Lesbopari haluaa 11-vuotiaasta pojastaan tytön

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
Mikä oikeus niillä on syöttää lapselle hormoneja????:O

Hulluja ne vanhemmat on, pitäs ottaa lapsi huostaan tommosilta.
Yleensä alussa luultavasti lykätään hormonihoidoilla murrosiän alkamista, jotta lapsella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Ei ole nimittäin mahdotonta, että lapsi kasvaakin lopulta siihen sukupuoleen, jollaisia ulkoiset elimet ovat. Monesti sitten kun hormonihoito aloitetaan (koska sekään ei ole jotain mikä on automaatio, vaan tarkasti seurattu, katsottu, tutkittu ja lopulta siihen päädytty) se aloitetaan vain jos todella sukupuoli on sitä millaiseksi lapsi sen kokee hyvin voimakkaasti. Elimiin ei kosketa ja sukupuolihormoneilla on isoja haittavaikutuksia. Eikä näitä lapsia ole varmasti kuin kourallinen, joilla sukupuoli-identiteetti on näin voimakkaasti jotain muuta kuin mihin hänet biologisesti luettaisiin.

Katsoisin kuitenkin, että lapselle, joka seisoo esimerkiksi kynsisakset kädessään vessassa valmiina mutiloimaan sukupuolielimensä koska ahdistus omasta sukupuolesta ja omasta kehosta on niin ristiriitainen, voisi olla hyvä tutkia missä mennään.
 
"Neith"
hmm, mua kiinnostais tietää miten tälläisissä tapauksissa sen lapsen kanssa on toimittu.
siis jos poika 3v "ilmaisee" haluavansa olla tyttö, siis on pukeutunut tytöksi, tykännyt "tyttöjen" jutuista jne niin onko vanhemmat kannustaneet tätä asiaa, siis alkaneet ylläpitämään tätä tilannetta, puhumaan sille lapselle siitä kuinka tytöksi voi muuttua, miten on niin ihanaa ja mahtavaa kun onkin tyttö jne.

kun eikös se ole ihan normaalia että jossain vaiheessa lapsilla tulee kausi jolloin halutaan olla samanlainen kuin äiti/isä mutta ne mee ohi
kyllä mun poika on halunnut pukautua prinsessaksi, olla tyttö, olla niinkuin äiti. on puhunut aikuisena kasvavansa tytöksi, niinkuin äiti mutta kyllä nuo ohi meni itsestään. lasta ei kannustettu muuttumaan "tytöksi" samoin on mun veli aikoinaan leikkinyt tyttöä, oli valinnut ihan tytön nimen itselleen ja monta kuukautta se "tyttönä eleli" mutta aikuinen mies siitä kasvoi..

pointtini on siis se että onko vanhempien suhtautumisella jotain vaikutusta siitä miten tilanne kehittyy.. tiedän kyllä että oikeasti on niitä henkilöitä jotka kokevat olevansa toista sukupuolta. mutta koska vanhemmilla on vaikutusta, (niin negatiivista kuin positiivistakin) pidän erittäin radikaalina ratkaisuna sitä että noin nuorelle syötetään hormooneja sillä perusteella että on pienestä pitäen puhunut haluavansa olla tyttö..
 
Tämä oli vain irrallinen osa siitä mitä näin ja jäin vain miettimään, että oliko tuotannon tekemä kontrasti.
Ehkä valokuvillakin haluttiin kertoa tarinaa. Esimerkiksi missä vaiheessa lapsi itse on alkanut näyttää enemmän pojalta tai tytöltä, vaikka vanhemmat itse vielä kieltävät sen. Se voi olla irrallinen osa, mutta kyllähän valokuvat kertovat paljonkin elämästämme. Meistä. Ne ovat pala historiaa, pala meidän historiaa.

Esimerkiksi kun katsot valokuva-albumeitasi. Millaista tarinaa ne kertovat. Kuka on aina kameran takana, millainen lapsesi oli 3 vuotta sitten ja millainen tänään. Onko jotain muutosta tapahtunut.

Minä katsoin tuossa juuri lapsen luokkakuvia. Huomasin miten yhden tytön kohdalla tyttö oli selvästi muuttunut ensimmäisten luokkien hymyilevästä tytöstä hyvin ahdistuneen näköiseksi ja surulliseksi teiniksi. Jotenkin se hymy on kadonnut vuosien mittaan kokonaan. Se sai minut surulliseksi. Aidosti surulliseksi.
 
[QUOTE="Neith";24856234]hmm, mua kiinnostais tietää miten tälläisissä tapauksissa sen lapsen kanssa on toimittu.
siis jos poika 3v "ilmaisee" haluavansa olla tyttö, siis on pukeutunut tytöksi, tykännyt "tyttöjen" jutuista jne niin onko vanhemmat kannustaneet tätä asiaa, siis alkaneet ylläpitämään tätä tilannetta, puhumaan sille lapselle siitä kuinka tytöksi voi muuttua, miten on niin ihanaa ja mahtavaa kun onkin tyttö jne.

kun eikös se ole ihan normaalia että jossain vaiheessa lapsilla tulee kausi jolloin halutaan olla samanlainen kuin äiti/isä mutta ne mee ohi
kyllä mun poika on halunnut pukautua prinsessaksi, olla tyttö, olla niinkuin äiti. on puhunut aikuisena kasvavansa tytöksi, niinkuin äiti mutta kyllä nuo ohi meni itsestään. lasta ei kannustettu muuttumaan "tytöksi" samoin on mun veli aikoinaan leikkinyt tyttöä, oli valinnut ihan tytön nimen itselleen ja monta kuukautta se "tyttönä eleli" mutta aikuinen mies siitä kasvoi..

pointtini on siis se että onko vanhempien suhtautumisella jotain vaikutusta siitä miten tilanne kehittyy.. tiedän kyllä että oikeasti on niitä henkilöitä jotka kokevat olevansa toista sukupuolta. mutta koska vanhemmilla on vaikutusta, (niin negatiivista kuin positiivistakin) pidän erittäin radikaalina ratkaisuna sitä että noin nuorelle syötetään hormooneja sillä perusteella että on pienestä pitäen puhunut haluavansa olla tyttö..[/QUOTE]


Tätä minäkin jäin miettimään, kun ainakin noiden dokkarien kotialbumien mukaan esim. tyttö, joka oli vaihtanut itsensä pojaksi, oli kaikissa vanhoissa kuvissa mekko päällä letit hiuksissa kuin mikäkin prinsessa ja vielä ekaluokalla kouluunkin oli pukeutunut mekkoihin jne. Taas tytöiksi vaihtanut poika puhui, kuinka kauheaa olisi alkaa taas pukeutumaan poikien vaatteisiin.

Mun mielestä kun väliin mahtuu myös sellainen neutraali vaihtoehto, jossa tyttö tai poika voi pukeutua niin kuin haluaa korostamatta sukupuolta.
 
[QUOTE="Neith";24856234]hmm, mua kiinnostais tietää miten tälläisissä tapauksissa sen lapsen kanssa on toimittu.
siis jos poika 3v "ilmaisee" haluavansa olla tyttö, siis on pukeutunut tytöksi, tykännyt "tyttöjen" jutuista jne niin onko vanhemmat kannustaneet tätä asiaa, siis alkaneet ylläpitämään tätä tilannetta, puhumaan sille lapselle siitä kuinka tytöksi voi muuttua, miten on niin ihanaa ja mahtavaa kun onkin tyttö jne.

kun eikös se ole ihan normaalia että jossain vaiheessa lapsilla tulee kausi jolloin halutaan olla samanlainen kuin äiti/isä mutta ne mee ohi
kyllä mun poika on halunnut pukautua prinsessaksi, olla tyttö, olla niinkuin äiti. on puhunut aikuisena kasvavansa tytöksi, niinkuin äiti mutta kyllä nuo ohi meni itsestään. lasta ei kannustettu muuttumaan "tytöksi" samoin on mun veli aikoinaan leikkinyt tyttöä, oli valinnut ihan tytön nimen itselleen ja monta kuukautta se "tyttönä eleli" mutta aikuinen mies siitä kasvoi..

pointtini on siis se että onko vanhempien suhtautumisella jotain vaikutusta siitä miten tilanne kehittyy.. tiedän kyllä että oikeasti on niitä henkilöitä jotka kokevat olevansa toista sukupuolta. mutta koska vanhemmilla on vaikutusta, (niin negatiivista kuin positiivistakin) pidän erittäin radikaalina ratkaisuna sitä että noin nuorelle syötetään hormooneja sillä perusteella että on pienestä pitäen puhunut haluavansa olla tyttö..[/QUOTE]

Katsokaa tuo yle areenan Silminnäkijä: tyttö vai poika. Linkki on tässä topikissa. Se kuvaa myös niitä hyvin ristiriitaisia tunteita, joita äideillä ja vanhemmilla on. Niitä alun kieltämistä, hämmennystä, riittämättöyyden tunteita, shokkia, kasvua uuteen tilanteeseen, sopeutumista.

Jos lasta olisi kasvatettu ja pakotettu toiseen sukupuoleen, lapsi olisi luultavasti otettu huostaan. Jos lapsi itse kasvaa toiseen sukupuoleen ja vanhemmat joutuvat kohtaamaan aivan käsittämättöltä tuntuvan tilanteen, ollaan taas hiukan eri asetelmissa. Totta kai vanhempien suhtautumisella on merkitystä. Niin siinä, hyväksytäänkö lapsi sellaisena kuin hän on, pakotetaanko olemaan toista sukupuolta tai pakotetaanko noudataamaan sitä "biologista" sukupuolta.

Moni näistä lapsista tosiaan kasvaa kuitenkin omaan sukupuoleen. Ja siksi monesti sitä murrosikääkin voidaan hormonaalisesti hiukan lykätä. Osa ei kuitenkaan niin tee. Ja tämä on todella vaikea asia. Sitä lopullista hormonihoitoa (eli sukupuolihormoneita) ei varmasti monelle anneta. Suurin osa sukupuolikorjauksista tapahtuukin aikuisena.
 
Viimeksi muokattu:
"bat"
Vaikka olen itse jyrkähtämätön lesbo, en itsekkään hyväksy sateenkaariperheitä, joissa on lapsia. Monet kaltaiseni inhoavat minua tämän vuoksi. Mielestäni lapsilla vain kuuluu olla isä ja äiti. En sallisi yksinäisten heteronaistenkaan synnyttävän lasta, jolla ei käytännössä tule olemaan isää. Erollehan ei mitään voi, ja usein silloin lapsella tulisi silti olemaan isä ja äiti vaikka he eivät asukkaan yhdessä. Olen itse kasvanut ilman isää ja se on tuonut elämääni useita ongelmia. Mutta sitäkin luonnottomampaa lapsen kannalta olisi olla kaksi isää tai äitiä.
 
"vieras"
[QUOTE="bat";24856319]Vaikka olen itse jyrkähtämätön lesbo, en itsekkään hyväksy sateenkaariperheitä, joissa on lapsia. Monet kaltaiseni inhoavat minua tämän vuoksi. Mielestäni lapsilla vain kuuluu olla isä ja äiti. En sallisi yksinäisten heteronaistenkaan synnyttävän lasta, jolla ei käytännössä tule olemaan isää. Erollehan ei mitään voi, ja usein silloin lapsella tulisi silti olemaan isä ja äiti vaikka he eivät asukkaan yhdessä. Olen itse kasvanut ilman isää ja se on tuonut elämääni useita ongelmia. Mutta sitäkin luonnottomampaa lapsen kannalta olisi olla kaksi isää tai äitiä.[/QUOTE]

olet varmaan todella harvinainen tapaus, nykyisin kun henkeen ja vereen puolustetaan sitä että homopari/lesboparit pitäisi saada oikeuden lasten adoptioon..
 
Lunatic
Yleensä alussa luultavasti lykätään hormonihoidoilla murrosiän alkamista, jotta lapsella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Ei ole nimittäin mahdotonta, että lapsi kasvaakin lopulta siihen sukupuoleen, jollaisia ulkoiset elimet ovat. Monesti sitten kun hormonihoito aloitetaan (koska sekään ei ole jotain mikä on automaatio, vaan tarkasti seurattu, katsottu, tutkittu ja lopulta siihen päädytty) se aloitetaan vain jos todella sukupuoli on sitä millaiseksi lapsi sen kokee hyvin voimakkaasti. Elimiin ei kosketa ja sukupuolihormoneilla on isoja haittavaikutuksia. Eikä näitä lapsia ole varmasti kuin kourallinen, joilla sukupuoli-identiteetti on näin voimakkaasti jotain muuta kuin mihin hänet biologisesti luettaisiin.

Katsoisin kuitenkin, että lapselle, joka seisoo esimerkiksi kynsisakset kädessään vessassa valmiina mutiloimaan sukupuolielimensä koska ahdistus omasta sukupuolesta ja omasta kehosta on niin ristiriitainen, voisi olla hyvä tutkia missä mennään.
Minusta sairasta touhua puuttua lapsen sukupuoleen yhtään mitenkään. En näe mitään puolusteltavaa tollasessa hormonien syöttämisessä.
 
"bat"
[QUOTE="vieras";24856361]olet varmaan todella harvinainen tapaus, nykyisin kun henkeen ja vereen puolustetaan sitä että homopari/lesboparit pitäisi saada oikeuden lasten adoptioon..[/QUOTE]

Niin olen. Enpä ole kaltaiseni tavalla ajattelevaa tavannut omieni joukossa. Tosin syynä voi olla sekin, että nämä lapsia tahtovat homolesbofanaatikot saattavat ehdottomuudellaan saada toiset valehtelemaankin kantansa tai ainakin vaikenemaan siitä.

Minua ärsyttää se miten käsikädessä avioliitto-oikeuden vaatiminen on tuon adobtio-oikeuden kanssa. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Jälkimmäinen ehdottomasti vaikuttaisi lesbohomopariskuntien mahdollisten lasten elämään, ensimmäinen ei oikeastaan vaikuta muiden kuin itse homo- tai lesboparin elämään. Ei ole ns. sijaiskärsijöitä.
 
Ja ei se toiseen sukupuoleen kasvattaminen ja kannustaminen ole sellainen millä saadaan aikaan eri sukupuoleksi itseään tuntevia lapsia ja aikuisia kuin heille on biologisesti sukupuolielimiä jaeltu. Yksi surullisimmista esimerkeistä on varmaan David Reimer, jonka penis tuhoutui epäonnistuneessa ympärileikkauksessa. Päätös oli, että David kasvatetaan tyttönä. Kukaan silloisista lääkäreistä tai vanhemmistakaan eivät vain tajunneet, ettei sukupuoli ole sukupuolielmistä kiinni.
 
[QUOTE="Ria";24853259]Jep jep.. Eikä noilla lesbovanhemmilla tietenkään ole mitään osuutta siihen asiaan että lapsi luonnehti itseään tytöksi jo kolme vuotiaana... Sairasta.[/QUOTE]

Nimenomaa. 3 vuotias pitää itseä juuri sinä sukupuolena minä vanhemmat sanoo. Ei ne vielä niin "viisaita" ole tuossaiässä, että ymmärtäisivät senkummemmin edes pojan ja tytön ero. Mutta tietty poika voi häkeltyä kun perheessä ei ole kuin kaksi naista ja nekin naiset sanoo, että sukupuolikin voi olla tyyliin minkä itse haluaa....
 
"vieras"
[QUOTE="bat";24856319]Vaikka olen itse jyrkähtämätön lesbo, en itsekkään hyväksy sateenkaariperheitä, joissa on lapsia. Monet kaltaiseni inhoavat minua tämän vuoksi. Mielestäni lapsilla vain kuuluu olla isä ja äiti. En sallisi yksinäisten heteronaistenkaan synnyttävän lasta, jolla ei käytännössä tule olemaan isää. Erollehan ei mitään voi, ja usein silloin lapsella tulisi silti olemaan isä ja äiti vaikka he eivät asukkaan yhdessä. Olen itse kasvanut ilman isää ja se on tuonut elämääni useita ongelmia. Mutta sitäkin luonnottomampaa lapsen kannalta olisi olla kaksi isää tai äitiä.[/QUOTE]
Naurettava huono provo.
 
Minusta sairasta touhua puuttua lapsen sukupuoleen yhtään mitenkään. En näe mitään puolusteltavaa tollasessa hormonien syöttämisessä.
Sekin on lapsen sukupuoleen puuttumista, jos lapselta kielletään oikeus toteuttaa transsukupuolisuuttaan. Minusta se on paljon julmempaa kuin se, että auttaisi lasta saamaan sen sukupuolen, jonka edustajaksi itsensä kokee.
 
Nimenomaa. 3 vuotias pitää itseä juuri sinä sukupuolena minä vanhemmat sanoo. Ei ne vielä niin "viisaita" ole tuossaiässä, että ymmärtäisivät senkummemmin edes pojan ja tytön ero. Mutta tietty poika voi häkeltyä kun perheessä ei ole kuin kaksi naista ja nekin naiset sanoo, että sukupuolikin voi olla tyyliin minkä itse haluaa....
Entäs, kun transsukupuolisia lapsia kasvaa ihan yhtä lailla heteroperheissä? Mitenkäs sen sitten selität?

Aivan. Et mitenkään. Kun kyseessä on ilmiö, jota ei voi ulkoisilla tekijöillä selittää. Jos väität muuta, ole hyvä ja todista se.
 
Sekin on lapsen sukupuoleen puuttumista, jos lapselta kielletään oikeus toteuttaa transsukupuolisuuttaan. Minusta se on paljon julmempaa kuin se, että auttaisi lasta saamaan sen sukupuolen, jonka edustajaksi itsensä kokee.
Julmaa on se, että pientä lasta henkisesti sekoitetaan noin pahasti, että annetaan hormooneita noin nuorelle lapselle ja ties jo kuinka kauan. Mekon pukemisen ja hormonihoidon välillä lapselle on iso ero.
 
Julmaa on se, että pientä lasta henkisesti sekoitetaan noin pahasti, että annetaan hormooneita noin nuorelle lapselle ja ties jo kuinka kauan. Mekon pukemisen ja hormonihoidon välillä lapselle on iso ero.
Luitko sä tuon jutun?

Vanhemmat nimenomaan haluavat antaa lapselle aikaa varmistua siitä, kumpaa sukupuolta tämä ITSE haluaa edustaa. Siksi lapsi saa hormonituotantoa hidastavaa / estävää lääkitystä, jotta murrosikä siirtyisi.

Ei ole kyse siitä, mitä vanhemmat haluavat, vaan siitä, mitä tämä LAPSI haluaa ja mikä on lapsen parasta. Vanhemmat ovat ihan kaikenlaisissa perheissä paljon vartijoina siinä, että pitäisi osata nähdä lapsen paras. Transsukupuolisuus ei ole mitään hetken huumaa - ja jos vaikka olisikin, tuolla estolääkityksellä pystytään pelaamaan aikaa niin, että sukupuolen korjausleikkaus olisi sitten varmasti perin pohjin mietitty asia, kun sen aika tulee. Minusta vanhemmat tekevät viisaasti, kun antavat lapselle aikaa kasvaa omaksi itsekseen.
 
heteronainen
Nämä ihmiset ovat itsekin uhreja, ei heidän mitään tarvitse hävetä. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että psyykkisesti sairaiden ja kehityshäiriöisten ihmisten ei pitäisi hankkia lapsia.
Ai sun mielestä homot/lesbot ovat uhreja? Ja psyykkisesti sairaita ja vielä kehityshäiriöisiäkin? Et voi olla tosissas. Jeesus minkälaisia ihmisiä voi olla olemassa. Niin ahdasmielistä porukkaa että ihan suu loksahtaa auki ku teiän juttuja lukee.

Ja siis ei jumalauta, kyllä ns."normaali" hetero vanhemmat ovat tässä maailmassa saaneet ihan yhtälailla johonkin seksuaalivähemmistöön kuuluvia jälkeläisiä että turha selittää että syy homo/lesbo vanhemmissa erityisesti! USKOMATONTA!

Helvetin moukat hävetkää.
 

Yhteistyössä