuisuuksia elämästä?

Karrikoiden: Jos et ole ikinä tuntenut oman tekosi seurauksia selkäpiissä, et taatusti ymmärrä mitä se silloin oikeasti tarkoittaa.

Sama vaikka näin: On helppo sanoa miten mustasukkaisena tulisi käyttytyä jos koskaan ei ole mustasukkaisuutta tuntenut, teoriassa ja puheen tasolla juttu on aivan eri kuin todellisuudessa. Silloin kun se tunne oikeasti iskee.
 
No tuota, itse työskentelen poliisina ja tuo nyt ei ihan pidä paikkaansa.. Toki häiriköiviä nuoria löytyy, viikonloppuisin useitakin, mutta osaa ne vanhemmatkin ihmiset olla hölmöjä.

Sen olen kyllä huomannut ettei monilla nuorilla ole mitään kunnioitusta vanhempiaan tai viranomaisia kohtaan, ajat muuttunut kovasti siitä kun itse olin kersa. Ei silloin tullut mieleenkään näyttää keskaria poliisille tai haistatella äidille.
 
[QUOTE="tuutti";25059709]Näinkö asiat hoituu sitten aikuisenakin? Aina selviää vaan keskustelemalla? Teet mitä vaan? Sehän opetat lapselle, vaikka tosiasiassa niin ei mene.

En minäkään ymmärrä jatkuvia rangaistuksia kotona, niistä menee pohja. Mutta kyllä viikkorahat tyssää jos töpeksii tai ei noudata perheen sääntöjä. Jotain konkreettista oppia siitä mitä se rangaistus tarkoittaa.

Muutenhan koko homma on lapselle yhtä sanahelinää. Ei oikeasti tunne miltä tuntuu kun joutuu kantamaan vastuun selvästä rikkeestä. Senkus selittelet, ei lapsi ymmärrä sitä tunnetta sanoista.[/QUOTE]

Ei missään nimessä. Kyllä meillä keskustellaan ihmisistä jotka tekevät rikoksia, erilaisista rangaistuksista, ja mitä se tarkoittaa. Käydään läpi (kun ikää on tarpeeksi) että tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on seurauksia, vaikka laskujen maksamattomuudella luottotietojen menetys etc.

Autan lasta ymmärtämään että mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Ihan varmasti ymmärtävät että eivät vahingoita toisten omaisuutta, tai eivät tee henkistäkään väkivaltaa. Olemme keskustelleet vanhemman lapsen kanssa myös. mm pettämisestä yms.

Jos ja kun sitten vanhempana tekevät vääriäkin asioita, niin vastaavat kyllä itse teoistaan, mutta tietävät jo nyt mitä se tarkoittaa. Kenenkään puolesta en voi valintoja tehä, voin vain auttaa heitä ymmärtämään erilaisten valintojen seuraukset. En usko että kotona annetut rangaistukset auttavat asiaa yhtään. Päin vastoin, joskus jopa pahentavat siitä. Jos rangaistukset ovat olleet pääsääntöisesti lapsen elämässä, niin hän saattaa olla jo tottunut että ne kuuluvat hänen elämäänsä, eikä väärien tekojen tekeminen ole niin iso kynnys enää.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia ja Jätkä
No tuota, itse työskentelen poliisina ja tuo nyt ei ihan pidä paikkaansa.. Toki häiriköiviä nuoria löytyy, viikonloppuisin useitakin, mutta osaa ne vanhemmatkin ihmiset olla hölmöjä.

Sen olen kyllä huomannut ettei monilla nuorilla ole mitään kunnioitusta vanhempiaan tai viranomaisia kohtaan, ajat muuttunut kovasti siitä kun itse olin kersa. Ei silloin tullut mieleenkään näyttää keskaria poliisille tai haistatella äidille.

Meillä ei kukaan näytä keskaria kenellekään, vaan lapset kunnioittavat vanhempia, ja vanhemmat lapsia. Tuolla ei siis ole myöskään yhteyttä rankaisemattomuuteen, kasvattamatta jättämättömyyteen ehkä.
 
Meillä ei kukaan näytä keskaria kenellekään, vaan lapset kunnioittavat vanhempia, ja vanhemmat lapsia. Tuolla ei siis ole myöskään yhteyttä rankaisemattomuuteen, kasvattamatta jättämättömyyteen ehkä.

Kommentoin alkuperäistä viestiä enkä mitenkään sun kirjoituksia. Enkä ota kantaa rankaisuihin tms. Oma huomio on että nuoriso osaa käyttäytyä hyvin ja erittäin huonosti, riippuen yksilöstä.
 
No mutta lapsellehan kasvaa juurikin ajatus siitä että tekoja ei sen enempää koskaan rangaista. Aina riittä sanat ja keskustelu. Meneekös elämä noin?

JOKAINEN tekee joskus väärin, toiset pahemmin kuin toiset. SIITÄ on turha kinata vastaa. Jopa sinunkin kultamuru. Vaikka kuinka olisit jauhanut oikean ja väärän eroa. Eikö silloin olisi hyvä että lapsi konkreettisesti ymmärtää että teolla on seuraus ja se seuraus tuntuu pahalta tai poistaa jotain etuisuuksia elämästä?
Njaa. Eiköhän keskustelemallakin voi opettaa sen, että tietyistä teoista seuraa rangaistus. Kyllä meillä ainakin on lapsille tarkkaan selitetty mitä mistäkin seuraa.

Jokainen tekee joskus väärin, mutta ei kaikista vääristä teoista seuraa rangaistusta, vaan ehkä mielipahaa ja vakavaa keskustelua, tai varoitus.

Meillä lapset eivät ole vielä sellaiseen syyllistyneet, mistä pitäisi vaikka kotiaresti antaa. Aina on keskustelu riittänyt, ja hyvin onkin. Kyllä he silti sen tietävät, että kaikkien tekojen suhteen ei pelkkä keskustelu riittäisi, vaan seuraisi suurempi rangaistus.

Hyvin minäkin olen nämä asiat sisäistänyt, vaikka lapsuudenkodissani ei olekaan rangaistuksia jaettu, ei ollut fyysistä kurittamista eikä aresteja.
 
No mutta lapsellehan kasvaa juurikin ajatus siitä että tekoja ei sen enempää koskaan rangaista. Aina riittä sanat ja keskustelu. Meneekös elämä noin?

JOKAINEN tekee joskus väärin, toiset pahemmin kuin toiset. SIITÄ on turha kinata vastaa. Jopa sinunkin kultamuru. Vaikka kuinka olisit jauhanut oikean ja väärän eroa. Eikö silloin olisi hyvä että lapsi konkreettisesti ymmärtää että teolla on seuraus ja se seuraus tuntuu pahalta tai poistaa jotain etuisuuksia elämästä?

Karrikoiden: Jos et ole ikinä tuntenut oman tekosi seurauksia selkäpiissä, et taatusti ymmärrä mitä se silloin oikeasti tarkoittaa.

Sama vaikka näin: On helppo sanoa miten mustasukkaisena tulisi käyttytyä jos koskaan ei ole mustasukkaisuutta tuntenut, teoriassa ja puheen tasolla juttu on aivan eri kuin todellisuudessa. Silloin kun se tunne oikeasti iskee.

Tiedätkö, uskon niin paljon ihmisiin, että usein riittää että tuo seuraus on paha olo siitä että on tehnyt väärin, ja se, että ymmärtää tehneensä väärin. Ja uskon että normaali tervejärkinen ihminen tuntee kyllä tekonsa seuraukset sydämessään.

Enkä muuten ole lapsen päätä silittelemässä jos ja kun virheitä tekevät. Kyllä niistä ihan rehellisesti ja tiukasti keskustellaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Alkuperäinen kirjoittaja en enää ihmettele;25059733:
Empä ihmettele otsikkoa yhtään - nyt kun vallankin olen tämän ketjun lukenut. Mennään ojasta allikkoon ja lujaa vauhtia. Jos ennen kasvatus oli liian jyrkkää niin nyt mennään taas tasolle jossa ei ole mitään tolkkua. Puhe on puhetta ja teot tekoja. Luulis suuren osan aikuisista sen ymmnärtävän.

Kotona ei tarvitse käyttää hirmuvaltaa mutta herran jestas, kotoahan se pitää oppia että väärillä teoilla ON SEURAUKSET, ihan konkretian tasolla. Joo, keskustelu toimii pienemmissä jutuissa, kuten nyt vaikk ruokapöydässä käyttäytymisessä ja vastaavassa. Mutta jos lapsi vaikka tuuppaa toista lasta (kuten tapaavat jossain kohtaa KAIKKI tehdä) on asilla oltava muutakin seurausta kuin äidin jorinat. Rangaistus siis ja sen perään selvennys että miksi rangaistiin.

Tietysti, mutta tässähän kritisoitiin lähinnä arestia rangaistusmuotona. Tietty teoista seuraa myös "rangaistuksia", riippuu tosin mitä kukakin käsittää sellaiseksi. Mun mielestä on huomattavasti hedelmällisempää keksiä isommalle lapselle jokin muu seuraus kuin aresti ja pienemmälle jotakin konkreettisempaa kuin jäähytys. Tönäisyn jälkeen voidaan ensin miettiä vaikka kuinka toiseen sattui tai tuli paha mieli ja sitten pyytää anteeksi eikä mennä vaan muualle istuskelemaan. Tai lentävä lego menee takavarikkoon, toinen menee myös takavarikkoon ja kolmannesta menee loputkin vaikka päiväksi pois....

Eli määrittele rangaistus?
 
Perhetyöntekijänä työskennelleenä suurin osa niistä perheistä joissa on ongelmana lasten kasvattaminen ja siitä johtuen kurittomat lapset, ovat niitä ns. hyviä ja varakkaita perheitä.

Ns. vähäosaisemmissa perheissä ongelmat sijoittuvat enemmän vanhempien masennukseen, päihde- ja väkivalta ongelmiin. Niissä perheissä (isommat) lapset ainakin käyttäytyvät kiltisti, ongelma on ehkä jopa päinvastainen niillä lapsilla, ovat tottuneet jäämään jalkoihin ja olemaan liian kilttejä. Mielistelevät vanhempia, kasvattavat pienimpiä sisaruksia, hoitavat kotia jne.

Eli minun näkemyksen mukaan ne kurittomat lapset asuvat perheissä joissa kaikki näyttää ulospäin olevan hyvin.
 
No tuota, itse työskentelen poliisina ja tuo nyt ei ihan pidä paikkaansa.. Toki häiriköiviä nuoria löytyy, viikonloppuisin useitakin, mutta osaa ne vanhemmatkin ihmiset olla hölmöjä.

Sen olen kyllä huomannut ettei monilla nuorilla ole mitään kunnioitusta vanhempiaan tai viranomaisia kohtaan, ajat muuttunut kovasti siitä kun itse olin kersa. Ei silloin tullut mieleenkään näyttää keskaria poliisille tai haistatella äidille.
no mun ystävän 16 vuotias oli haistatellut ja näytelly keskisormea kun olivat menneet sossutädin puheille kun oli tyttö jäänyt kiinni alkoholin hallussa pidosta ja julkisella paikalla päihtyneenä esiintymisestä. kovin oli ollut ylevät mielipiteet neidillä. tosin hiljaiseksi oli vetänyt, kun oli sossuntäti ilmoittanut, että se on sitten kohta perhekotiin lähtö.
 
Pitääpä vielä lisätä että vapaa kasvatus tarkoittaa monesti myös sitä ettei paljon kiinnosta missä ja mitä se oma jälkikasvu puuhaa. Ns. pestään kädet heidän touhuistaan ja jätetään kasvatusvastuu yhteiskunnalle, koululle, poliisille, sossulle jne. vedoten vapaaseen kasvatukseen ja siihen "ettei lapselle tule paha mieli".

Surullista katsoa sivusta.
 
Kuule Ken guru, eikö tuo teidän keskustelu siis ole tavallaan juurikin rangaistus lapselle? Joutuu analysoimaan tekoaan, sen seurauksia, sen sovittamista jne. ja häpeämään toimintaansa.

Itse ainakin muistan ala-asteajoiltani, että kun jälki-istunto rangaistusmuotona vaihdettiin eräänlaisiin "kehityskeskusteluihin", joissa piti keskustella opettajan kanssa siitä, miksi on tehnyt väärin (tai esim. kirjoittaa aine aiheesta), niin tätä keskustelua pelättiin ja inhottiin paljon enemmän kuin jälki-istunnossa istumista.
 
Ja idunnor, en arvostele yhtään sun kasvatusta. Varmasti olet ihana äiti. Mulla on vaan viime aikoina herännyt tuollaisia ajatuksia, ja nyt tekisin itse jotain asioita toisin kun ennen.

Juu, en niin aatellutkaan. Mut tosiaan, ihailtavaa. Pyrin samaan :) Juurikaan ei kyl arestia ole tarvinnut enää edes mainita, et sinänsä ois luonnollista luopua siitä kokonaan :P Etenkin kun lapselle tuntuu selitykset menevän hyvin perille.

muoks. Niin se piti viel mainita, et tosiaan, ei meil pelkkä aresti sinänsä ole käytössä, että asioista keskustellaan myös. Lähinnä arestiin on joutunut silloin, kun lapsi ei rauhoitu mitenkään päin ja sitten 1-2min päästä asia keskustellaan läpi kun on rauhoittunut huoneessaan.
Pahimmassa uhmassa tätä joutu käyttään enemmän, mut nyt lähestyessä 4 vuotta riittää jo sanominen, onneks :)
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="eee";25060791]Kuule Ken guru, eikö tuo teidän keskustelu siis ole tavallaan juurikin rangaistus lapselle? Joutuu analysoimaan tekoaan, sen seurauksia, sen sovittamista jne. ja häpeämään toimintaansa.

Itse ainakin muistan ala-asteajoiltani, että kun jälki-istunto rangaistusmuotona vaihdettiin eräänlaisiin "kehityskeskusteluihin", joissa piti keskustella opettajan kanssa siitä, miksi on tehnyt väärin (tai esim. kirjoittaa aine aiheesta), niin tätä keskustelua pelättiin ja inhottiin paljon enemmän kuin jälki-istunnossa istumista.[/QUOTE]

Tavallaan, mutta nöyryytykseen en myöskään "usko". Eli kyllä nuo asiat pitäisi pystyä käsittelemään niin, ettei lasta nöyryytetä. Mutta kyllä jokainen joutuu vastaamaan omista teoistaan, ja jos jotain tahallista pahaa tekee, niin varmasti laitan selittämään ja miettimään tekojaan. Mutta sitten se mun mielestä riittääkin, siihen päälle asetettu rangaistus on turhaa. Sellaisesta ei mun mielestä ole yksinkertaisesti kasvatuksellisessa mielessä mitään hyötyä, se aiheuttaa vaan turhaa vihaa ja uhmaa, eikä lapsia kuulu kasvattaa pelkäämään tai vihaamaan kasvattajiaan.
 

Yhteistyössä